Jaana Neuvonen: Mitä koronakevät meille opetti
Kemianteollisuudessa siirryimme etätyöhön koronan seurauksena maaliskuun puolessa välissä, kuten monet tuhannet muut suomalaiset. Tunnelmat olivat hämmentyneitä ja epäuskoisia. Korona pelotti ja henkilöstö siirtyi mielellään tekemään töitä etäolosuhteisin.
Asiantuntijoistamme suurin osa tekee työtä toimiston ulkopuolella erilaisissa vaikuttamis- ja koulutustehtävissä arviolta kolmasosan ajasta. Elämä mullistui. Mutta koska asiantuntijatyön johtaminen ei ole ennen koronaakaan vaatinut tiettyä fyysistä tilaa, johtamiseen ei tältä osin tarvinnut tehdä muutoksia.
Korona aiheutti valtavan työpiikin ja työtapoja piti muuttaa lennossa. Työpäivät venyivät pitkiksi ja samalla osa toimi työn ohessa lasten etäkouluopettajina. Uudessa tilanteessa itsensä johtamisen taidot tulivat tärkeiksi. Tauot unohtuivat, lounas unohtui, ja moni uskoo, ettei tällaista työtahtia kukaan kauaa jaksa. Lähityössä työtahti koetaan kevyempänä, koska työkaverit rytmittävät päivää pyytämällä kahville, lounaalle, pienelle juttutuokiolle.
Koska työhömme liittyy runsaasti sosiaalista vuorovaikutusta, on henkilökuntaamme valikoitunut ulospäinsuuntautuneita ihmisiä. Rupatteluhetket ja kohtaamiset katosivat, iloiset ja energiaa tuovat kasvot ja hymyt puuttuivat. Tämä sai tuntemaan yksinäisyyttä ja uupumusta.
Etätyö on tuonut tehokkuutta. Jos ennen pystyttiin hoitamaan yksi koulutus päivän aikana, nyt päivään saatiin mahtumaan sen lisäksi vielä yksi keskinäinen sparrailu, yksi asiakkaan neuvontapalaveri ja edunvalvonnallinen palaveri.
Etätyö on lisännyt hyvinvointia. Koska aikaa säästyy viikossa 5 – 20 tuntiin työmatkoilta, moni käytti säästyneen ajan työn tekemiseen, liikunnan lisäämiseen ja nukkumiseen. Liikunta ja lepo toivat lisää tehokkuutta. Positiivisena nähtiin myös se, että etätyö mahdollisti laajemman työskentely-ympäristön. Sitä ei rajaa seinät, vaan kyberturvallisuus.
Miten sitten näemme tulevaisuuden työelämän? Kukaan ei halua tehdä pelkkää etätyötä, mutta etätyöstä voisi hyödyntää parhaat palat. Uusi normaali voisi olla hybridi. Osa viikosta etänä silloin, kun päivä täyttyy kirjoituspöytätyöstä ja rutiinipalavereista. Lähityössä silloin, kun kokousten hyötynä ovat kohtaamiset ja vaikuttaminen. Matkustaminen tulee meidän arviomme mukaan vähenemään – ja tämähän on askel kohti hiilineutraalisuutta.
