Anni Siltanen: Englantilaisen tiedekasvatuksen keskiössä on oivallus
” I think it is important to understand it’s steam. Because some people think it’s pollution”. – Kevin, 11
Tapasin lokakuussa Englannissa kolmekymmenpäisen luokan yksitoistavuotiaita, jotka tehdasvierailulla asiantuntevasti tiedustelivat eri nesteiden sulamis- ja kiehumispisteitä. He olivat tehneet luokassa nesteiden lämpötilan laskua havainnoivia mittauksia, joiden avulla oli opittu tuotantoprosessia. Teollisuuspaikkakunta Guisborough’ssa varttuneet lapset odottivat innolla tapaavansa ihmiset, jotka työkseen valvovat nesteiden lämpötiloja. Kysymyksistä ei ollut tulla loppua.
Kahden päivän tiiviin vierailuohjelman oli järjestänyt CIEG (Centre For Industry Education Collaboration), joka toimii Yorkin yliopiston kemianlaitoksen alaisuudessa, paikallisen kemianteollisuuden keskusjärjestön tuella. Sen tehtävä on vahvistaa tietoisuutta kemiasta tieteenä ja sen yhteydestä teollisuuteen sekä teollisuuden tarjoamiin uramahdollisuuksiin. Keskiössä on valtakunnallinen, kolmen iltapäivän kestoinen teollisuuden opintokokonaisuus, jonka opettaja voi tilata alakoulun kuudesluokkalaisille.
Seurasin muovien opintokokonaisuutta katolisessa Saint Paulinus -koulussa. Kuudesluokkalaiset olivat jo suorittaneet kahden iltapäivän oppimäärän. Kolmantena tehtiin hypoteesi eri materiaalien lämmöneristyskyvystä ja tutkittiin sen paikkansapitävyyttä mittauksilla. Tulokset taulukoitiin kuvaajien avulla. Jokaisella lapsella oli määritelty rooli, joten työ sujui jouhevasti. Keskustelimme myös koulupukujen järkevyydestä, Suomen sijainnista luokkahuoneen kartan pohjoisimmassa ylälaidassa ja lemmikkieläimistä. Tieteentekijä oli monen toiveammatti, sillä ”tieteessä on paljon sellaista, jota ei ennalta tiedä”.
Vierailulla Lotte Chemicalin tehtaalla tutustuimme polymeerien valmistukseen liittyviin ammatteihin. Turvallisuus- ja vastuullisuusasiat käsiteltiin pohtimalla suojavarusteita ja lähiympäristön suojelua – myös sitä, miten kotioloissakin voi kierrättää pakkausjätteitä. Tuotantoinsinööri havainnollisti erilaisten pakkausmateriaalien kestävyyttä pudottamalla vedellä täytettyjä pakkauksia parvekkeelta. Jälleen teimme vertailuja, pohdimme hypoteeseja ja kokemuksiamme tilanteista, joissa pakkaus oli esimerkiksi haljennut.
Englannin konseptissa minut vakuutti erityisesti kaiken keskiössä oleva tiede. Esimerkit havainnollistettiin tieteellisellä taustalla, ja hypoteeseja ja ilmiöiden syy-seuraussuhteita pohdittiin yhdessä. Kemiaan ja fysiikkaan tutustuttiin samalla oppitunnilla, ainerajat ylittävästi ja ilmiölähtöisesti. Lapset kysyivät ja kyseenalaistivat, pohtivat ja innokkaina selittivät vieraillekin. Opettaja kiitteli hyviä materiaaleja, ja myönsi oppilaiden olevan juuri tässä luokassa poikkeuksellisen innostuneita. Aiempi opettajakin oli perehtynyt tieteeseen ilmiölähtöisesti. Uusi opettaja oli aloittanut jo valmiiksi tehokkaasti kyseenalaistavalla ryhmällä.
Koin englantilaisesta alakoulun opetuksesta vain murto-osan, pienessä koulussa paikkakunnalla, jossa teollisuus on läsnä myös monissa kodeissa. Se teki minuun suuren vaikutuksen. Miten vahvistamme samanlaista yhteistyötä myös Suomessa? Uusi OPS 2016 keskittyy vahvasti sekä ainerajoja ylittävään, eheyttävään lähestymistapaan että ilmiölähtöisyyteen ja kannustaa myös oppimiseen luokkahuoneen ulkopuolella. Olisin mielelläni oppimassa jo olemassa olevista konsepteista, mutta myös mukana pohtimassa uusia.
Innostetaan yhdessä yhä useampi lapsi ja nuori luonnontieteiden pariin!
Lisätietoja
Tietoa CIEG:ista: http://www.ciec.org.uk/about-us.html
Anni Siltanen
Lue seuraavaksi
Luvitus on uudistettava perustavanlaatuisesti ja pian – ”Nyt näemme karun esimerkin järjestelmämme ongelmista”
VILPEn Tuomas Saikkonen: ”Tulevaisuuden kilpailukyky rakentuu yrityskulttuurista”
