Jussi-Pekka Rode: Yhteinen tilannekuva edistää reformin syntymistä

Blogit | 19.12.2016

Ammatillista koulutusta vaivaavat perustavanlaatuiset ongelmat, joiden vuoksi reformi on tarpeellinen. Vuodelle 2017 jää yhä tehtävää.

Työmarkkinoilla kaikille hyvä neuvottelutulos saavutetaan usein sen perusteella, että neuvottelevilla osapuolilla on yhteinen tilannekuva esimerkiksi talouden tilasta. Ammatillisen koulutuksen osalta tilannekuva ei näytä olevan kaikilla sama. Lakiesitysluonnoksen yleisluontoisuus, värittyneet reformityöpajat ja julkisuudessa esiintyneet lupaukset työpaikalla tapahtuvan oppimisen lisääntymisestä ovat hämärtäneet perusteluita reformin tarpeellisuudesta. Olennaista olisi palata pohtimaan miltä osin ammatillinen koulutus on reformin tarpeessa ja vastaako lakiesitys tähän tarpeeseen.

Nähdäkseni ammatillista koulutusta vaivaavat kolme perustavanlaatuista ongelmaa, joiden vuoksi reformi on tarpeellinen. Ensinnäkin Suomea uhkaavat laskevat oppimistulokset erityisesti luonnontieteellis-matemaattisissa aineissa. On arvioitu, että 15 %:lla ikäluokasta ei ole tosiasiallisia jatko-opintotaitoja. Tämä näkyy hälyttävissä TIMSS ja PISA -tutkimuksissa ja kasvavissa alueellisissa ja sukupuolten välissä eroissa. Tällä kehityksellä on suora negatiivinen vaikutus Suomen vientiin ja kilpailukykyyn.

Toiseksi, ammatillista koulutusta vaivaavat heikkenevä vetovoima, heikko läpäisy ja vielä heikompi työllistyminen. Ammatillisen peruskoulutuksen keskimääräinen työttömyys vuoden kuluttua valmistumisesta on noin 23 %. Monilla aloilla luvut huitelevat 40 %:n huonommalla puolella. Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiön Otuksen Rahkeet duuniin -tutkimuksessa (2012) selvisi, että vain noin joka neljäs ammatillisesta perustutkinnosta valmistunut työllistyy laadullisesti koulutusta vastaaviin tehtäviin. On selvää, että koulutus, jonka on tarkoitus valmistaa nuoria ammattiin, ei voi johtaa noin merkittävään työttömyyteen koulutuksen jälkeen.

Kolmas ongelma ovat kasvavat osaamistarpeet ja yritysten tarpeet, jotka eivät kohtaa koulutuksen kanssa erityisesti nuorten koulutuksen osalta. Globaalitalous laittaa nuoremme koville. Kemian alalla työskentely vaatii korkeaa motivaatiota ja laadukasta osaamista sekä valmiutta elinikäiseen oppimiseen. Erityisen kovat vaatimukset asetetaan turvallisuus- ja ongelmaratkaisutaitojen suhteen. Näihin osaamisvaatimuksiin on kyettävä vastaamaan, ilman että rikomme joka toisen nuoren kasvavien vaatimusten alla.

Tosiasioiden tunnustaminen on kaiken viisauden alku. Siksi onkin edellä mainittujen ongelmien ratkaisemiseksi muodostettava opetus- ja kulttuuriministeriön johdolla yhteinen tilannekuva kaikkien reformiosapuolten kesken. Lausuntokierrokselta päällimmäiseksi tunteekseni jäi kuitenkin sellainen käsitys, että ammatillisen koulutuksen tilannekuva vaihtelee näkökulmasta riippumatta. Etupainotteiset koulutusleikkaukset ovat pahentaneet riskiä peruutuspeiliin katsomisesta.

Vientiteollisuuden näkökulmasta katsottuna muutoksen tarve on selkeä. Toteutuessaan ammatillinen koulutus on aidosti työelämää tukeva koulutusmuoto. Yritykset ovat enemmän asiakkaina ja yrityskohtaisiin tarpeisiin pyritään vastaamaan paremmin. Isänmaan etu vaatii kuitenkin yhteistä ja tarkkaa käsitystä reformin tarpeellisuudesta. Vuodelle 2017 jää siis tehtävää.

Lisätiedot

Kemianteollisuuden lausunto opetus- ja kulttuuriministeriölle 19.12.2016. 

Jussi-Pekka Rode
Asiantuntija, koulutuspolitiikka

Katso myös
Uutiset | 27.01.2017

Kumitaituri -ohjelma räätälöi tarvittavan koulutuksen – kaikki hyötyvät

Uutiset | 25.01.2017

Vientiliitot: Ammatillisella tutkintotodistuksella tulee jatkossakin voida osallistua korkeakoulutuksen haun piiriin

Uutiset | 20.01.2017

Monimuotoisuudesta yritysten kasvun vauhdittaja

Uutiset | 18.01.2017

Vastuullinen kesäduuni 2017 -kampanjan suojelijaksi Leena Mörttinen