Lausunto: Valtioneuvoston selvitys E 42/2026 vp – Komission ehdotus asetukseksi päästökauppadirektiivinmuuttamisesta lämmön ja polttoaineen vertailuarvojen vuosille 2026–2030 tarkistettujen arvojen osalta

Kemianteollisuus ry kiittää mahdollisuudesta lausua näkemyksensä valtioneuvoston selvityksestä E 42/2026 vp, joka koskee aihetta Komission ehdotus asetukseksi päästökauppadirektiivin muuttamisesta lämmön ja polttoaineen vertailuarvojen vuosille 2026-2030 tarkistettujen arvojen
osalta.

Taustaa

Komissio antoi 17.7.2026 osana päästökauppajärjestelmän uudistuspakettia myös ehdotuksen
lämmön ja polttoaineen ns. fallback-vertailuarvojen tarkistamisesta. Ehdotuksella tarkistetaan
fallback-vertailuarvojen perusteella myönnettävää maksutonta päästöoikeuksien ilmaisjakoa ilmaisjakokaudella 2026–2030.

Suomen kemianteollisuudessa on havaittavissa merkkejä, että isoimmat hiilineutraaliusinvestoinnit eivät ole vielä toistaiseksi lähteneet riittävällä vauhdilla liikkeelle. Tiettyjen isojen investointien
taustalla on tarve markkinoille sellaisille tuotteille, jotka perustuvat vaihtoehtoiseen hiilen lähteeseen. Toistaiseksi näyttäisi siltä, että markkinoiden luominen on laahannut monien tuotteiden
osalta ilmastopolitiikan perässä. Muun muassa tästä syystä on perusteltua kiinnittää erityistä
huomiota hiilivuodon suojauskeinoihin.

Kemianteollisuus ry tunnistaa myös huolet, joita nousee etenkin muualla Euroopassa, jotka liittyvät energian hintaan ja geopoliittisiin haasteisiin.

Kemianteollisuuden yksityiskohtaisemmat näkemykset

Yleisellä tasolla on tärkeää, että benchmarkkien päivityksessä löydetään tasapainoinen ratkaisu,
mikä tukee teollisuuden kilpailukykyä ja siirtymää puhtaampaan tuotantoon. Tiedossamme on
isoja haasteita teollisuudessa, jotka ovat kuitenkin osuneet tässä kohtaa pahemmin muualle kuin
Suomeen. Kemianteollisuuden arvoketjut ovat kuitenkin globaalit, joten eurooppalaisen teollisuuden haasteet vaikuttavat herkästi myös Suomeen. Tästä syystä on perusteltua tarkistaa myös
benchmarkeja ja etenkin jos tarkistus ei laukaise monialaista korjauskerrointa.

Suomen kantaan Kemianteollisuus ry toivoo seuraavia tarkennuksia:

1. Huomio kantaluonnoksen kohtaan:

”Suomi katsoo, ettei ilmaisjakopuskurin lisäksi muita päästöoikeusvarantoja tulisi käyttää ilmaisjaon korottamiseen.”

Kemianteollisuus ry:n mielestä Suomi voisi suhtautua avoimemmin muihin lähteisiin tai vähintään
suhtautua harkiten niihin. Tämä on tärkeää etenkin jatkossa, kun pyritään arvioimaan maksuttomien päästöoikeuksien riittävyyttä ja eri vaihtoehtoja.

2. Seuraavaan teemaan liittyen Kemianteollisuus ry:n mielestä olisi tärkeää löytää ylätasolla teollisuuden kilpailukykyä ja samalla teollisuuden siirtymää edistävä ratkaisu:

”Suomi pitää ongelmallisena sitä, että erillisellä lämmön- ja polttoaineen vertailuarvoja koskevalla
ehdotuksella voi olla välillisiä vaikutuksia jäsenvaltioiden (ml. Suomen) huutokauppatuloihin sekä
innovaatiorahaston ja komission ehdottaman teollisuuden vähähiilisyysrahaston ensimmäisen
vaiheen rahoituspohjaan.”

Päästöoikeuksien jako on nollasummapeliä eli jos teollisuuden maksuttomia oikeuksia halutaan
turvata, niin se voi vaikuttaa myös muiden kohteiden päästöoikeusmääriin. Onkin tärkeää että
tähän jakoon löydetään hyvät ratkaisut jatkossa ja Suomi suhtautuu avoimesti myös erilaisiin ratkaisuvaihtoehtoihin. Tästä syystä kantapaperin yllä mainitun kohdan jatkoksi voisi todeta seuraavalla tavalla: ”Suomi suhtautuu kuitenkin avoimesti keskusteluun erilaisista ratkaisuista, joilla turvataan teollisuuden kilpailukykyä Suomessa ja Euroopassa. Asia on tärkeää ratkaista päästökauppadirektiivin päivityksen yhteydessä.”

Tuomas Tikka

Johtava asiantuntija

• Energia ja ilmastoasioihin liittyvä politiikka ja säädökset
• Vety
• Energia- ja ilmastoryhmä
• Vety ad hoc

+358 45 131 6683 tuomas.tikka(a)kemianteollisuus.fi

Näytä yhteystiedot