Nestori Lautanala Kesäkatalyytin blogi #7 – Digitaalinen tieto lisää digituskaa

Blogit | 02.08.2019

Nosta käsi pystyyn, jos osaat saman tien määritellä sanan digitalisaatio. Osasitko? Todennäköisesti osasit, koska termillä on yhtä monta määritelmää kuin meitä digitalisaatioon osallistuvia ihmisiä on. Vääriä vastauksia ei ole, mutta toiset vastaukset ovat oikeampia kuin toiset. Luultavasti osaisit nimetä joukon avainsanoja, jotka liittyvät digitalisaatioon, kuten tekoäly, data ja 5G-verkot. Ajatuksena digitalisaatio on uskomattoman laaja ja määrittelyssä törmätään ongelmiin, kun joudumme tekemään valintoja sen suhteen, mitä digitalisaation määrittelyyn sisällytetään.

Wikipedia määrittelee sanan seuraavasti: ”Digitalisaatio tai digitalisoituminen tarkoittaa digitaalisen tietotekniikan yleistymistä arkielämän toiminnoissa.” Lasketaanko digitalisaatioon siis tietotekniikan hyödyntäminen esimerkiksi tehdasympäristöissä? Entä muut muutokset yhteiskunnassamme, joita digitalisaatio vauhdittaa? Wikipedian määritelmän mukaan se ei välttämättä kuuluisi mukaan, mutta minun mielestäni nämä pitäisi ehdottomasti laskea mukaan.

Talentree.fi:n blogissa kerrotaan, että digitalisaatio tarkoittaa digitaalitekniikan käyttöönottoa yhteiskunnan jokaisella osa-alueella. Tämän lisäksi digitalisaatio tarkoittaa minulle ideologista muutosta koko yhteiskunnan tasolla, joka seuraa vaikuttamiskanavien ja -tapojen muutoksesta. Kirjoitin kesän alussa Twitterin merkityksestä ja mahdollisuuksista, jotka ovat osa tätä yhteiskunnallista muutosta.

Vanha sanonta kertoo, että tieto lisää tuskaa. Digitalisaatio kasvattaa tiedon määrää, mikä lisää itsekritiikin tuskaa. Tiedämme yhä paremmin, mitä emme tiedä. Onneksi tiedämme myös yhä paremmin, mistä apua löytyy ja kuinka sitä voi saada. Ilmiön mahdollisuudet ovat kemian alalla valtaisat. Tehostamisen lisäksi alalla voi syntyä uusia liiketoimintamalleja tulevaisuudessa, mutta sitä ennen meidän on tiedettävä asioista enemmän.

Data. Tuo 2010-luvun taikasana, joka toivottavasti herättää monenlaisia intohimoja johtajissa ja teknologisesti orientoituneissa ihmisissä. Datan kerääminen ja lajittelu tulee olemaan merkittävä kasvukohde seuraavien vuosien aikana teollisuudessa Suomessa ja maailmalla. Sen kerääminen on aloitettava jo kauan ennen kuin tiedetään, mitä sillä voi tehdä. Mitä laajemmin sitä parempi, koska mahdollisuuksia on hankala hahmottaa tarkasti ennen kuin ne ovat jo menneet ohi.

Tänä kesänä olen toteuttanut Kemianteollisuus ry:n digitalisaatioselvitystä, joka on ”parista muuttujasta” huolimatta edennyt hyvin. Päällimmäisen ajatuksena minulle on tähän asti jäänyt se, että datan kerääminen on kaikki kaikessa, jos tulevaisuudessa haluaa pärjätä.

Nestori Lautanala
Kesäkatalyytti, viestinnän ja vaikuttamisen harjoittelija, joka yrittää kuumeisesti ymmärtää digitalisaatiosta enemmän.

Katso myös
Blogit | 10.05.2021

Jaana Neuvonen: Palkitsemisella on voimakkaampi vaikutus kuin kontrollilla

Uutiset | 05.05.2021

Vientiteollisuuden raportti kokoaa paikallisen sopimisen käytäntöjä ja mahdollisuuksia

Blogit | 16.04.2021

Sampo Pehkonen: STM:n idea palkka-avoimuudesta ei huomioi EU:n direktiiviehdotusta tai taloudellisia vaikutuksia

Tiedotteet | 15.04.2021

Vientiteollisuus tarjoaa 22 000 nuorelle kesätyöpaikan

Avaa kuvapankki

Tilaa uutiskirje

Mediayhteys

Susanna Aaltonen
Johtaja, Viestintä
Mediayhteydet, toimialatieto ja -brändi, Kemianteollisuuden viestintävaliokunta

+358 40 593 4221

susanna.aaltonen­@kemianteollisuus.fi

@AaltonenSusanna