Jaana Neuvonen: Kinkka, loikka ja hyppy uuteen

Blogit | 12.04.2021

Etlan 12.4.2021 julkistamassa raportissa Neuvottelujärjestelmät: Tutkimustuloksia ja maiden välisiä vertailuja käsitellään työehtosopimusjärjestelmän merkitystä työllisyydelle, tuottavuudelle ja palkkakehitykselle.

Muutokset tapahtuvat hitaasti. Kello käy ja aika matelee. Suomessa on pysytty liittotasoisessa koordinoidussa sopimisessa, kun taas vertailumaissa siirryttiin hajaantuneempaan, mutta koordinoituun järjestelmään 1990-luvulle tultaessa. Vertailumaiden työllisyys-, kilpailukyky ja palkat ovat nekin kehittyneet eri tahdissa kuin Suomessa.

 

Hajautettu koordinoitu palkanmuodostus on yhteydessä työllisyyden kasvuun

Työllisyysasteeseen vaikuttaa positiivisesti se, että palkankorotuksia pystytään sovittamaan vallitsevaan taloustilanteeseen ja näin ollen välttämään kilpailukykyä rapauttavia sopimuksia. Koordinaatio saattaa helpottaa shokkeihin sopeutumista, jos se helpottaa työehtojen sopeuttamista taantumissa.

Suomalaiset yritykset sopeutuvat ulkoisiin shokkeihin sopeuttamalla työvoiman määrää, eivätkä sopeuta tuntipalkkoja, normaaleja- tai ylityötunteja tai henkilöstön vaihtuvuutta. Yrityskohtaiset, omaan taloustilanteeseen sopivat neuvottelut ylläpitävät sellaisiakin toimipaikkoja, jotka lopettaisivat alakohtaisesti palkankorotuksista sovittaessa. Palkat nousevat nopeammin, kun työllisyys kasvaa yrityksessä, mutta työllisyyden lasku johtaa heikkoon palkkojen laskuun ja vasta viiveellä.

 

Suomessa hyvät mahdollisuudet siirtyä kolmiloikalla eteenpäin

Suomessa olisi myös täydet edellytykset siirtyä nopeasti entistä enemmän hallittuun koordinoituun palkanmuodostukseen. Neuvottelujen hajautuminen kun edellyttää hyviä työelämän suhteita ja me suomalaiset pärjäämme vertailussa parhaimmassa päässä mitattuna luottamuksella, ristiriitojen kokemuksella, työntekijöiden osallistumisella tai sosiaalisen vuoropuhelun laadulla. Näiden ominaisuuksien mukaan Suomessa pitäisi olla samankaltaiset edellytyksen kuin Ruotsissa ja Tanskassa neuvottelujärjestelmän hajautumiselle.

On vaikea irtaantua mukavuusalueelta ja olla se ensimmäinen, joka lähtee uskaliaasti tekemään uutta. Olemme seuranneet kilpailijamaidemme kehittymistä ja notkahduksia sekä hioneet omat työelämätaitomme huippuun.

Kolmiloikkaa on pidetty fyysisiltä, teknisiltä ja koordinatiivisilta ominaisuuksiltaan yhtenä yleisurheilun haastavimmista lajeista. On aika vetää keuhkot täyteen ilmaa, ottaa päättäväinen ilme kasvoille, kiihdyttää vauhtia – ja - ottaa kinkka, loikka ja hyppy!

Jaana Neuvonen
Johtava asiantuntija, Työelämä

Katso myös
Uutiset | 11.05.2021

Kemianteollisuus on osa maailman suurinta etäTET-jaksoa marraskuussa

Blogit | 10.05.2021

Jaana Neuvonen: Palkitsemisella on voimakkaampi vaikutus kuin kontrollilla

Uutiset | 05.05.2021

Vientiteollisuuden raportti kokoaa paikallisen sopimisen käytäntöjä ja mahdollisuuksia

Blogit | 16.04.2021

Sampo Pehkonen: STM:n idea palkka-avoimuudesta ei huomioi EU:n direktiiviehdotusta tai taloudellisia vaikutuksia

Avaa kuvapankki

Tilaa uutiskirje

Mediayhteys

Susanna Aaltonen
Johtaja, Viestintä
Mediayhteydet, toimialatieto ja -brändi, Kemianteollisuuden viestintävaliokunta

+358 40 593 4221

susanna.aaltonen­@kemianteollisuus.fi

@AaltonenSusanna