Nuorten tiedepalkinnon voittaja Adam Yousfi: Optimismilla haasteiden kimppuun

Blogit | 17.11.2020

Nuorille suunnattu kansainvälinen Millennium Technology Prize -palkinto etsii planeettamme elämää parantavia innovaatioita. Palkinnon jakavat Aalto-yliopisto ja Tekniikan Akatemia TAF. Vuoden 2020 ykköspalkinnon sai Adam Yousfi Kulosaaren yhteiskoulun lukion tiede- ja teknologialinjalta. Adam ideoi vesisähköpumpun, joka parantaa vesisähkön hyötysuhdetta. 5 000 eurolla palkittu keksintö pohjautuu jo käytössä oleviin ja siten toimiviksi todettuihin ratkaisuihin. Adamia haastatteli Kemianteollisuuden Nuori kemia-paneelin jäsen Sara Akural.

Mistä palkitussa innovaatiossasi on kyse?
- Nykyäänhän vesivoimalaitoksissa valuu käyttämättömänä hukkaenergiaksi keskimäärin noin 15% energiasta. Näin ollen voidaan katsoa, että vesivoimalla on suuri potentiaali tarjota korvaavaa energiaa pyrittäessä hiiliriippumattomuuteen. Todellisuudessa kuitenkin parhaat kosket on jo valjastettu, joten ratkaisun pitäisi löytyä uuden teknologian välityksellä. Näin ollen suunnittelin puhtaasti fysikaalisten laskelmien perusteella uudenlaisen tavan tehostaa vesisähkön tuotantoa ekologisesti kestävällä ratkaisulla.

Mikä on suhteesi kemiaan, ja oletko hyödyntänyt kemian taitojasi keksintöjä suunnitellessasi?
- Olen kiinnostunut toki kaikista luonnontieteistä kemia mukaan luettuna. Pohtiessani asioita en yleensä mieti tieteiden välisiä rajoja. Oppimani asiat ovat osa kokonaisvaltaista tietovarantoa, josta ne tulevat esiin niitä tarvittaessa.

- Kemia oli pääroolissa viime vuonna kun kehitin ratkaisun päästöttömään hiilivoimalaitokseen. Tuo ratkaisu pohjautui peruskoulussa oppimani kemian perustaan, kun halusin selvittää miksi emme hyödyntäisi tuottamaamme hiilidioksidia uudestaan voimaloissa.  Huomasin, että eksotermisen kemiallisen ratkaisun kautta voitaisiin sitoa hiilidioksidia litiumnitridiin tuottaen huomattavat määrät energiaa. Suunnittelin voimalaitoksen ja sovelsin aiempaa tieteellisistä artikkeleista löytämääni tutkimustietoa, joiden mukaan kyseinen reaktio on mahdollinen.

- Tutkimuksen ansiosta minut valittiin Tutki-Kokeile-Kehitä tiede- ja teknologiakilpailussa edustamaan Suomea vuoden 2019 Genius Olympiad -kilpailuun Yhdysvalloissa. Siellä saavutin hopeaa. Ratkaisuni toteuttamiskelpoisuus kaatuu lopulta siihen, että maapallon litiumvarannot ovat liian vähäiset. Tulevaisuudessa suurten litiumvarantojen löytyminen avaruudesta saattaisivat mahdollistaa ratkaisun käyttöönottamisen.

Onko sinulla vinkkejä mistä aloittaa ja miten tulla mukaan etsimään ratkaisuja?
- Henkilökohtaisesti intohimojani ovat ratkaisujen etsiminen ja optimistinen usko, että ongelmiin löydetään ratkaisuja. Suosittelen muillekin lämpimästi itsensä haastamista. Tärkeää tutkimuksia tehdessä ei ole, että ne voidaan ottaa sellaisenaan käyttöön. Sen sijaan aivosolujen haastaminen soveltamaan opittuja kokonaisuuksia oppiaineiden rajat ylittävästi valmentaa siihen, että tulevaisuudessa kykenee ajattelemaan optimistisesti ja toimimaan itseluottamuksella. Kannustava palaute toki edistää ihan jokaista ihmistä pitkällä aikavälillä.

Kehittämäsi vesisähköpumppu on hyvin ekologinen innovaatio. Mitä ajattelet ilmastopoliittisista kysymyksistä?
- Vakaa ilmastojärjestelmä on koko ihmiskunnan etu, ja sen saavuttamiseksi tarvitsemme yhteistä poliittista tahtoa ja lainsäädäntöä. Yhteiskuntien hiiliriippuvuus on kuitenkin niin vahva, että kehnosta ratkaisusta ei kannata vaihtaa vielä kehnompaan umpimähkään. Korvaavien ratkaisuiden tulee olla pitkällä aikajänteellä hyväksyttäviä investointeja.

Mitä nuoret voivat tehdä ilmastonmuutoksen torjunnassa – nousta barrikadeille?
- Nuorilla on valtava merkitys ilmastonmuutoksen torjumisessa. Ilmastonmuutos ei kuitenkaan pysähdy ainoastaan sillä, että nuoret ovat mielenosoituksissa jättäen opintonsa niiltä päivältä väliin ja vaativat, että sen tulee päättyä. Nykyistä ilmastonmuutosta ylläpitävää yhteiskuntaa ei voida muuttaa hiilineutraaliksi yhdessä yössä. Sen sijaan nuorten tulee panostaa itsensä kehittämiseen, jotta he voivat olla luomassa viisaita tietoon ja osaamiseen perustuvia ratkaisuja nyt ja tulevaisuudessa. Kyseessä on pitkäaikainen prosessi, jossa jokaisen kansakunnan ja kansalaisen tulee tehdä parhaansa.

- Nuorten tulisi ymmärtää tämä kokonaiskuva. Kohtaloksemme koituu olla ensisijaisesti vastuuntuntoisia tulevaisuuden tiedemiehiä ja johtajia, jotka luotsaavat yhteistä laivaamme läpi ilmastonmuutoksen asettamien uhkakuvien. Vaikka on tärkeää, että nuoret muistuttavat päättäjiä toimenpiteiden tärkeydestä, ei teiden katkaiseminen ja kansalaistottelemattomuus ole ensisijaisesti oikea tapa toimia. Kriisejä ei ratkaista aiheuttamalla niitä lisää.

Miten isoja ilmastokysymyksiä lähestytään ja ratkaistaan?
- Muistutan optimismin tärkeydestä. Esimerkkinä uudesta käänteentekevästä teknologiasta esitän tavan tuottaa hiilineutraalia kaukolämpöä merivedestä. Helenin mukaan esimerkiksi Salmisaaren kivihiilivoimalan lämmön voisi korvata hyisen meriveden lämmöllä. Uudet teknologiat nostavat koko ajan päätään, emmekä voi kuvitella, että 20 vuoden kuluttua tilanne on teknologian mahdollisuuksien kannalta sama kuin tänään. Vaikka teknologinen tilanne säilyisi suurin piirtein samana kuin nyt, on edelleen todennäköistä ja mahdollista, että ilmastonmuutos saadaan aisoihin.

 

Mistä tulee optimistinen asenteesi uusien innovaatioiden luomiseen?
- Maailma on täynnä mahdollisuuksia, niin kauan kun vain yritämme etsiä ja ymmärtää ympärillämme olevaa. Olen vain utelias tutkimaan esiin nousevia kysymyksiä. Vaikka olen vasta 14-vuotias lukiolainen, tiedän että ongelmat on tehty selätettäviksi. Omat aikaansaannokseni ovat osoittaneet, että uusien innovaatioiden tekeminen on täysin mahdollista, ja se jos mikä luo lisäoptimismia. Tilaisuuden koittaessa meidän jokaisen tulee yrittää parhaamme. Emme talvi- ja jatkosodankaan aikaan luovuttaneet kohdatessamme ylivoimaiseksi kuvitellun suurvallan. Emme myöskään päätelleet sotien jälkeen, että olisi mahdotonta luoda maailman huippuihin lukeutuvaa valtiota muutaman kymmenen vuoden aikana. Sen sijaan jaksoimme toivoa, uskoa ja ottaa kantaa, rakentaa yhteiskuntaa eteenpäin kompassinamme usko mahdottoman mahdollisuuteen.

Onko aihetta siis toivoon ilmastonmuutoksen torjunnassa?
- Edesmennyt Vexi Salmi sanoitti: “Maailma on kaunis ja hyvä elää sille / Jolla on aikaa ja tilaa unelmille.” Tarkoituksena ei kuitenkaan ole, että nuo unelmat jäävät vain unelmiksi. Sen sijaan meidän tulee tarttua toimeen ja pyrkiä kehittämään konkretiaa ideologian ympärille. Kaikki on mahdollista, ja monet keksintöni ovat osoittaneet juuri sen, että myös nuoret voivat kehittää teoriassa toimivia ratkaisuja. Yhdessä voimme joko rakentaa optimismin nojalla haluamamme tulevaisuuden, tai tyytyä pitämään pessimistisen katkeria puheenvuoroja. Aina löytyy niitä ääniä, jotka pitävät muutosta parempaan mahdottomana. Tärkeää on kuitenkin, että enemmistö jaksaa toivoa päivän koittavan, jolloin muutos parempaan on saatu aikaiseksi.

Adamia haastatteli Nuori kemia -panelisti Sara Akural. 

 

Adam Youshi

Katso myös
Uutiset | 26.11.2020

Kemianteollisuus mukana lukiolaisten työelämäoppaissa

Uutiset | 24.11.2020

Luonnontieteet nyt ja tulevaisuudessa: Kemia tieteenä ja yhteiskunnassa -verkkokurssin moduuli 2 aukeaa 3.12.

Uutiset | 19.11.2020

Muovi- ja komposiittialalle lisää osaajia yritysten ja oppilaitosten poikkeuksellisella yhteistyöllä Lounais-Suomessa

Blogit | 18.11.2020

Anni Siltanen: Jatkuva oppiminen on osaamiskilpailukyvystä huolehtimista

Avaa kuvapankki

Tilaa uutiskirje

Mediayhteys

Susanna Aaltonen
Johtaja, Viestintä
Mediayhteydet, toimialatieto ja -brändi, Kemianteollisuuden viestintävaliokunta

+358 40 593 4221

susanna.aaltonen­@kemianteollisuus.fi

@AaltonenSusanna