Palkankorotuksissa katse kohti tulevaa

Blogit | 18.10.2022

Teollisuusliitto ja Insinööriliitto ottivat viime perjantaina kantaa palkankorotusten puolesta. Perusteina olivat teollisuuden tilauskanta ja voittojen taso, Hollannin ja Saksan palkankorotukset, sekä se, ettei inflaatiokierre tällä haavaa uhkaa. Seuraavassa muutamia huomioita aiheeseen liittyen.

Suomen teollisuuden tilauskanta on tällä hetkellä kelpotasolla. Tilauskanta on kuitenkin supistunut koko tämän vuoden ajan, eikä tilanne tulle parantumaan maailmantalouden jarruttaessa. Palkankorotukset maksetaan vuoden 2023 tilauskannoilla, eivät tämän kesän tilauksilla.  

Yritysten voitollisuuteen sekä maksettuihin osinkoihin vaikuttaa huomattavasti hintataso, joka on noin 44 % korkeampi kuin vuonna 2000. Inflaatio on nostanut euromääräiset lukemat ennätyksiin.

Toisaalta yrityssektorin voittoaste on kivunnut 2000-luvun alkupuolen tasolle. Hyvä niin, sillä 2010-luku oli kannattavuuden osalta karmea. Ylipäätänsä voittoasteet tuppaavat kohoamaan suhdannehuipuissa.

Alas voidaan tulla nopeasti, kuten Suomessa kävi vaihtotaseen osalta. Vaihtotase (eli velkaantuuko Suomi ulkomaille vai ulkomaalaiset suomalaisille) on valahtanut koronajan ylijäämistä, joita pidettiin työntekijäpuolella indikaationa palkanmaksukyvystä, huomattavan alijäämäiseksi.   

Hollannissa vaihtotase on puolestaan ollut reippaasti ylijäämäinen koko 2000-luvun. Lisäksi työn tuottavuus (tehtyä tuntia kohden) kasvoi teollisuudessa 25 prosenttia vuosina 2010-2021, Suomen vastaavan luvun jäädessä 7 prosenttiin. Hollannissa vahva menneisyys luo uskoa tulevaan. Vaan eivätpä puukenkämaan kansalaiset korotuksineen suomalaisia paremmassa asemassa ole, sillä syyskuussa vuosi-inflaatio oli hurjat 17,1 prosenttia.

Saksassa korona-aikana monille työntekijöille maksettiin kertakorvauksia, mutta palkkoja ei nostettu. Tämä on hyvä ottaa huomioon tarkasteltaessa tehtyjä ja tulevia sopimusratkaisuja. Lisäksi Saksassa sovitaan toisinaan taloudellisin perustein yrityskohtaiset korotukset yleistä sopimusratkaisua pienemmiksi. Esimerkiksi vuonna 2021 palkat nousivat sopimuskorotuksia vähemmän.

Korkeat korotukset eivät korjanneet tilannetta 70-luvulla

Inflaation taustalla ovat olleet etenkin Euroopassa tarjontatekijät, etunenässä energia. Reippaat palkankorotukset voivat kuitenkin muuttaa inflaation dynamiikkaa. Hinta-palkkakierre sekä energiakriisin negatiiviset vaikutukset olivat syystäkin usean ekonomistin huulilla HS:n elokuisessa artikkelissa.

Esimerkin palkankorotusten voimattomuudesta tarjontashokin iskiessä tarjoaa 70-luvun öljykriisi. Vaikka palkansaajien nimellisansiot nousivat Suomessa 33 prosenttia vuosina 1977–1980, jäivät reaaliansiot jokaisena vuonna pienemmäksi kuin vuonna 1976. Reaaliansiot ylittivät vuoden 1976 tason vasta 1981.

Poikkeuksellisen riskialttiin talven kynnyksellä on paras tähyillä niin kauas kuin katse kantaa. Tällä hetkellä Euroopassa soditaan ja energiatilanne on tukala. Poikkeusajoista kärsivät kaikki.   

 

 

Sampo Pehkonen
Johtava asiantuntija, tilastot ja kansantalous

@PehkonenSampo

Katso myös
Tiedotteet | 05.02.2023

Kemianteollisuuden ja Teollisuusliiton välinen työehtosopimusratkaisu hyväksyttiin

Tiedotteet | 03.02.2023

Neuvottelutulos syntynyt Kemianteollisuuden ja Teollisuusliiton työehtosopimuksista

Tiedotteet | 01.02.2023

AKT:n lakoilla ajettaisiin vientiteollisuus ja Suomi vauhdilla päin seinää

Tiedotteet | 31.01.2023

Teollisuusliitolta täydellistä välinpitämättömyyttä