Onerva Aalto: Restart: koulutuksen kärkimaa

Blogit | 07.09.2020

”Mitä teillä Suomessa edes on, kun teillä ei ole hyviä TOMAATTEJA?!” tokaisi italialainen isoäiti. Vastasin hämmentyneenä, että osaamista korvien välissä. Järvet, äitiyspakkaus ja koulutusjärjestelmä. Siinä kolmikko, jonka kajautin jatkoksi italialaisessa kahvipöydässä.

Koulutuksen laatua olemme tottuneet toitottamaan. Olemme Pisa-tutkimusten kärkeä ja korkean lukutaidon maa. Se on ollut totta. Pisa-tutkimukset, joita hehkutamme, vanhentuivat 10 vuotta sitten. Lukutaitomme taso on tuoreen raportin mukaan ollut vuosia laskussa. Haluamme säilyttää profiilimme koulutuksen kärkimaana, mutta tilastoissa alkaa paikoin näkyä paikalleen jumittumisia ja laskusuhdanteita. Se, kuinka olemme tottuneet puhumaan itsestämme, ei enää välttämättä päde.

Tottumus. Ehkä siinä syy tilanteelle, johon ajaudumme? Olemmeko jääneet lepäämään vanhoihin kiitoksiin? Meidän järjestelmämme on ollut hyvä, mutta harva asia säilyy sellaisenaan ikuisesti. Maailma muuttuu. Tulevaisuus on monella tapaa epävarma, mutta on varmaa, että ihmisiä tarvitaan kehittämään ilmastonmuutoksen pysäyttämiskeinoja.

Nuoret ovat saaneet maailman reagoimaan Fridays for future -liikkeellä. He ovat hereillä. Seminaarisaleissa taputetaan seisten ja pidetään puheita, joissa nuorten toimijuutta ylistetään. Se on askel oikeaan suuntaan, mutta maapalloa ei pelasteta vain puhumalla. Kun on kyse kokonaisten yhteiskuntien teollisuus- ja tuotantorakenteiden mullistuksesta, on ennen kaikkea luonnontieteiden ja matematiikan osaamiselle suuri tarve. Konkreettiset ratkaisut kehitetään luokkahuoneissa, kirjastoissa ja laboratorioissa. Intressi niiden kotiuttamiselle on maailmanlaajuinen.

Toiminta muuttuvassa maailmassa edellyttää uudelleenasennoitumista ja kunnianhimoa. Siinä sana, joka tuntuu olevan ikivieras suomalaisuudelle. ”Mehän teemme parhaamme, ei tarvitse pörhistellä, jos onnistutaan”, sanotaan.

Keskustelussa sekoitetaan kaksi asiaa. Korkeiden tavoitteiden asettaminen ei tarkoita, että suljemme lapset sisäoppilaitoksiin opettelemaan ulkoa Piin likiarvoa. Meidän tulee luottaa opetusmenetelmiimme, mutta on käsitettävä, että kunnianhimomme tason täytyy vastata sitä tosiseikkaa, että kilpailu luonnontieteiden ja matematiikan huipuista on globaali. Kilpailu on ollut käynnissä jo vuosia. Keskinkertaisuus ei riitä, kun muu maailma etenee rymisten kyynärpäätaktiikalla.

Kun jargonoidaan aivovuodosta ja kilpailukyvystä, on kyse jostain hyvin konkreettisesta. Suomesta muuttaa ulkomaille enemmän korkeasti koulutettuja suomalaisia kuin heitä palaa takaisin. Puhutaan nuorista kyvykkyyksistä, jotka näkevät mahdollisuuksiensa täyttyvän tämän valtion rajojen ulkopuolella. Kollegani Anni Siltanen kirjoitti, kuinka maailma ajaa pian Suomen ohi. Pikkuhiljaa meiltä katoaa tarvitsemaamme työvoimaa ja järjestelmämme vetovoima heikkenee. Pelkkä tyytyväisyys vanhoihin onnistumisiin ei riitä. Nyt tarvitaan visiota, ääntä ja uskallusta. Sillä vaikka Suomessa olisi tarpeeksi hyviä tomaatteja, kansallista lisäaikaa ilmastonmuutoksen ratkaisijoiden rekrytoinnille emme saa.

Onerva Aalto
Kesäkatalyytti 2020

Katso myös
Uutiset | 24.09.2020

Verk­ko­kurs­si Luon­non­tie­teet nyt ja tu­le­vai­suu­des­sa: Ke­mia tie­tee­nä ja yh­teis­kun­nas­sa

Blogit | 21.09.2020

Anni Siltanen: Budjettiriihestä ja osaamisasioista

Kannanotot | 21.09.2020

Kumiteollisuus ry:n ja Muoviteollisuus ry:n lausunto luonnoksesta opetus- ja kulttuuriministeriön asetukseksi ammatillisen koulutuksen rahoituksen laskentaperusteista

Kannanotot | 21.09.2020

Kemianteollisuus ry:n ja Teknologiateollisuus ry:n lausunto luonnoksesta opetus- ja kulttuuriministeriön asetukseksi ammatillisen koulutuksen rahoituksen laskentaperusteista

Avaa kuvapankki

Tilaa uutiskirje

Mediayhteys

Susanna Aaltonen
Johtaja, Viestintä
Mediayhteydet, toimialatieto ja -brändi, Kemianteollisuuden viestintävaliokunta

+358 40 593 4221

susanna.aaltonen­@kemianteollisuus.fi

@AaltonenSusanna