Hyppää sisältöön

Alexandra Peth: Kun Suomea jälleenrakennettiin

Koronan myötä Suomessa ollaan aivan uuden tilanteen edessä pohdittu, miten yhteiskunta saadaan nostettua vankasti takaisin jaloilleen. Talouttamme on elvytetty valtavilla summilla, jotta saataisiin aikaan hyvinvointia pidemmällä tähtäimellä eikä talous luisuisi lamaan. Hallitus on päättänyt valita yhdeksi tavaksi taisteluun tutkimus- ja kehitysrahoituksen määrän nostamisen. Tahtona on luoda uutta ja sitä myötä parantaa työllisyyttä ja valtion taloudellista tilaa.

Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen sekä innovaatioihin ovat aina panostus inhimilliseen pääomaan. Inhimilliseen pääoman panostettaessa tulokset eivät näy heti, vaan pikkuhiljaa. Siksi se ei aina ole poliittisesti motivoiva rahoituksen kohde, vaikka kaikki lähtökohtaisesti tietävät asian tärkeyden menestystekijänä. Ei myöskään riitä, että teemme oikeita asioita. Oikeat asiat pitää tehdä oikealla tavalla.

Kansallisen rahoituksen lisäksi suomalaisten pitäisi olla paljon aktiivisempia EU-rahoituksen kotouttamisessa. Green Deal, uusi Horisontti Eurooppa -ohjelma ja muut instrumentit tarjoavat rahan lisäksi tärkeitä kansainvälisiä verkostoja. Esimerkiksi EU:n uusi innovaatiorahasto tulee olemaan yksi maailman suurimmista rahoitusohjelmista, jolla tuetaan innovatiivisten vähähiilisten tekniikoiden käyttöönottoa. Näen tässä rutkasti mahdollisuuksia.

Suomessa tuntuu aina välillä unohtuvan, että me olemme jatkuvassa globaalissa kilpailussa mukana. Ja se on armotonta. Jos haluaa menestyä, pitää olla paras tai ainakin parhaiden joukossa koko maailman mittakaavassa. Tämä pätee niin yrityksiin, yliopistoihin kuin osaajiinkin.

Kun pelataan globaalia mestaruussarjaa, pitää harjoitusohjelman olla sen mukainen. Resurssien lisäksi omat vahvuudet ja heikkoudet tiedossa, parhaat pelaajat kentällä ja junioritoiminta kohdillaan, hyökkäyspää mintissä, arviointi ja mittaaminen jatkuvaa ja ennen kaikkea pitää matkata kisareissuille maailmalle, jossa pelit pelataan. Lisäksi pitää olla menestymisen visio.

Lainatakseni Supercellin perustajan Ilkka Paanasen sanoja:

”Globaalissa maailmassa kaikki seuraa osaamista. Suomi voisi olla maailman paras paikka maailman parhaille osaajille. Se olisi tosi innostava visio tälle maalle.”

En voisi olla enemmän samaa mieltä.