Anni Hautala: Luonnontieteelliset aineet avaavat hyviä reittejä tulevaisuuteen

Katalyytit - kokemuksia kemiasta | 13.06.2017

Monia nuoria ei enää kiinnosta luonnontieteellinen ala.  Luonnontiedeaineet eli luma-aineet eivät vedä nuoria puoleensa. Tämä voi johtua siitä, että nuoria kiinnostavat enemmän taideaineet. Monia lukioon meneviä pelotellaan luma-aineiden vaativuudesta, jolloin luma-aineiden ylimääräisiä kursseja otetaan vähemmän, ja painotetaan enemmän muihin aineisiin. Peruskoulussa ovat luma-aineet voineet mennä huonosti, mikä saa aikaan sen, että epäröi lukioaineiden kanssa. Asiaan voi vaikuttaa myös nuorten tietämättömyys luonnontiedealojen työllistymisestä ja mahdollisuuksista, mitä ne tarjoavat.

Luonnontiedeaineet yhdistetään yleensä lääketieteelliseen. Jos lääketieteellinen ei kiinnosta, niin jätetään ylimääräiset kurssit ottamatta matemaattisista ja luonnontieteellisistä aineista. Peruskoulussa ei ole välttämättä saanut tarpeeksi tietoa, ja tunneilla opiskelu on voinut olla vain kirjoista lukemista ja kirjoittamista vihkoon. Ammatillisissa koulutuksissa valitaan mielummin muita ammatteja kuin luonnontieteellisiä. 

Vanhemmat vaikuttavat valintoihin 

Vanhempien mielipiteet vaikuttavat myös nuorten omiin valintoihin. Ihanneammatit, kuten juristi ja lääkäri, tarvitsevat pitkän koulutuksen, ja lääketieteelliseen meneminen tuntuu turvallisemmalta vaihtoehdolta kuin ammatti, josta ei ole tietoinen. Esimerkiksi parturi-kampaajan ammatti kuulostaa turvallisemmalta, kuin esimerkiksi laborantin, sillä monelle nuorelle sana laborantti ei sano mitään. Työllistymisen mahdollisuus, palkan suuruus, opiskelujen vaativuus ja kesto sekä muut tekijät vaikuttavat valintoihin.

Lukion tai ammatillisen koulutuksen jälkeinen opiskelupaikka määräytyy jo aika pitkälle siinä, kun ollaan päätetty yhdeksännellä luokalla, mihin haluaa yhteishaussa hakea. Onko se painotteinen lukio, lukio vai toisen asteen ammatillinen koulutus? Yhteishaun jälkeen otetaan tuleva opiskelupaikka vastaan, ja jos on kyseessä lukio siinä vaiheessa tehdään alustava päätös, mitä lukiossa aikoo opiskella. Ottaako luma-aineita vai historiaa, yhteiskuntaoppia vai uskontoa?  Lukiossa ei voi opiskella kuitenkaan aivan kaikkea, että niiden kirjoittaminen olisi järkevää.

Älä rajoita mahdollisuuksiasi 

Itse pidän luma-aineiden opiskelua tärkeänä, sillä se avaa niin monta hyvää reittiä tulevaisuuteen. Yhdeksännen luokan kevät on yleensä rankka, sillä pitää tehdä päätös jatko-opiskelupaikasta ja saada hyvä päättötodistus, että saa tarpeeksi korkean keskiarvon päästäkseen lukioon. Yhteishaussa valinnan tekeminen on vaikeaa ja valinnat perustuvat yleensä monen ihmisen mielipiteisiin,  sillä miettii itse minne haluaa ja ottaa myös huomioon, minne kaverit haluavat. Vanhempien mielipiteet ovat myös osan kohdalla vahvasti läsnä, kun miettii, minne hakea opiskelemaan sekä ainevalinnoissa. Vanhemmat saattavat esimerkiksi sanoa, että pitkä matematiikka on liian haastava ja suosittelee lukemaan lyhyen. Mutta lyhyen matikan valinnassa tavallaan valitsee omia mahdollisuuksiaan pois: lyhyen matikan opiskelu rajaa jo monta jatko-opiskelupaikkaa pois.  Osan kohdalla vanhempien mielipiteet ovat huonoksi, sillä silloin he eivät välttämättä tee suoraan oman mielipiteensä mukaan päätöstään.

Onneksi kuitenkin ysiluokkalaisella on aikaa miettiä, mitä haluaa tulevaisuudeltaan, ja sitä on mahdollisuus vielä muuttaa myöhemminkin. 

Lisätiedot

Anni Hautala on syksyllä lukioon suuntaava nuori, joka tekee työelämään tutustumis (TET) -harjoitteluaan Kemianteollisuus ry:ssä kesäkuussa. 

Katso myös
Blogit | 03.06.2021

Auli Piiparinen: Ammatillisesta koulutuksesta kannattaa olla ylpeä

Uutiset | 27.05.2021

Kemianteollisuuden osaamiskartoitus ammatillisesta koulutuksesta: perusta tarvitaan opinnoista, oppiminen jatkuu työssä

Blogit | 24.05.2021

Anni Siltanen: Vastakkainasettelun aika on ohi – tarvitsemme sekä matikkaa että kieliä

Uutiset | 18.05.2021

Opiskelijatutkimus: Neste ja Orion korkealla ihannetyönantajien listoilla

Avaa kuvapankki

Tilaa uutiskirje

Mediayhteys

Susanna Aaltonen
Johtaja, Viestintä
Mediayhteydet, toimialatieto ja -brändi, Kemianteollisuuden viestintävaliokunta

+358 40 593 4221

susanna.aaltonen­@kemianteollisuus.fi

@AaltonenSusanna