Anni Siltanen: Budjettiriihestä ja osaamisasioista

Blogit | 21.09.2020

Hallitus teki budjettiriihessä 16.9. päätöksiä, jotka osaamisen turvaamisen ja tulevaisuuden työelämän valossa ovat osittain tyydyttäviä, osittain kuitenkin varsin huolestuttavia. Tarve tulevaisuuden osaamisen turvaamisesta on kuultu. Työllisyystavoitteissa konkretia kuitenkin jää ohueksi, ja osaamisen kehittämisen keinot ja niiden raskas taakka julkiselle taloudelle jäävät toistaiseksi mietityttämään. Uudistusten rahoitus kattaa ensisijaisesti oppimateriaaleja, koulukyytejä ja byrokratiaa, eikä suuntaudu osaamisen kehittämiseen tai osaajien laadun varmentamiseen. Nyt olisikin erittäin tärkeää huolehtia, että elinkeinoelämä otetaan tiiviisti mukaan tulevaisuuden koulutussuunnitteluun ja osaamisen ennakointiin. Yksityinen sektori paitsi tarvitsee osaajia -on myös elintärkeä työllistäjä Suomessa.

Syksyn budjettiriihessä meitä huoletti osaamiskilpailukyvyn kannalta yksi iso asia: oppivelvollisuuden laajennus. Vaikka korona lisätalousarvioineen on ylikuormittanut valtion budjetin, kiistelty oppivelvollisuuden laajennus meni budjettiriihessä läpi. Uudistuksen keskiössä on taata kaikille maksuton toisen asteen tutkinto.

Työllisyyden edistäminen on vahvasti vientiteollisuudenkin agendalla. Ihmelääkkeeksi oppivelvollisuuden pakkopidennyksestä ei tähän kuitenkaan ole. Sen vaikutukset eivät kymmenien vuosienkaan syklillä ole niin merkittävät, että siitä voitaisiin puhua työllisyysreformina. Vielä 15 vuotta oppivelvollisuusiän nostamisen jälkeenkin fiskaalinen hyöty jäänee alle 60 miljoonaan euroon - kun uudistus siis vuositasolla maksaa vaatimattomankin arvion mukaan noin 130 miljoonaa euroa. Lyhyen aikavälin työllisyystavoite vuoteen 2030 mennessä on 1 600 lisätyöllistä. Epäselväksi jää mikä on näiden henkilöiden todellinen työllistyvyys.

Myös tutkintotavoitteesta olemme yhtä mieltä; suoritettu tutkinto on avain työelämään. Tässäkin huolettaa se, että uudistus on kallis ja varsin tehoton. Opetukseen ja oppimisen tukeen ei edelleenkään kohdistettu pysyvää rahoitusta. Jos esimerkiksi ammatillisessa koulutuksessa osaamisen kehittämisen rahoitus on edelleen vain hankemuotoista eikä pysyvää, on vaarana, että opetus kärsii ja  syntyvät tutkinnot eivät edelleenkään kartuta oikeanlaista osaamista. Jos opiskelija on pakotettu itselleen väärälle alalle ja valmistuminen syntynyt tekohengittämällä, on tutkinnon työllistävyyskin huono. Nyt olisi tärkeää löytää joustavia malleja, joilla oppilaitokset ja työelämä voivat yhteistyössä kouluttaa osaajia vientiteollisuuden tarpeisiin. Tähän on nyt kanavoitava voimavaroja. Yksi tapa päästä tähän tavoitteeseen voisi olla oppisopimuksen houkuttelevuuden lisääminen. Teollisuus tarvitsee osaajia, joilla on oikeat taidot ja vahva kiinnostus työskennellä alati kehittyvässä tuotantoympäristössä.

Huolehdittava on myös siitä, että oppivelvollisuuden laajennuksen kunnille asettamat lisävelvoitteet eivät muodostu koulutusleikkaukseksi esimerkiksi opettajien lomautusten vuoksi.

Kaikkia koulutusasteita koskee myös 40 miljoonan panostus jatkuvaan oppimiseen. Sen jakautumiseen kaipaamme vielä lisätietoja. Ei ole toivottavaa, että summa ohjautuisi mahdollisen uuden jatkuvan oppimisen viraston perustamiseen. Jatkuvaa oppimista tapahtuu työpaikoilla koko ajan, ja sen kehittämisen tulisi tapahtua yhteistyössä työelämän kanssa, ei erillisvirastossa.

Jatketaan siis aktiivista keskustelua osaamisen ympärillä ja pohditaan yhdessä, miten budjettiriihessä tehdyt päätökset heijastuvat mahdollisimman viisaasti suomalaisen osaamiseen,  kilpailukyvyn tulevaisuuteen ja työllisyyteen.

Olen käytettävissä.

Anni Siltanen
Johtava asiantuntija, Osaaminen ja vetovoima

Katso myös
Tiedotteet | 08.04.2021

Ilmasto pelastuu osaamisella − Kuusi hiilineutraaliuteen tarvittavaa strategista kyvykkyyttä ja menestyksen tekijää kemianteollisuudessa

Kannanotot | 26.03.2021

Kemianteollisuuden ja Metsäteollisuuden lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksesta ja siihen liittyviksi laeiksi

Uutiset | 16.03.2021

Oppilaitosten ja yritysten yhteistyö on ammatillisen koulutuksen keskiössä - tarvitaan joustavia malleja ja rahoitusmahdollisuuksia

Uutiset | 15.03.2021

LUMA-keskus Suomi: StarT-Yleisöäänestys 15.3. - 15.4. – Inspiroidu ja äänestä!

Avaa kuvapankki

Tilaa uutiskirje

Mediayhteys

Susanna Aaltonen
Johtaja, Viestintä
Mediayhteydet, toimialatieto ja -brändi, Kemianteollisuuden viestintävaliokunta

+358 40 593 4221

susanna.aaltonen­@kemianteollisuus.fi

@AaltonenSusanna