Mirva Ojala: Koronaoppeja ja hyvää tahtoa

Blogit | 11.09.2020

Oppia ikä kaikki. Joskus siihen riittää yksi rankka kevät ja kesä sekä epävarma syksy. Vuosi 2020 tulee jäämään myös huoltovarmuustoiminnan historiankirjoihin hyvässä ja pahassa. Elinkeinoelämä on pitkäjänteisellä ja ennakoivalla toiminnallaan onnistunut vastaamaan koronan aiheuttamiin haasteisiin. Pääsääntöisesti yritysten valmiussuunnitelmat taloudellisen varautumisenkin osalta ovat olleet hyvällä tasolla myös näkymätöntä, rajavyöhykkeitä kunnioittamatonta uhkaa kohtaan. Siitä huolimatta maailmanlaajuinen pandemia pääsi osin yllättämään.

Elinkeinoelämän kriisinsietokyky on testattu monella eri tavalla. Viruksen leviämistä vastaan tehtiin nopeasti puolustussuunnitelmia. Uudet toimintatavat tuotannossa ja toimistotyössä saatiin käyttöön nopeasti ja yllättävän saumattomasti. Laajoja tartuntaketjuja ei kemianteollisuudessa ole havaittu, sillä jatkotartunnat on saatu tehokkaasti ehkäistyä. Vuosihuollot ja muut huoltotoimet saatiin uudelleenaikataulutettua ja suunniteltua mallikkaasti ja esimerkiksi ulkomaiset asentajat ja huoltohenkilökunta on saatu miltei poikkeuksetta työpisteille suunnitelmien mukaisesti, ainakin toistaiseksi. Matkustusrajoitukset ja yhteyksien puuttuminen on vaikeuttanut auditointeja mm. uusien asiakkaiden ja raaka-ainetoimittajien suuntaan, mutta tähänkin on kehitetty työkaluja pakon sanelemassa tilanteessa.

Useat yritykset lähtivät tuottamaan pandemian pysäyttämiseksi ja ehkäisemiseksi tuotteita hyvin nopealla aikataululla. Valitettavan monet joutuivat tekemään sen hyvästä tahdosta ja markkinaehtoisesti, vaikka itse tuotanto tähtäsi suoraan koko kansan hyvinvointiin.

Rohkeus ja notkeus auttoivat yrityksiä muuttamaan tuotantoaan, mutta ne joutuivat samalla ottamaan  suuren riskin  taloudellisesti muutenkin epävakaassa tilanteessa. Koronaan liittyviä yritystukia  tuli hakuun varsin nopeasti, mutta pandemian nopeaan etenemiseen ja laajuuteen nähden sittenkin aavistuksen turhan hitaasti. Kaikki toimialat ovat ottaneet osumaa!

Vastaavia tilanteita ajatellen kaikki ammennettu oppi on käsiteltävä ja korjaustoimenpiteitä säädöksellisiin valuvikoihin, valmiussuunnitteluun, tiedonkulkuun ja tilannekuvamuodostamiseen on tehtävä viipymättä. Peruutuspeiliin ei kannata katsoa syylistä etsien vaan parannusehdotuksia miettien. Samoissa haasteissa ei kannata kompuroida toista kertaa. Nyt on hyvä hetki myös pohtia mitä tuotantoa ja tuotantovarauksia kotimaassa on tarpeen ylläpitää. Mitkä osat arvoketjuista ovat kriittisiä? Nämä asiat eivät voi olla vain markkinamekanismin ja yritysten hyvän tahdon varassa.

Huoltovarmuuden koronaoppien top 5 näyttää syyskuussa 2020 seuraavalta:

  1. Tilannekuva. Selkeä tilannekuva, jonka kaikki osapuolet ymmärtävät samalla tavalla . Tähän liittyy kiinteästi myös käytettävä termistö.
  2. Tiedonkulku. Runsas tieto on usein parempi kuin villi huhu. Tyhjiö täyttyy helposti väärällä tiedolla.
  3. Selkeät linjaukset. Useat rinnakkaiset toimintalinjat voivat auttaa nopeasti ratkaisun lähteille, mutta poukkoileva linja voi saada aikaiseksi epävarmuutta ja hidastaa lopulta parhaan ratkaisun loppuunsaattamista.
  4. On OK olla joskus väärässä. Virhe kannattaa myöntää heti eikä odottaa virheiden kertaantumista. Virhe voi viedä aikaa ja tulla kalliiksi.
  5. Ei tilaajaa, ei tuotetta. Epävarmassa taloudellisessa tilanteessa yritysten ei kannata ottaa riskiä tuotannon muuttamisesta tai kehittämisestä hyväntahdoneleenä tai yhteiskuntavastuun nimissä. Mikäli yhteiskunnan kokonaisturvallisuus edellyttää kotimaiselta elinkeinoelämältä toimia, valtion on syytä osallistua riskinkantoon myös käytännön tasolla.

Ihmeitä tapahtuu, mutta harvoin itsestään.

Huoltovarmuuden COVID-19 Lessons Learned -tilaisuus järjestetään 25.11.2020.  

Mirva Ojala
Valmiuspäällikkö, Huoltovarmuuden suunnittelu

Katso myös
Blogit | 18.09.2020

Vesa Kettunen, Kemira: Talousvetesi ei tule vain “hanasta”

Uutiset | 17.09.2020

Huoltovarmuudessa katsotaan lähelle ja kauas - ja opitaan kokemuksista

Kannanotot | 10.09.2020

Kemianteollisuus ry:n lausunto hallituksen esityksestä laeiksi kemikaalilain sekä kosmeettisista valmisteista annetun lain 16 ja 20 §:n muuttamisesta

Kannanotot | 31.08.2020

Kemianteollisuuden lausunto: hallituksen esitys laiksi räjähteiden lähtöaineiden markkinoille saattamisesta ja käytöstä

Avaa kuvapankki

Tilaa uutiskirje

Mediayhteys

Susanna Aaltonen
Johtaja, Viestintä
Mediayhteydet, toimialatieto ja -brändi, Kemianteollisuuden viestintävaliokunta

+358 40 593 4221

susanna.aaltonen­@kemianteollisuus.fi

@AaltonenSusanna