Responsible Care -tulokset
Täältä löydät tuoreimman Responsible Care -datan aihealueittain.
Kemianteollisuuden Responsible Care -vastuullisuusohjelmassa vastuullisuustyön tuloksia seurataan vuosittain koottavilla indikaattoritiedoilla.
Ohjelmaan sitoutuneet yritykset vastaavat lukuisiin indikaattoreihin, joilla seurataan paitsi koko ohjelman kehittymistä, myös yritysten omaa vastuullisuustyötä.
Ilmasto- ja luontotavoite
Yrityksiltä on kysytty vuodesta 2020 lähtien ilmastoon liittyvistä tavoitteista ja suunnitelmista. Toistaiseksi edistymistä on tapahtunut selkeästi vuosittain kaikilla osa-alueilla. Ilmastotavoitteiden lisäksi yrityksiltä kysytään luontotavoitteen asettamisesta ja käytännön toimenpiteistä.
Ilmastotavoite
Responsible Care –ohjelmassa vuonna 2025 mukana olevista yrityksistä 66 % on asettanut oman sisäisen ilmastotavoitteen ja 18 % suunnittelee tavoitteen asettamista. Yrityksiltä on kysytty vuodesta 2020 lähtien ilmastoon liittyvistä tavoitteista ja suunnitelmista. Toistaiseksi edistymistä on tapahtunut selkeästi vuosittain kaikilla osa-alueilla.
Määritelmä
Kemianteollisuus tavoittelee toimialana hiilineutraaliutta vuoteen 2045 mennessä ja toimialan yrityksien on tärkeää asettaa myös omia alatavoitteita ja suunnitelmia hiilineutraaliuteen pääsemiseksi. Responsible Care ohjelmassa yrityksiltä kysytään ilmastotavoitteen lisäksi myös suunnitelmista energiankäytön, prosessien ja raaka-aineiden kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi.
Yrityksien erot korostuvat suunnitelmien eri osa-alueissa. Esimerkiksi energiankäyttö voi olla yhdelle yritykselle merkittävä, kun taas raaka-aineiden merkitys korostuu toisen toiminnassa.
Tulokset
Yrityksistä 66 % on asettanut oman sisäisen ilmastotavoitteen ja 18 % suunnittelee tavoitteen asettamista vuonna 2025. Laskua on 2 prosenttiyksikköä vuodesta 2024 ja nousua 22 prosenttiyksikköä seurannan alusta, vuodesta 2020.
Tulokset aihealueittain
Ilmastosuunnitelmien käyttöön ottaminen on kasvanut melko tasaisesti joka vuosi.
• Yrityksistä 71 % (2024: 64 %) on laatinut suunnitelman energian kasvihuonekaasujen vähentämiseksi ja 13 % on laatimassa suunnitelmaa.
• Tuotannon prosessien kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi suunnitelman on jo laatinut 53 % (2024: 50 %) yrityksistä ja 16 % laatii suunnitelmaa.
• Raaka-aineiden kasvihuonekaasupäästöjen vähentämissuunnitelman on laatinut 48 % yrityksistä (2024: 43 %) ja 22 % laatii suunnitelmaa.
Luonnon monimuotoisuustavoite
Määritelmä
Kemianteollisuus on asettanut pitkän aikavälin tavoitteen luontopositiivisuudesta ja laati tätä varten tiekartan vuonna 2022. Tiekartta keskittyy meneillään olevaan vuosikymmeneen, sillä kuten ilmaston osalta, myös luonnon hyväksi tarvitaan tekoja nyt.
Lyhyen aikavälin tavoitteena on, että vuoteen 2025 mennessä 70 % kemianteollisuuden yrityksistä olisi asettanut luontoon liittyvän tavoitteen strategiassaan.
Alana olemme mukana kehittämässä kansainvälistä termistöä ja käytäntöjä, kuten ISO-standardisointityötä, nostamme tietoisuutta aiheesta eri foorumeilla ja jaamme parhaita käytänteitä jäsenyritysten kesken.
Välitavoitetta tukemaan loimme Responsible Care -raportointiin biodiversiteetti-indikaattorin. Sen avulla mitataan, kuinka moni yritys on asettanut biodiversiteettiin liittyvän tavoitteen strategiaansa ja minkälaisiin toimintoihin nämä tavoitteet liittyvät.
Raportointilomakkeeseen tehtyjen muutosten myötä kyselyssä siirryttiin ylätason jäykästä strategiakeskeisyydestä lähemmäs yritysten käytännön työtä.
Vuoden 2024 raportoinnin tulosten analysoinnin jäljiltä tunnistimme selkeän tarpeen uudistaa kysymyksenasettelua ja ohjeistusta, sillä liian tiukka rajaus jätti osan tehdyistä toimista näkymättömiin. Lomakkeen täsmennysten ansiosta kysely mittaa nyt paremmin todellisuudessa toteutettuja käytännön tekoja. Vaikka uudet prosentit näyttävät huomattavaa nousua ja ovat jo lähellä asetettua 70 % välitavoitetta, tämä ei tarkoita työn olevan ohi. Olemme nyt vuoden 2025 tulosten suhteen kuitenkin lähempänä totuutta, etenkin tehtyjen biodiversiteettitoimien määrän suhteen.
Määrittelyn hienosäätöä ja yritysten tukemista on edelleen jatkettava, jotta saavutetaan mahdollisimman kattava ja realistinen kuva toimialan biodiversiteettityön laadusta ja vaikuttavuudesta.
Alustavat tulokset
Vuonna 2025 63 % yrityksistä ilmoitti asettaneensa luonnon monimuotoisuuteen liittyvän tavoitteen toimintasuunnitelmaansa, tai strategiaansa. Noin 13 % yrityksistä suunnittelee tavoitteen asettamista, kun taas 23 %:lla ei ole tavoitetta vielä suunnitteilla.
Resurssitehokkuus
Resurssitehokkuus on keskiössä kemianteollisuuden yrityksissä, ja se kehittyy koko ajan.
Materiaaleja käytetään hyvin tehokkaasti ja käytetyt raaka-aineet eroavat toisistaan yhtä paljon kuin lopputuotteet, mikä kertoo alan monipuolisuudesta.
Suurin osa tuotannosta lähtevästä jätteestä päätyy hyötykäytettäväksi raaka-aineena muualla, ja enää vain pieni osa päätyy energiahyötykäyttöön ja vielä pienempi osa loppusijoitettavaksi jätteeksi. Molekyylejä käytetään uudestaan ja uudestaan.
Vettä käytetään niin prosesseissa kuin raaka-aineena. Huomion kiinnittäminen vedenkulutukseen on entisestään tehostanut resurssitehokkuutta.
2025 tulokset
Vuonna 2025 54 % yrityksistä raportoi käyttävänsä kierrätettyjä materiaaleja tai sivuvirtoja tuotannossaan. 39 % Responsible Care -yrityksistä ja toimipaikoista kertoo käyttävänsä myös uusiutuvia raaka-aineita.
Ohjelmaan sitoutuneiden yritysten henkilöstö ja tuotanto
Responsible Care –ohjelma kattaa Suomessa noin 80 % tuotannosta ja mukana olevissa yrityksissä työskentelee 60 % alan henkilöstöstä.
Määritelmä
Responsible Care -ohjelman kattavuutta kuvaavat siinä mukana olevien yritysten tuotanto- ja henkilöstömäärät. Tuotannolla tarkoitetaan yritysten tuotannon kokonaismäärää Suomessa. Henkilöstöön lasketaan yritysten Suomessa toimiva henkilöstö. Osa indikaattoritiedoista suhteutetaan tuotannon tonnimäärään tai henkilöstön lukumäärään.
Tulokset
Vuonna 2025 Responsible Care -ohjelmassa mukana olevien yritysten yhteenlaskettu tuotanto oli 21,8 miljoonaa tonnia ja henkilöstömäärä 19 914.
Vuoden 2025 tiedot perustuvat 99 tietonsa raportoineeseen yritykseen.
Materiaalivirrat tuotannossa
Responsible Care –ohjelmassa mukana olevin yritysten materiaalivirrat on koottu yhteenvedoksi. Vuonna 2025 tuotannon raaka-aineista 13,3 prosenttia oli uusiutuvia tai kierrätettyjä.
Tuotannosta poistuvista materiaaleista (=hyötykäyttö+loppusijoitettava+vaarallinen+tuotanto) 3 % prosenttia oli sivuvirtoja ja jätteitä (=hyötykäyttö + loppusijoitettava + vaarallinen). Näistä materiaalina ja energiana hyödynnettiin 84 prosenttia (=hyötykäytettävät raaka-aineena ja energiana).
Tuotannon luonne vaihtelee kemianteollisuudessa merkittävästi. Joissakin yrityksissä lähes kaikki käytetty raaka-aine on uusiutuvaa, kun taas toisella tuotannon alalla uusiutuvan raaka-aineen käyttö on äärimmäisen vaikeaa.
Uusiutuvien osuus käytetyn neitseellisen raaka-aineen määrästä on 7,5 prosenttia (9,4 %) kokonaismäärästä. 39 prosenttia (38 %) Responsible Care -yrityksistä ja toimipaikoista kertoo käyttävänsä myös uusiutuvia raaka-aineita.
Uusiutuvien lisäksi seuraamme myös kierrätettyjen materiaalivirtojen käyttöä. 54 prosenttia (54 %) yrityksistä raportoi käyttävänsä kierrätettyjä materiaaleja tai sivuvirtoja.
Vettä käytetään kemianteollisuuden tuotannossa osin raaka-aineena, se sitoutuu tuotteisiin tai poistuu jätevetenä puhdistukseen.
Tässä materiaalitaseessa on havainnollistettu sisään tulevaa ja ulos menevää materiaalia per tuotettu 1000 kg tuotetta. Kemianteollisuuden prosesseissa hyödynnetään entistä enemmän oman yrityksen sisäisiä sivuvirtoja tai muiden yritysten sivuvirtoja.
Energiankulutus
Kemianteollisuuden Responsible Care –ohjelmassa mukana olevien yritysten energiatehokkuus on parantunut vaiheittain. Tuotannossa käytettiin energiaa 0,98 TWh miljoonaa tuotantotonnia kohden vuonna 2025. Vuodesta 1995 tuotantoon suhteutettu energiankulutus on vähentynyt 18 %.
Määritelmä
Energiankulutus ilmoitetaan sähkön ja muun energian kulutuksena. Muun energian kulutukseen sisältyy fossiilisten polttoaineiden, kuten öljyn ja kaasun kulutus. Yritys määrittää itse tasealueen, jonka mukaan se laskee energian kulutuksensa. Tällöin määritellään myös se, kuinka otetaan huomioon prosesseissa syntyvät polttoaineet, jotka mahdollisesti hyötykäytetään energiana. Tuotantoon suhteutettu intensiteetti kertoo muun muassa tuotannon ja prosessien muutoksista, sekä energiatehokkuuden kehittymisestä.
Tulokset
Responsible Care -ohjelmassa mukana olevien yritysten sähkönkulutus vuonna 2025 oli 5,09 TWh ja muun energian kulutus 16,2 TWh. Tuotantomäärään suhteutettuna sähköenergian ja muun energian käyttö on 0,98 TWh/milj. tonnia.
2025 Responsible Care -ohjelmaan sitoutuneet yritykset kuluttivat 0,98 TWh energiaa miljoonaa tuotantotonnia kohden. Vertailuarvona vuonna 1995 vastaava kulutusluku oli 1,2 TWh/milj. tonnia. Vuodesta 1995 energiankulutus suhteutettuna tuotantoon on vähentynyt 18 %.
Suurin osa käytetystä sähköenergiasta ostetaan energiantoimittajilta. Vuonna 2025 ostetun sähkön osuus sähkönkulutuksesta oli 95 %. Kulutetusta muusta energiasta ostettua oli 21 %. Oman tarpeen lisäksi energiaa on myös myyty eteenpäin.
Vuonna 2025 kulutetusta energiasta tuotettiin uusiutuvilla energialähteillä kaikkiaan noin 16,6 % kulutetusta energiasta. Kulutetusta sähköstä 41,4 % ja kulutetusta muusta energiasta 8,8 % tuotettiin uusiutuvilla energialähteillä.
Suomen energian kokonaiskulutus kulutus oli tilastokeskuksen vuonna 2025 noin 355 TWh, mikä oli 1 % Vähemmän kuin vuonna 2024. Vuonna 2024 Suomen sähkön kokonaiskulutus oli 360 terawattituntia (TWh), mikä merkitsi 1,4 % laskua edellisvuoteen verrattuna.
*) Lähde: Tilastokeskus
https://pxdata.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__ehk/?tablelist=true
Vedenkulutus
Kemianteollisuuden Responsible Care –ohjelmassa mukana olevissa yrityksissä kulutettiin 1,1 litraa vettä tuotantokiloa kohden vuonna 2024. Tuotannon vedenkäyttö on tehostunut viime vuosina askeleittain. Vuonna 2024 vedenkäyttö tuotettua tonnia kohden kasvoi hieman edellisestä vuodesta ja on pysynyt viime vuosien vaihteluvälissä. Kokonaisuutena kulutus tuotantokiloa kohden on vähentynyt 53 prosenttia vuodesta 1995.
Määritelmä
Tuotannossa kulutettu vesi sitoutunut tuotteisiin tai se poistuu jätevetenä puhdistukseen. Tuotantoon suhteutettu veden kulutus kertoo resurssitehokkuuden kehittymisestä. Mukana ei ole jäähdytysvettä, jota yritys käyttää prosessilämmön poistossa. Jäädytysvesi virtaa jäähdytysputkissa erillään prosesseissa olevista aineista, minkä jälkeen se palautetaan takaisin mereen tai järveen.
Tulokset
Responsible Care -ohjelmassa mukana olevat yritykset kuluttivat tuotannossaan yhteensä noin 24,2 miljoonaa m3 vettä. Kulutetun veden määrä kasvoi 12,5 % vuodesta 2024.
Vuonna 2025 yrityksissä käytettiin tuotteiden tuottamiseen kaikkiaan 1,1 litraa vettä tuotantokiloa kohden. Osa vedestä sitoutui tuotteisiin ja osa poistui jäteveden mukana puhdistettavaksi. Vuonna 1995 vastaava luku oli 2,4 litraa vettä tuotantokiloa kohden. Vedenkulutus on vähentynyt 53 % vuodesta 1995.
Kulutetusta vedestä 91 % on peräisin pintavesilähteistä ja loput pohjavedestä.
Veden kokonaiskulutus
Määritelmä
Veden kokonaiskulutus jaetaan jäähdytysveden käyttöön ja veden kulutukseen tuotannossa. Jäähdytysvesi on meri- tai järvivettä, jota yritys käyttää prosessilämmön poistossa. Vesi virtaa jäähdytysputkissa erillään prosesseissa olevista aineista, minkä jälkeen se palautetaan takaisin mereen tai järveen. Tuotannossa kulutettu vesi on sitoutunut tuotteisiin tai se poistuu jätevetenä puhdistukseen.
Tulokset
Responsible Care -ohjelmassa mukana olevien yritysten jäähdytysveden määrä kasvoi vuonna 2025 noin 9 % edellisestä vuodesta. Veden kulutus tuotannossa kasvoi myös 12,5 %. Jäähdytysveden osuus kaikesta vedenkulutuksesta on Responsible Care -ohjelmaan sitoutuneissa yrityksissä noin 98 %. Käytetystä jäähdytysvedestä noin 86 % on merivettä ja loput pintavettä. Tuotannossa kulutetusta vedestä 91 % on peräisin pintavesilähteistä ja loppuosa on peräisin pohjavedestä. Jäähdytysveden suhde tuotantomäärään on ollut viime vuosina nousussa ja vuonna 2025 suhdeluku on lähtenyt laskuun.
Vuonna 2025 Responsible Care ohjelmaan sitoutuneissa yrityksissä käytettiin tuotteiden tuottamiseen kaikkiaan 1,1 litraa pinta- tai pohjavettä per tuotantokilo. Osa vedestä sitoutui tuotteisiin ja osa poistui jäteveden mukana puhdistettavaksi. Vuonna 1995 vastaava luku oli 2,4 litraa vettä tuotantokiloa kohden.
Päästöt
Kemianteollisuus etenee kohti hiilineutraalisuutta. Koko Suomen kasvihuonekaasupäästöistä kemianteollisuuden osuus on hieman alle 10 %. Ilmapäästöjä seurataan Responsible Caressa rikkiyhdisteiden, haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) sekä typpiyhdisteiden osalta. Vesipäästöjen osalta seurataan orgaanista kuormitusta, ravinteita sekä raskasmetalleja.
Kemianteollisuudessa työtä hiilijalanjäljen pienentämiseksi tehdään kehittämällä prosesseja ja siirtymällä mahdollisimman vähäpäästöisen energian käyttöön. Alan tavoite on olla hiilineutraali vuoteen 2045 mennessä.
2025 tulokset
Töitä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi on tehty pitkäjänteisesti.
Tuotannon määrään suhteutetut kasvihuonepäästöt ovat vähentyneet 35 prosenttia vuodesta 1999.
Vuonna 2025 Responsible Care -ohjelmassa mukana olevien yritysten suorat ja epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt olivat noin 4,42 miljoonaa tonnia CO2e. Määrä on laskenut noin prosentin vuoden 2024 luvusta.
Ilmapäästöt
Ilmapäästöt
Päästöt ilmaan ovat kemianteollisuudessa jatkuvasti vähentyneet. Responsible Care -ohjelmassa mukana olevien yritysten happamoittavat ilmapäästöt ovat vähentyneet 96 % vuodesta 1988, haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) päästöt ovat vähentyneet 76 % vuodesta 1988 ja suorat kasvihuonekaasupäästöt tuotantotonnia kohden ovat vähentyneet 28 % vuodesta 1999.
Määritelmä
lmapäästöindeksi muodostetaan suhteuttamalla päästöt tuotantoon. Indeksin pohjavuotena on 1988. Erityyppiset päästöt on saatu yhteismitallisiksi käyttämällä kullekin aineelle määriteltyjä potentiaalikertoimia, jotka kuvaavat niiden ympäristövaikutusta referenssiaineeksi muutettuna.
Haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC) ilmoitetaan yhteenlaskettuna tonnimääränä ilman muuntokertoimia.
Happamoittavien päästöjen ja VOC-päästöjen vertailuvuosi on 1988, kasvihuonekaasujen osalta 1999.
Suorat kasvihuonekaasupäästöt sisältävät prosessiperäiset ja oman energiantuotannon päästöt.
Epäsuorat päästöt muodostuvat ostetun sähkön ja energian käytöstä.
Happamoittavat päästöt, muunnettuna rikkidioksidiekvivalenteiksi (SO₂):
• Rikkidioksidi (SO₂), kerroin 1
• Typpiyhdisteet (NO₂), kerroin 0,41
• Ammoniakki (NH₃), kerroin 1,3
Kasvihuonekaasut, muunnettuna hiilidioksidiekvivalenteiksi (CO₂e):
• Hiilidioksidi (CO₂), kerroin 1
• Metaani (CH₄), kerroin 27,2 (AR6)
• Typpioksiduuli (N₂O), kerroin 273 (AR6)
Tulokset
Responsible Care -ohjelmassa mukana olevien yritysten happamoittavia ilmapäästöjä kuvaava indeksi on laskenut 96 % vuodesta 1988, VOC-päästöjen indeksi on laskenut 76 % samasta vuodesta, suorat kasvihuonekaasupäästöt tuotantotonnia kohden ovat vähentyneet 28 % vuodesta 1999. Suorat ja epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt yhteensä ovat vähentyneet 32 % vuodesta 1999
*) Lähde: VNCI Guideline Environmental Performance Indicators for the Chemical Industry
Rikkiyhdisteiden päästöt ilmaan
Määritelmä
Rikkiyhdisteiden päästöt ilmoitetaan rikkidioksidiksi (SO2) laskettuina. Tehtaan alueella toimivien voiman- ja höyryntuotannon päästöt sisällytetään lukuihin. Ilmaan joutuva rikkidioksidi aiheuttaa ympäristön happamoitumista, mikä puolestaan vaurioittaa kasvillisuutta ja aiheuttaa mm. korroosiovaurioita.
Tulokset
Responsible Care -ohjelmassa mukana olevien yritysten rikkidioksidipäästöt olivat vuonna 2025 noin 2 330 tonnia, luku on laskenut hieman vuoden 2024 määrästä. Tuotantomäärään suhteutettuna rikkidioksidipäästöt putosivat 9 % vuoden 2024 määrästä. Vuodesta 1988 tuotantoon suhteutetut rikkidioksidipäästöt ilmaan ovat vähentyneet noin 97 %.
Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) päästöt ilmaan
Määritelmä
Haihtuvalla orgaanisella yhdisteellä (VOC eli Volatile Organic Compounds) tarkoitetaan sellaista orgaanista yhdistettä, jonka höyrynpaine on 20°C:n lämpötilassa vähintään 0,01 kPa tai jolla on vastaava haihtuvuus tietyissä käyttöolosuhteissa. Määrä ilmoitetaan eri hiilivetyjen yhteenlaskettuna tonnimääränä. VOC-päästöt lisäävät otsonin muodostumista ilmakehän alimmissa kerroksissa ja aiheuttavat näin hengitystiesairauksia sekä heikentävät kasvien kasvua.
Tulokset
Responsible Care -ohjelmassa mukana olevien yritysten VOC-päästöt olivat noin 5 927 tonnia vuonna 2025. Tämä on noin 1,6 % vähemmän kuin vuonna 2024. VOC-päästöjen määrä on noin 0,027 % suhteutettuna tuotantomäärään. Vuoden 1988 tasosta VOC-päästöt ovat tuotantomäärään suhteutettuna vähentyneet noin 75 %.
Typpiyhdisteiden päästöt ilmaan
Määritelmä
Typpiyhdisteiden päästöt ilmaan ilmoitetaan typpidioksidiksi (NO2) laskettuina ja määrään lasketaan mukaan myös tehdasalueella toimivien voiman- ja höyryntuotannon päästöt. Ilmaan joutuva typpidioksidi happamoittaa ympäristöä ja toisaalta myös voimistaa vesistöjen rehevöitymistä.
Tulokset
Responsible Care -ohjelmassa mukana olevien yritysten typpiyhdisteiden päästöt olivat vuonna 2025 noin 2,7 tonnia, joka on 9,6 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Tuotantomäärään suhteutettuna typpidioksidipäästöt olivat kuitenkin edellisen vuoden tasoa noin 4,6 % pienemmät.
Vuodesta 1988 tuotantoon suhteutetut päästöt ovat vähentyneet 77 %.
Vesipäästöt
Vesipäästöt
Kemianteollisuuden päästöt vesistöihin vähenivät ratkaisevasti jo 1990-luvun aikana. Responsible Care –ohjelmassa mukana olevissa yrityksissä vesistöjä rehevöittävät päästöt ovat laskeneet vuodesta 1988 noin 59 % ja potentiaaliset ekotoksiset päästöt 91 %.
Määritelmä
Vesipäästöindeksi lasketaan rehevöittävistä vesipäästöistä suhteuttamalla ne tuotannon tonnimäärään. Indeksin pohjavuotena on 1988. Erityyppiset päästöt on saatu yhteismitallisiksi käyttämällä kullekin aineelle määriteltyjä potentiaalikertoimia, jotka kuvaavat niiden ympäristövaikutusta referenssiaineeksi muutettuna.
Rehevöittäviä päästöjä kuvaavaan indeksiin on sisällytetty fosfori (kerroin 3,06), typpi (kerroin 0,42) ja kemiallinen hapenkulutus eli COD (Chemical Oxygen Demand) (kerroin 0,022).
Potentiaalisesti ekotoksisia päästöjä kuvaavaan indeksin referenssiaineena on 1,4-diklooribentseeni ja siihen on sisällytetty elohopean (kerroin 316,97), kadmiumin (kerroin 289,43) ja lyijyn (kerroin 2,4) vesipäästöt. *)
Tulokset
Responsible Care -ohjelmassa mukana olevien yritysten rehevöittäviä vesipäästöjä kuvaava indeksi on laskenut 59% vertailuvuodesta 1988. Vuonna 2025 edellisvuoteen verrattuna vesistöjä rehevöittävät päästöt laskivat 12 %. Viime vuosikymmenten päästöjä rajoittavien toimenpiteiden ansiosta kemianteollisuuden rehevöittävien aineiden vesipäästöt eivät nykytasollaan ole koko Suomen mittakaavassa merkittäviä.
Sama kehitys on ollut havaittavissa potentiaalisesti ekotoksisten aineiden vesipäästöissä. Lasku on vertailuvuodesta 1988 näiden aineiden osalta ollut 91 %. Edellisvuoteen verrattuna ekotoksisten aineiden määrä vesistöissä pieneni 22 %.
*) Lähde: VNCI Guideline Environmental Performance Indicators for the Chemical Industry
http://www.vnci.nl/
Jäteveden kemiallinen hapenkulutus
Määritelmä
Kemiallinen hapenkulutus (COD eli Chemical Oxygen Demand) kuvaa sitä happimäärää, joka tarvitaan hajottamaan jäteveden sisältämä orgaaninen aines. Mitä suurempi jäteveden COD-arvo on, sitä enemmän päästöt kuluttavat vesistöistä happea.
Responsible Care -ohjelmassa kemianteollisuuden jätevesipäästöt on mitattu ja laskettu laitoksilta suoraan vesistöön tai yleiseen viemäriin johdettavasta jätevedestä. Näin voidaan seurata yritysten omien toimenpiteiden vaikutuksia päästöihin, eikä kunnallisten jätevesipuhdistamoiden toimintateho vaikuta tuloksiin. Viemäriverkoston kautta kulkevat jätevedet eivät päädy sellaisenaan vesistöihin, vaan ne johdetaan jätevedenpuhdistamoihin, jolloin vesistöille aiheutuva kuormitus pienenee oleellisesti.
Tulokset
Responsible Care -ohjelmassa mukana olevien yritysten jätevesien kemiallinen hapenkulutus oli vuonna 2025 noin 3 966 tonnia, mikä merkitsi noin 24 % laskua edelliseen vuoteen verrattuna. Tuotantomäärään suhteutettuna kemiallisen hapenkulutuksen arvo laski noin 30 %. Vuodesta 1992 jätevesien kemiallinen hapenkulutus suhteutettuna tuotantomäärään on vähentynyt 66 %.
Typpipäästöt veteen
Määritelmä
Typpiyhdisteiden päästöt mitataan ja lasketaan typpenä (N). Typpipäästöt näkyvät vesistöjen lisääntyneenä rehevöitymisenä, vesien samentumisena ja leväkasvuna.
Responsible Care -ohjelmassa kemianteollisuuden jätevesipäästöt on mitattu ja laskettu laitoksilta suoraan vesistöön tai yleiseen viemäriin johdettavasta jätevedestä. Näin voidaan seurata yritysten omien toimenpiteiden vaikutuksia päästöihin, eikä kunnallisten jätevesipuhdistamoiden toimintateho vaikuta tuloksiin. Viemäriverkoston kautta kulkevat jätevedet eivät päädy sellaisenaan vesistöihin, vaan ne johdetaan jätevedenpuhdistamoihin, jolloin vesistöille aiheutuva kuormitus pienenee oleellisesti.
Tulokset
Responsible Care -ohjelmassa mukana olevien yritysten typpipäästöjen kokonaismäärä oli vuonna 2025 noin 433 tonnia. Kasvua edellisestä vuodesta oli noin 11 %. Tuotannon määrään suhteutettuna typpipäästöt nousivat myös 10 % vuodesta 2024. Vuodesta 1988 tuotantoon suhteutetut päästöt ovat vähentyneet 55 %.
Fosforipäästöt veteen
Määritelmä
Fosforiyhdisteiden päästöt mitataan ja lasketaan fosforina (P). Fosforipäästöt näkyvät vesistöjen lisääntyneenä rehevöitymisenä, vesien samentumisena ja leväkasvuna.
Responsible Care -ohjelmassa kemianteollisuuden jätevesipäästöt on mitattu ja laskettu laitoksilta suoraan vesistöön tai yleiseen viemäriin johdettavasta jätevedestä. Näin voidaan seurata yritysten omien toimenpiteiden vaikutuksia päästöihin, eikä kunnallisten jätevesipuhdistamoiden toimintateho vaikuta tuloksiin. Viemäriverkoston kautta kulkevat jätevedet eivät päädy sellaisenaan vesistöihin, vaan ne johdetaan jätevedenpuhdistamoihin, jolloin vesistöille aiheutuva kuormitus pienenee oleellisesti.
Tulokset
Responsible Care -ohjelmassa mukana olevien yritysten fosforipäästöt olivat vuonna 2025 noin 15,3 tonnia, määrä väheni noin 2 % vuodesta 2024. Tuotantomäärään suhteutettuna fosforipäästöt laskivat 11 % edellisvuodesta. Vuodesta 1988 tuotantoon suhteutetut päästöt ovat vähentyneet 65 %.
Sulfaattipäästöt veteen
Määritelmä
Rikkiyhdistepäästöt mitataan ja lasketaan sulfaatteina (SO42- ), koska suurin osa vesistöihin pääsevistä rikkiyhdisteistä on nimenomaan sulfaatteja. Korkeat sulfaattipitoisuudet voivat vaurioittaa kalakantoja ja muita vesieliöitä.
Responsible Care -ohjelmassa kemianteollisuuden jätevesipäästöt on mitattu ja laskettu laitoksilta suoraan vesistöön tai yleiseen viemäriin johdettavasta jätevedestä. Näin voidaan seurata yritysten omien toimenpiteiden vaikutuksia päästöihin, eikä kunnallisten jätevesipuhdistamoiden toimintateho vaikuta tuloksiin. Viemäriverkoston kautta kulkevat jätevedet eivät päädy sellaisenaan vesistöihin, vaan ne johdetaan jätevedenpuhdistamoihin, jolloin vesistöille aiheutuva kuormitus pienenee oleellisesti.
Tulokset
Responsible Care -ohjelmassa mukana olevien yritysten sulfaattipäästöt vesistöihin olivat vuonna 2025 noin 77 743 tonnia. Määrä laski noin 7 % edellisvuoteen verrattuna. Vuodesta 1988 ovat tuotantomäärään suhteutetut sulfaattipäästöt laskeneet 60 %.
Turvallisuus ja hyvinvointi
Turvallisuuden ja työhyvinvoinnin kehittäminen on tuottanut pitkällä aikavälillä tulosta kemianteollisuudessa. Tavoitteena on jatkuva parantaminen kohti nollaa tapatumaa.
Vuodesta 2000 poissaoloon johtaneiden tapaturmien taajuus on laskenut 93 %. Kemianteollisuuden tapaturmataajuus on huomattavasti pienempi kuin Suomen teollisuudessa keskimäärin. Aktiivisesta turvallisuusajattelusta kertoo myös jatkuvasti kasvava turvallisuushavaintojen ja tilastoitujen läheltä piti -havaintojen määrä.
2025 tulokset
46 % yrityksistä ei tapahtunut poissaoloon johtaneita tapaturmia lainkaan omalle henkilöstölle, eikä 32 %:ssa yrityksistä tapahtunut tapaturmia lainkaan vuonna 2025. Kaikkien raportoitujen tapaturmien määrä on myös laskenut 16 % vuodesta 2018, jolloin kokonaistapaturmataajuutta on alettu seuraamaan.
Tapaturmataajuus
Määritelmä
Työtapaturmilla tarkoitetaan henkilöstölle tapahtuneita onnettomuuksia, joissa on tarvittu lääkinnällisiä toimenpiteitä. Tapaturmiksi ei lueta sairastapauksia, kuolemantapauksia eikä työmatkan aikana sattuneita onnettomuuksia. Henkilöstöllä tarkoitetaan yrityksen kaikkia työntekijöitä, johon ei kuitenkaan lasketa kuuluvaksi ulkopuolisten urakoitsijoiden henkilöstöä.
Tulokset
Responsible Care –ohjelmassa mukana olevissa yrityksissä tapahtui 9,46 rekisteröityä tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden (TRIF) vuonna 2025. Raportoitujen tapaturmien määrä kasvoi 3,6 % vuodesta 2024. 30 yrityksessä ei tapaturmia vuonna 2025 ollut lainkaan. Tapaturmataajuutta on raportoitu vasta vuodesta 2018 ja yleistrendi on laskeva.
Luvuissa huomioitu vain yrityksen oma henkilöstö ei urakoitsijoita.
Kemianteollisuuden tapaturmahistoria
Työturvallisuuden voimakas kehittäminen on tuottanut pitkällä aikavälillä tulosta kemianteollisuudessa. Vuoden 2024 tuloksissa tapahtunut nousu tapaturmien määrässä on tärkeä muistutus työturvallisuuskulttuurin ylläpitämisen tärkeydestä.
Tulokset
Responsible Care -ohjelmassa mukana olevissa yrityksissä tapahtui 2,87 LTI3 tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden vuonna 2025. Menetettyjen työtuntien määrä oli 575 tuntia miljoonaa työtuntia kohden. LTI3 tapaturmien taajuus laski 12 % edellisestä vuodesta. Tuolloin taajuus oli 3,26 LTI3 tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden. Vertailuvuodesta 1988 LTI3 taajuus on laskenut 93 %.
Menetettyjen työtuntien määrä kasvoi 23 % verrattuna edelliseen vuoteen.
Vähintään yhden päivän poissaolon aiheuttaneita tapaturmia tapahtui 3,78 kappaletta miljoonaa työtuntia kohden (LTI1). Tämä tapaturmaindikaattori laski 11 % vuodesta 2024.
46 %:lla yrityksistä ei tapahtunut poissaoloon johtaneita tapaturmia henkilöstölle lainkaan.
Luvuissa huomioitu vain yrityksen oma henkilöstö ei urakoitsijoita.
Turvallisuus ja hyvinvointi
Määritelmä
Poissaoloon johtaneella työtapaturmalla tarkoitetaan henkilöstölle tapahtuneita onnettomuuksia, joista on aiheutunut tapaturman tapahtumispäivän lisäksi vähintään yhden päivän poissaolo työstä (LTI1). Tapaturmiksi ei lueta sairastapauksia, kuolemantapauksia eikä työmatkan aikana sattuneita onnettomuuksia. Henkilöstöllä tarkoitetaan yrityksen kaikkia työntekijöitä, johon ei kuitenkaan lasketa kuuluvaksi ulkopuolisten urakoitsijoiden henkilöstöä.
Tulokset
Responsible Care -ohjelmassa mukana olevissa yrityksissä tapahtui 3,78 poissaoloon johtanutta tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden vuonna 2025. Määrä laski 11 % vuoteen 2024 verrattuna. Tuolloin poissaoloon johtaneiden tapaturmien taajuus oli 4,25.
Vertailuvuodesta 2000 poissaoloon johtaneiden tapaturmien taajuus on laskenut 79%.
Yrityksistä 46 % ei tapahtunut poissaoloon johtaneita tapaturmia lainkaan omalle henkilöstölle.
Luvuissa huomioitu vain yrityksen oma henkilöstö ei urakoitsijoita.
Tapaturmataajuus – Vähintään 3 päivän poissaoloon johtaneet tapaturmat
Työturvallisuuden voimakas kehittäminen on tuottanut pitkällä aikavälillä tulosta kemianteollisuudessa. Responsible Care –ohjelmassa mukana olevissa yrityksissä tapahtui 2,87 LTI3 tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden vuonna 2025. LTI3 tapaturmataajuus laski 12 % vuodesta 2024. Vuodesta 1988 LTI3 tapaturmat ovat vähentyneet 93 %. Vain 3 yritystä raportoi yli 5 LTI3 tapausta vuoden 2025 aikana.
Määritelmä
LTI3 Työtapaturmilla tarkoitetaan henkilöstölle tapahtuneita onnettomuuksia, joista on aiheutunut tapaturman tapahtumispäivän lisäksi vähintään kolmen päivän poissaolo työstä. Tapaturmiksi ei lueta sairastapauksia, kuolemantapauksia eikä työmatkan aikana sattuneita onnettomuuksia. Henkilöstöllä tarkoitetaan yrityksen kaikkia työntekijöitä, johon ei kuitenkaan lasketa kuuluvaksi ulkopuolisten urakoitsijoiden henkilöstöä.
Menetetyt työtunnit määritellään edellä määriteltyjen tapaturmien seurauksena menetettyjen työtuntien lukumääränä lukuun ottamatta kuolemantapausten tai invaliditeetin johdosta menetettyjä työtunteja. Työstä poissaoloon johtaneiden tapaturmien lukumäärä mittaa yrityksen työturvallisuuden tasoa sekä ennustaa varsinaisten prosessionnettomuuksien syntymistodennäköisyyttä. Menetettyjen työtuntien osuus antaa kuvan työtapaturmien vakavuudesta.
Tulokset
Responsible Care -ohjelmassa mukana olevissa yrityksissä tapahtui 2,87 LTI3 tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden vuonna 2025. Menetettyjen työtuntien määrä oli 575 tuntia miljoonaa työtuntia kohden. LTI3 tapaturmien taajuus laski 12 % edellisestä vuodesta. Tuolloin sattui 3,26 LTI3 tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden. Vertailuvuodesta 1988 LTI3 taajuus on laskenut 93 %.
Menetettyjen työtuntien määrä miljoonaa työtuntia kasvoi 23 % verrattuna edelliseen vuoteen.
Vähintään yhden päivän poissaolon aiheuttaneita tapaturmia tapahtui 3,78 kappaletta miljoonaa työtuntia kohden (LTI1). Tämä tapaturmaindikaattori laski11 % vuodesta 2024.
Yrityksistä 46 % ei tapahtunut poissaoloon johtaneita tapaturmia lainkaan henkilöstölle.
Luvuissa huomioitu vain yrityksen oma henkilöstö ei urakoitsijoita.
Työhyvinvointi
Parempaan päin tai ennallaan:
Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmat on laadittu 98 % yrityksistä (kattavuus pysynyt ennallaan edellisvuoteen verrattuna) → Selkeä vahvistuminen henkilöstöjohtamisessa.
Työhyvinvoinnin kehittämistoimia tehdään nyt 100 % yrityksistä (nousua18 prosenttiyksikköä): → Erinomainen kattavuus, käytännössä lähes kaikki mukana.
Eläkeikä on noussut (63,6 vuodesta 65,2 vuoteen). Pidempi työura voi myös viitata parempaan työkykyyn ja sitoutumiseen
Työtyytyväisyyskyselyjen määrä on noussut 2 prosenttiyksikköä.
Tasa-arvosuunnitelmat laadittu 94 %:ssa yrityksistä (kattavuus pysynyt ennallaan edellisvuoteen verrattuna) → Muuttumattomasta tilanteesta huolimatta kattavuus edelleen hyvä.
Huonompaan suuntaan:
Sairauspoissaolot nousussa: 3,84 % kokonaistyötunneista (edellisvuonna 3,48 %) → yleinen ilmiö, mutta silti negatiivinen kehityssuunta.
Henkisen kuormituksen riskien arviointi: mukana 91 % yrityksistä (laskua 3 prosenttiyksikköä edellisvuoden 94 %:sta) → Pudotus on huomionarvoinen ja suunta herättää huolta.
Henkilöstön vaihtuvuus noussut: 9,8 % (edellisvuonna 9,3 %) → Vaikka taso ei ole kriittinen, suunta herättää huolta jatkuvuuden, osaamisen ja työyhteisön pysyvyyden kannalta.
Läheltä piti -raportointi ja turvallisuushavainnot
Määritelmä
Läheltä piti -tilanteiden ja turvallisuushavaintojen raportointia kehitettiin vuonna 2018. Yrityksiltä on siitä lähtien koottu erikseen tiedot läheltä piti -raporteista ja turvallisuushavainnoista. Näin saadaan kattavampaa tietoa turvallisuuskulttuurin kehittymisestä kertovasta ennakoivasta toiminnasta. Luvut eivät siis ole täysin vertailukelpoisia edellisten vuoden lukujen kanssa.
Läheltä-piti -tilanteet
Raportoitujen lähetä piti -tilanteiden lukumäärää. Läheltä piti -tilanteella tarkoitetaan tapahtuma, joka olisi voinut johtaa vahinkoon tai tapaturmaan.
Turvallisuushavainnot
Raportoitujen turvallisuushavaintojen lukumäärä. Turvallisuushavainnolla tarkoitetaan havaintoa puutteesta fyysisissä olosuhteissa tai toimintatavoissa, joka lisää riskiä työturvallisuuden tai prosessiturvallisuuden tapahtumaan. Raportoidut havainnot voivat olla myös positiivisia havaintoja hyvästä käytännöstä fyysisissä olosuhteissa tai toimintatavoissa.
Tulokset
Työturvallisuuden kehittämiseen liittyvä ennaltaehkäisevä työ on lisääntynyt voimakkaasti kemianteollisuuden Responsible Care –ohjelmassa mukana olevissa yrityksissä. Vuonna 2025 läheltä piti -raportteja ja turvallisuushavaintoja tehtiin kaikkiaan 66 929 (68 504 edellisenä vuonna). Laskua 2 %. Tämä on 3,4 raporttia/havaintoa per henkilö. Turvallisuushavaintoja tehtiin 3 per henkilö.
Läheltä piti-tilanteita raportoitiin 6 450 kpl ja turvallisuushavaintoja 60 479 kpl.
97% RC-yrityksistä raportoi turvallisuushavaintoja ja/tai läheltä piti-tilanteita.
Ohjelmaan sitoutuneiden yritysten henkilöstö ja tuotanto
Responsible Care –ohjelma kattaa Suomessa noin 80 % tuotannosta ja mukana olevissa yrityksissä työskentelee 60 % alan henkilöstöstä.
Määritelmä
Responsible Care -ohjelman kattavuutta kuvaavat siinä mukana olevien yritysten tuotanto- ja henkilöstömäärät. Tuotannolla tarkoitetaan yritysten tuotannon kokonaismäärää Suomessa. Henkilöstöön lasketaan yritysten Suomessa toimiva henkilöstö. Osa indikaattoritiedoista suhteutetaan tuotannon tonnimäärään tai henkilöstön lukumäärään.
Tulokset
Vuonna 2025 Responsible Care -ohjelmassa mukana olevien yritysten yhteenlaskettu tuotanto oli 21,8 miljoonaa tonnia ja henkilöstömäärä 19 914.
Vuoden 2025 tiedot perustuvat 99 tietonsa raportoineeseen toimipaikkaan.
Energia ja ilmasto
Responsible Care -ohjelmaan sitoutuneet yritykset ovat parantaneet energiatehokkuuttaan vuosien aikana pitkäjänteisesti ja useat ovat myös allekirjoittaneet kansallisen energiatehokkuussopimuksen.
Monet kemianteollisuuden prosessit vaativat kovan paineen ja korkeita lämpötiloja, mikä johtaa suureen kokonaisenergiankulutukseen. Suurin osa kulutetusta energiasta ostetaan energiantuottajilta, mutta osa energiasta tuotetaan myös itse.
2025 tulokset
Vuodesta 1995 energiankulutus suhteutettuna tuotantoon on vähentynyt 18 %. Vuonna 2025 24 % käytetystä energiasta oli sähköä ja loput muuta energiaa, kuten lämpöä. Kulutetusta sähköstä 41,4 % ja muusta energiasta 8,8 % oli uusiutuvilla energialähteillä tuotettua.
Ilmastotavoite
Responsible Care –ohjelmassa vuonna 2025 mukana olevista yrityksistä 66 % on asettanut oman sisäisen ilmastotavoitteen ja 18 % suunnittelee tavoitteen asettamista. Yrityksiltä on kysytty vuodesta 2020 lähtien ilmastoon liittyvistä tavoitteista ja suunnitelmista. Toistaiseksi edistymistä on tapahtunut selkeästi vuosittain kaikilla osa-alueilla.
Määritelmä
Kemianteollisuus tavoittelee toimialana hiilineutraaliutta vuoteen 2045 mennessä ja toimialan yrityksien on tärkeää asettaa myös omia alatavoitteita ja suunnitelmia hiilineutraaliuteen pääsemiseksi. Responsible Care ohjelmassa yrityksiltä kysytään ilmastotavoitteen lisäksi myös suunnitelmista energiankäytön, prosessien ja raaka-aineiden kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi.
Yrityksien erot korostuvat suunnitelmien eri osa-alueissa. Esimerkiksi energiankäyttö voi olla yhdelle yritykselle merkittävä, kun taas raaka-aineiden merkitys korostuu toisen toiminnassa.
Tulokset
Yrityksistä 66 % on asettanut oman sisäisen ilmastotavoitteen ja 18 % suunnittelee tavoitteen asettamista vuonna 2025. Laskua on 2 prosenttiyksikköä vuodesta 2024 ja nousua 22 prosenttiyksikköä seurannan alusta, vuodesta 2020.
Tulokset aiheittain
Ilmastosuunnitelmien käyttöön ottaminen on kasvanut melko tasaisesti joka vuosi.
Yrityksistä 71 % (2024: 64 %) on laatinut suunnitelman energian kasvihuonekaasujen vähentämiseksi ja 13 % on laatimassa suunnitelmaa.
Tuotannon prosessien kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi suunnitelman on jo laatinut 53 % (2024: 50 %) yrityksistä ja 16 % laatii suunnitelmaa.
Raaka-aineiden kasvihuonekaasupäästöjen vähentämissuunnitelman on laatinut 48 % yrityksistä (2024: 43 %) ja 22 % laatii suunnitelmaa.
Energiankulutus
Kemianteollisuuden Responsible Care –ohjelmassa mukana olevien yritysten energiatehokkuus on parantunut vaiheittain. Tuotannossa käytettiin energiaa 0,98 TWh miljoonaa tuotantotonnia kohden vuonna 2025. Vuodesta 1995 tuotantoon suhteutettu energiankulutus on vähentynyt 18 %.
Määritelmä
Energiankulutus ilmoitetaan sähkön ja muun energian kulutuksena. Muun energian kulutukseen sisältyy fossiilisten polttoaineiden, kuten öljyn ja kaasun kulutus. Yritys määrittää itse tasealueen, jonka mukaan se laskee energian kulutuksensa. Tällöin määritellään myös se, kuinka otetaan huomioon prosesseissa syntyvät polttoaineet, jotka mahdollisesti hyötykäytetään energiana. Tuotantoon suhteutettu intensiteetti kertoo muun muassa tuotannon ja prosessien muutoksista, sekä energiatehokkuuden kehittymisestä.
Tulokset
Responsible Care -ohjelmassa mukana olevien yritysten sähkönkulutus vuonna 2025 oli 5,09 TWh ja muun energian kulutus 16,2 TWh. Tuotantomäärään suhteutettuna sähköenergian ja muun energian käyttö on 0,98 TWh/milj. tonnia.
2025 Responsible Care -ohjelmaan sitoutuneet yritykset kuluttivat 0,98 TWh energiaa miljoonaa tuotantotonnia kohden. Vertailuarvona vuonna 1995 vastaava kulutusluku oli 1,2 TWh/milj. tonnia. Vuodesta 1995 energiankulutus suhteutettuna tuotantoon on vähentynyt 18 %.
Suurin osa käytetystä sähköenergiasta ostetaan energiantoimittajilta. Vuonna 2025 ostetun sähkön osuus sähkönkulutuksesta oli 95 %. Kulutetusta muusta energiasta ostettua oli 21 %. Oman tarpeen lisäksi energiaa on myös myyty eteenpäin.
Vuonna 2025 kulutetusta energiasta tuotettiin uusiutuvilla energialähteillä kaikkiaan noin 16,6 % kulutetusta energiasta. Kulutetusta sähköstä 41,4 % ja kulutetusta muusta energiasta 8,8 % tuotettiin uusiutuvilla energialähteillä.
Suomen energian kokonaiskulutus kulutus oli tilastokeskuksen vuonna 2025 noin 355 TWh, mikä oli 1 % vähemmän kuin vuonna 2024. Vuonna 2024 Suomen sähkön kokonaiskulutus oli 360 terawattituntia (TWh), mikä merkitsi 1,4 % laskua edellisvuoteen verrattuna.
*) Lähde: Tilastokeskus
https://pxdata.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__ehk/?tablelist=true
Kasvihuonekaasupäästöt
Responsible Care –ohjelmassa mukana olevien yritysten tuotannon kasvihuonekaasupäästöt olivat hiilidioksidiksi laskettuna 203 grammaa tuotantokiloa kohden vuonna 2025. Vuonna 1999 vastaava luku oli 310 grammaa hiilidioksidia tuotantokiloa kohden. Tuotannon määrään suhteutetut kasvihuonepäästöt ovat seuranta-aikana vähentyneet 35 prosenttia.
Määritelmä
Kasvihuonekaasupäästöihin lasketaan mukaan varsinaisten prosessipäästöjen lisäksi myös tehtaan alueella toimivien yritysten oman voiman- ja höyryntuotannon hiilidioksidipäästöt. Mukana ovat myös ostoenergian tuotannon aiheuttamat epäsuorat hiilidioksidipäästöt.
Hiilidioksidin ja muiden kasvihuonekaasujen päästöt vaikuttavat ilmaston lämpenemiseen, ja niiden vähentäminen on maailmanlaajuinen tavoite.
Muita kasvihuonekaasuja ovat metaani CH4, typpioksiduuli eli N20 ja fluoriyhdiste HFC. Kasvihuonekaasupäästöjä laskettaessa metaanin ja typpioksiduulin päästöt on muunnettu hiilidioksidikiloiksi seuraavilla kertoimilla: metaanille 27,2 ja typpioksiduulille 273.
Tulokset
Responsible Care -ohjelmassa mukana olevien yritysten suorat ja epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt olivat noin 4,42 miljoonaa tonnia vuonna 2025. Määrä on laskenut noin prosentin vuoden 2024 luvusta. Tuotantoon suhteutettuna päästöjen määrä on kuitenkin laskenut noin 10 prosenttia. Lasku johtuu suurimmaksi osaksi päästöttömän ostoenergian, etenkin ydinvoiman kasvusta raportoivissa yrityksissä, sekä muutoksissa ohjelmaan sitoutuneissa yrityksissä. Luvut kasvihuonekaasupäästöjen osalta ovat mittaushistorian tarkimmalla tasolla.
Tuotannon suorat kasvihuonekaasupäästöt kattavat noin 79 prosenttia kokonaiskasvihuonekaasupäästöistä, kun ostoenergian epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt kattavat noin 21 prosenttia. Vuonna 2025 uusiutuvan ostoenergian määrä on 37 % ostetusta energiasta on uusiutuvista lähteistä. Kun otetaan huomioon ydinvoiman, on päästöttömän epäsuoran energian osuus 62 % kokonaismäärästä.
Responsible Care -ohjelmassa mukana olevien yritysten suorat hiilidioksidipäästöt olivat noin 3,6 miljoonaa tonnia vuonna 2025 (2024 3,2 miljoonaa tonnia). Nousua vuoteen 2024 on 12,5 %.
Muiden kasvihuonekaasujen kuin hiilidioksidin päästöt olivat noin 470 tonnia (2024: 580 tonnia) (metaani eli CH4 70 tonnia ja typpioksiduuli eli N2O 400 tonnia). Muiden kasvihuonekaasujen päästöt hiilidioksidiksi muunnettuna ovat yhteensä noin 0,11 miljoonaa tonnia. Luku laski noin 31 % vuoden 2024 tasosta.
Vuonna 2025 Responsible Care -ohjelmaan sitoutuneiden yritysten tuotannon kasvihuonekaasuintensiteetti oli noin 203 gCO2e per tuotantokilo. Intensiteettiin on sisällytetty tuotannon prosessien ja energiantuotannon suorat kasvihuonekaasupäästöt sekä tuotantoon käytetyn ostoenergian aiheuttamat epäsuorat fossiiliset kasvihuonekaasupäästöt. Vuonna 1999 vastaava luku oli 310 gCO2e tuotantokiloa kohden.
Suurin osa Suomen kasvihuonekaasujen päästöistä on energiasektorilla syntyneitä hiilidioksidipäästöjä. Vuonna 2024 Suomen kasvihuonekaasupäästöt yhteensä mukaan lukien maankäyttösektori (LULUCF) olivat 49,1 miljoonaa hiilidioksiditonnia vastaava määrä (CO2-ekv.).
*) Lähde: Tilastokeskus – Suomen kasvihuonekaasupäästöt 2023
https://stat.fi/tilasto/khki
Päästökertoimien lähde ja päivitys (2024)
Päästölaskennassa on käytetty Motivan CO₂-päästölaskentaohjeistusta sekä yrityksiltä saatuja energiantoimittajakohtaisia päästökertoimia silloin, kun ne ovat olleet saatavilla. Vuoden 2024 raportoinnissa päästökertoimet on määritetty seuraavasti: Sähkölle on ensisijaisesti käytetty yritysten ilmoittamia energiantoimittajakohtaisia CO₂-päästökertoimia. Mikäli niitä ei ole ollut saatavilla, on laskennassa käytetty Suomen vuoden 2023 sähkön jäännösjakaumaan (residual mix) perustuvaa päästökerrointa.
Muun energian osalta on käytetty Motivan ohjeistuksessa esitettyjä kertoimia, ellei yritys ole ilmoittanut tarkempia polttoainekohtaisia arvoja.
Tuomas Kohvakka
Asiantuntija +358 40 538 4002 tuomas.kohvakka@kemianteollisuus.fi Näytä yhteystiedot