Hyppää sisältöön

Minna Etu-Seppälä: Liittokierros paketissa

Liittokierros paketissa myös kemianteollisuuden osalta

Lokakuun puolessa välissä 2019 aloitettu liittokierros saatiin kemianteollisuuden osalta päätökseen 23.6.2020, kun viimeinen 19 työehtosopimuksesta saatiin neuvoteltua. Koronakevät vei hyvin pitkälle huomion käydystä työmarkkinakierroksesta. Siitä huolimatta kierros ansaitsee muutaman sanasen.

Päällimmäinen ajatus, joka kierroksesta tulee mieleen, on pitkä ja vaikea. Ensimmäiseen neuvottelutulokseen pääseminen vei reilut 4 kuukautta. Rehellisesti voi sanoa, että jäsenyrityksemme olisivat konkurssissa tällä päätöksenteon ripeydellä. Järjestelmän uskottavuus vaatii jatkossa myös pohdintaa neuvotteluprosessien tehostamisesta. Toisaalta koronakriisin puhjetessa koettiin sekin ihme, että muutaman työehtosopimuksemme osalta neuvotteluja käytiin Teamsin välityksellä. Keskustelut eivät kestäneet yökausia, turhat ylilyönnit puolin ja toisin karsiutuivat ja kahvi- ja vessatauoistakin päästiin osapuolten välillä sulaan sopuun. Varmasti jotain oppia tästä viedään tuleville kierroksille.

Lomautusilmoitus- ja yt-neuvotteluaikojen lyhentäminen pelasti monta työpaikkaa

Talouden näkymien ennustaminen ja sen peilaaminen palkankorotusten tasoon tuotti vaikeuksia jo loppuvuodesta 2019. Kukapa olisi osannut aavistaa, mitä vain muutama kuukausi sopimusten tekemisen jälkeen tapahtuu maailmalla. Työmarkkinajärjestelmämme iso haaste on mukautua nopeasti kriiseihin. Korotusten osalta yrityskohtaiset erät ja erilaiset kriisilausekkeet myös korotuksiin liittyen ovat siihen yksi lääke. Mutta tarvitaan todennäköisesti muutakin varmuutta siitä, että palkankorotukset joustavat ennakoimattomissa tilanteissa tarvittaessa alaspäin.

Miten kierroksella sovittu palkankorotustaso vaikuttaa yritystemme kilpailukykyyn muuttuneessa maailmantilanteessa jää vielä auki ja on arvioitava sen jälkeen, kun kilpailijamaissammekin saadaan kattavammin sopimuksia aikaan. Kuitenkin hyvä esimerkki reagointinopeudesta koronakriisissä meillä oli määräaikaiset työlainsäädännön muutokset sekä omien neuvottelukumppaneidemme ripeys saattaa muutokset yhdessä työehtosopimuksiin.  Väittäisin, että erityisesti YT-neuvotteluaikojen ja lomautusilmoitusaikojen lyhentäminen kevään aikana pelasti todennäköisesti monta työpaikkaa. Näitä reagointikeinoja ei ole syytä unohtaa tulevissakaan kriiseissä.

Työllisyyden kannalta tärkeintä on yritysten halu investoida Suomeen

Kemianteollisuus on tehnyt pitkään hyvää yhteistyötä eri ammattiliittojen kanssa. Yhteistyö oli hetkittäin koetuksella tällä kierroksella, paineet olivat kovat puolin ja toisin, myös työtaisteluiden ja sitä myötä vahinkojen toteuttaminen alalle aiheutti kitkaa. Edellisistä laillista työtaisteluista alalla oli kulunut kymmeniä vuosia. Kiistatta työmarkkinajärjestelmäämme kuuluu oikeus lakkoilla sopimuksettoman tilan aikana. Isossa kuvassa osapuolilla on kuitenkin yhteinen intressi turvata kemianteollisuuden yritysten kilpailukykyä ja työpaikkoja Suomessa. Siihen lakkoilu ja satojen miljoonien eurojen vahinkojen aiheuttaminen sopii erittäin huonosti. Moni toimialamme yritys on myös kansainvälisessä omistuksessa – lakkoilu ei ole vetovoimatekijä, kun pohditaan investointipäätöksiä globaaleilla markkinoilla.

Rohkeutta tehdä ratkaisuja löytyi – siitä hatunnosto neuvotteluosapuolillemme

Mutta vaikka helppoa on heittää kuraa, täytyy myös nostaa hattua siitä, että erityisesti Teollisuusliitolla ja neuvotteluosapuolillamme siellä oli rohkeus tehdä kanssamme ratkaisuja etulinjassa. Toimialamme yritysten ja niiden henkilöstön kannalta ratkaisuun pääseminen helmikuussa ennen pidempiä lakkoja oli arvokkaampaa kuin silloin pystyttiin ajattelemaankaan. Liittokierroksen ehdoton suola meidän vinkkelistämme oli, että kullekin työehtosopimusalallemme löydettiin tärkeitä, toimialaa palvelevia ratkaisuja ns. kikykompensaatioiden muodossa.

Lopuksi vaikka neuvottelut olivat hetkittäin melkoista mutapainia, niihin liittyi paljon huumoria ja vaikeudet neuvotteluissa tasoittivat tietä löytämään ratkaisuja myös koronakriisin vaikeisiin tilanteisiin. Luottamus selkeästi osapuolten välillä säilyi. Tästä on hyvä jatkaa yhdessä yhteistyötä ja työehtosopimusten kehittämistä eteenpäin.