Jenni Nisametdin: Miten kriiseissä pärjätään?

Blogit | 28.10.2021

Kriisi on yleensä ennalta-arvaamaton, ennustamaton tapahtuma tai asia, joka jollain tapaa uhkaa perusturvallisuuden tunnetta. Viimeisimpänä näytöksenä kriisistä on koko maailmaa ravistellut koronapandemia. Kriiseissä vanhat totutut tavat eivät suoraan päde, kun tilanne muuttuu äkisti.

Selviytymisen kannalta shokkivaiheesta on varmasti hyvä päästä nopeasti yli ja suunnata katse ja voimavarat siihen, miten tilanteesta selvitään. Usein tämä varmasti tarkoittaa tavalla tai toisella työehtojen sopeuttamista vallitsevaan tilanteeseen. Yrityksen kriisi on aina myös henkilöstön kriisi, koska väistämättä yrityksen menestys tai menestymättömyys heijastuu työntekijöihin. Henkilöstöä ei siis pidä unohtaa kriisin keskellä.

Kriiseistä puhuttaessa ajatellaan yleensä negatiivisia kriisejä. Yrityksellä menee taloudellisesti huonosti. Kriisi voi kuitenkin olla myös positiivinen kriisi, jos töitä olisi, mutta tilanteeseen ei syystä tai toisesta päde vanhat totutut tavat. Silloin tarvitaan jotakin uutta. Koronakriisi koetteli kemianteollisuuden yrityksiä vaihtelevalla tavalla - osalla liikevaihto kasvoi, osalla tuli täysi stoppi. Paras lääke sekä positiivisiin että negatiivisiin kriiseihin olisi mahdollisimman joustava työlainsäädäntö ja työehtosopimus, joka mahdollistaisi joko suoraan työnantajan päätöksellä tai ainakin paikallisesti sopimalla tilanteen tarvitsemat nopeat säätömahdollisuudet.   

Kokemukseni perusteella työnjohto-oikeuden ja paikallisen sopimisen yhdistyessä työpaikan arjessa on käynyt sellainen jännä ilmiö, että asioista, joista ei edes tarvitsisi sopia, sovitaan silti. Väitän, että työnjohtovallan lisääminen ei edes vähentäisi paikallista sopimista vaan itseasiassa lisäisi sitä entisestään. Kemianteollisuudessa työnantajat haluavat pitää henkilöstöstään huolta, minkä vuoksi asioista sopiminen ja yhteisymmärryksessä toimiminen onkin tärkeässä roolissa. Työnantajilla on kuitenkin viimekätinen vastuu yrityksen menestyksestä. Yrittäjä kantaa taloudellisen vastuun ja riskin menestyksestä pahimmillaan koko omaisuudellaan. Vaikka koko omaisuus ei olisikaan yrityksessä kiinni, yritys on kuitenkin vastuussa osakkeenomistajilleen.

Muistakaamme, että osakeyhtiön ainoa lakisääteinen tarkoitus on tuottaa voittoa omistajilleen. Näistä lähtökohdista työnantajilla tulee myös viimekädessä olla mahdollisuus organisoida toiminta parhaaksi katsomallaan tavalla, jotta kriiseistä selvitään, yritys lähtee uuteen kukoistukseen ja luo menestymisen kautta hyvinvointia ympärilleen - niin työntekijöille kuin koko yhteiskunnallekin.

Jenni Nisametdin
Lakimies

@JNisametdin

Katso myös
Tiedotteet | 15.11.2021

Palkkojen pakkojulkisuus vaarantaisi työntekijöiden yksityisyydensuojan sekä uhkaisi yritysten tuottavuutta ja kilpailukykyä

Uutiset | 04.11.2021

EK: n Uudistuva työelämä-sarja: Borealiksella kaikki lähtee luottamuksesta

Uutiset | 02.11.2021

Kemianteollisuus aloittaa neuvottelut

Blogit | 01.11.2021

Henriikka Mastokangas: Nuoret haluavat tehdä merkityksellistä työtä