Juha Teerimäki: Työrauhan pitävyydessä edelleen tehostettavaa

Blogit | 07.10.2021

Suomessa oli vuonna 2020 yhteensä 99 työtaistelua tai sen uhkaa. Työtaisteluihin osallistui 16 800 työntekijää ja näiden johdosta menetettiin yli 171 000 työpäivää, minkä lisäksi työtaisteluista ja niiden uhista aiheutui yrityksille huomattavaa taloudellista vahinkoa. Työtaisteluiden määrä oli ja niiden osallistuneiden henkilöiden määrä oli hieman pienempi kuin vuonna 2019, mutta silti yli 2010-luvun keskitason. Toteutuneista työtaisteluista 68 % oli laittomia. Muissa Pohjoismaissa työtaisteluiden määrä on huomattavasti alhaisempi. Työrauhavelvollisuuden pitämisessä on siis huomattavaa tehostamisen tarvetta.

Kemianteollisuuden aloilla on edellisillä työehtosopimusneuvottelukierroksilla tehostettu työrauhan pitävyyttä työehtosopimusteitse, koska tarvittavia lainsäädännöllisiä muutoksia ei ole tehty. Kemian alojen työntekijöitä koskevissa työehtosopimuksissa on sovittu menettelytavoista, miten paikallistason edustajien tulee toimia havaitessaan työrauhan uhkaa työpaikalla. Tämän lisäksi on sovittu myös menettelytavoista, mitä liittojen tulee tehdä niiden saatua tiedon yritystason työrauhahäiriöstä tai sen uhasta. Työehtosopimuksiin sovitut menettelytavat ovatkin selkeyttäneet eri osapuolten vastuita ja velvollisuuksia työtaistelun uhatessa ja näillä menettelytapasäännöksillä onkin onnistuttu estämään useamman uhkaavan tilanteen kehittyminen työtaisteluksi asti.

Laittomien lakkojen lisäksi on myös laillisia työtaisteluita, kuten poliittisia työtaisteluita ja myötätuntotyötaisteluita. Poliittiset työtaistelut ovat kohdistuneet käytännössä maan hallituksen toimintaan tai sen suunnitelmiin, mutta vahingon näistä työtaisteluista ovat kärsineet niiden piiriin joutuneet yritykset. Myötätuntotyötaisteluilla tai tukityötaisteluilla taas tarkoitetaan työtaisteluita, joilla toinen toimiala tukee toisen toimialan työehtosopimusneuvotteluja työtaisteluilla. Oikeutta poliittisiin työtaisteluihin ja myötätuntotyötaisteluihin tulisi rajoittaa nykyisestä. Esimerkiksi myötätuntotyötaisteluiden pitäisi olla kohtuullisessa suhteessa tuettavaan toimeen nähden ja poliittisille työtaisteluille tulisi määrittää rajoituksia muun muassa ajallisen keston ja laajuuden osalta.

Myös laittomien lakkojen estämisessä on edelleen kehitettävää. Mahdollisia keinoja laittomien työtaisteluiden rajoittamiseen olisi esimerkiksi hyvityssakkojen nostaminen nykyisestä tai määrittämällä laittomaan lakkoon osallistuneelle henkilökohtainen seuraamus laittomaan lakkoon osallistumisesta.  Muutamankin sadan euron suuruinen henkilökohtainen hyvityssakko saattaisi tehostaa työrauhan pitävyyttä paremmin kuin liittojen maksettavaksi määrättävän hyvityssakon tason nostaminen nykyisestä. Kemianteollisuus ry katsoo, että myös työrauhan turvaaviin lainsäädännöllisiin toimiin tulisi ryhtyä viipymättä.

Juha Teerimäki
Johtava lakimies, VT

@juhateerimaki1

Katso myös
Tiedotteet | 15.11.2021

Palkkojen pakkojulkisuus vaarantaisi työntekijöiden yksityisyydensuojan sekä uhkaisi yritysten tuottavuutta ja kilpailukykyä

Uutiset | 04.11.2021

EK: n Uudistuva työelämä-sarja: Borealiksella kaikki lähtee luottamuksesta

Uutiset | 02.11.2021

Kemianteollisuus aloittaa neuvottelut

Blogit | 01.11.2021

Henriikka Mastokangas: Nuoret haluavat tehdä merkityksellistä työtä