Auli Piiparinen: Osaamisen kädenjälki on osa hiilineutraalia tulevaisuutta

Blogit | 15.06.2020

Ilmaston lämpeneminen on aikamme suurin uhka. Viime viikolla julkaistu tiekartta hiilineutraaliin kemianteollisuuteen tähtää yhteisen ongelman ratkaisemiseen. Kun maailman pelastamisesta puhutaan, on pelastajien rooli merkittävä. Sekä teknologia että raaka-aineiden käsittely vaativat huippuosaajansa, jotta ratkaisut löydetään. Osaamisen kädenjäljen on kasvettava siinä missä hiilikädenjälkemmekin.

Kestävä kehitys on osa tämän päivän opetusta peruskoulusta alkaen. Peruskoulun opetussuunnitelman perusteissa laaja-alaisena osaamisen tavoitteena on kestävän tulevaisuuden rakentaminen. Hyvä niin. Kuitenkin sekä matematiikan että luonnontieteiden kohdalla olemme tasaisessa laskusuhdanteessa, kun tarkastellaan Pisa-tuloksia. Osaamisen huipuksi tituleeratun Suomen on panostettava osaamiseensa, jos se haluaa pysyä edelleen koulutuksen kärkimaana ja samalla olla kokoaan suurempi ilmastonmuutoksen torjuja. Tähän työhön tarvitsemme myös kansainvälisiä huippuosaajia.

Emmi Vuorion "Kohti kestävää tulevaisuutta ja hiilineutraalisuutta: kemian yliopisto-opetuksen nykytila ja kehittäminen kasvihuonekaasujen vähentämisen pohjalta" -maisterintutkielma Helsingin yliopistosta pureutuu tuoreeltaan kestävän kehityksen osaamistarpeeseen. Gradussa esiin nousee kestävän kehityksen avainkompetenssit: systeeminen ja ennakoiva ajattelu, muutoksenohjauskyky ja strategiset kyvyt. Lisäksi kommunikaatio- ja yhteistyökyky ovat oleellinen osa tarvittavia työelämätaitoja. Tutkielman yksi lopputulos on, että näiden taitojen nostaminen vahvemmaksi osaksi opetusta olisi kannatettavaa osana tulevaisuuden hiilineutraaliutta.

Kierto- ja biotalous ovat löytäneet paikkansa usean korkeakoulun kurssivalikoimasta. Vuorion toteuttama kysely kemian alan yliopisto-opettajille tuo spesifisti esiin niiden suuremman painoarvon myös kemian alan opetuksen kohdalla. Pienimmän painoarvon opetuksessa sai vetytalous sekä muut kasvihuonekaasut kuin hiilidioksidi. Näitä aihealueita pidettiin kuitenkin tärkeinä opiskelijoiden tulevaisuuden kannalta. Samoin esiin nousi tarve huomioida hiilidioksidi ja vety raaka-aineena. Kokonaisuutena tulos on melko hyvä: koulutusohjelmat tukevat kasvihuonekaasujen vähentämistä mutta parannettavaakin on.

Hiilineutraalius kannattaa nostaa Suomen vienti- ja osaamisvaltiksi. Kuten todettua, Suomi voi kokonsa puolesta höyhensarjalaisena iskeä silti raskaassa sarjassa. Osaamisen saralla sijoituksemme täytyy pysyä korkeana. Se vaatii panostuksia innovaatioihin ja alan osaamiseen. Tulevaisuuden työelämä, teollisuus ja ennen kaikkea maailma tarvitsevat avainosaajansa. Meidän on osattava etsiä uusia ja kestävämpiä toimintamalleja.

Osana Hiilineutraali kemia 2045 -työtä Kemianteollisuus selvittää parhaillaan tulevaisuuden strategisten kyvykkyyksien tarvetta. Sinulle nuori, joka pohdit tällä hetkellä tulevaisuuden suunta, haluankin sanoa: kemian toimialalla pääset pelastamaan maailmaa. Itsensä kehittäminen ja luonnontieteiden ymmärtäminen kannattaa.

Auli Piiparinen
Asiantuntija, Osaaminen ja vetovoima

Katso myös
Uutiset | 15.09.2020

Uusia kemistijäseniä Suomalaiseen Tiedeakatemiaan

Blogit | 09.09.2020

Auli Piiparinen: Kesätöiden merkitys on valtava niin yksilölle, yritykselle kuin yhteiskunnalle

Blogit | 07.09.2020

Onerva Aalto: Restart: koulutuksen kärkimaa

Blogit | 04.09.2020

Aalto-Helsinki iGEM - opiskelijoiden synteettisen biologian tutkimusprojekti

Avaa kuvapankki

Tilaa uutiskirje

Mediayhteys

Susanna Aaltonen
Johtaja, Viestintä
Mediayhteydet, toimialatieto ja -brändi, Kemianteollisuuden viestintävaliokunta

+358 40 593 4221

susanna.aaltonen­@kemianteollisuus.fi

@AaltonenSusanna