Hyppää sisältöön

Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi jäteverolain 5 §:n ja liitteen muuttamisesta

Kemianteollisuus ry kiittää mahdollisuudesta lausua luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi jäteverolain 5 §:n ja liitteen muuttamisesta.

Esityksessä ehdotetaan jäteveron veropohjaa laajennettavaksi siten, että veron piiriin säädettäisiin rakeistettu nikkelikuona, kaasunpesulietteet, mineraaliset villajätteet ja eräät maanrakentamisessa hyödynnettävä jätteet, jotka ovat nykyisin jäteveron ulkopuolella, mutta joiden osalta on todettua hyötykäyttöä. Verotulojen arvioidaan kasvavan noin miljoonalla eurolla vuonna 2027, ja siirtymäajan jälkeen vuonna 2029 arviolta noin 10 miljoonalla eurolla.

Kemianteollisuus ry pitää sinällään tarkoituksenmukaisena, että jäteveron veropohjaa tarkastellaan säännöllisesti. Esitämme kuitenkin tähän esitykseen sisältyvien laajennusten osalta huolemme siitä, että ainakin osa laajennuksista vaikuttaisi kohdistuvaan suppeaan joukkoon yrityksiä tai jopa yksittäiseen yritykseen.

Pistemäiset, yhteen toimialaan tai jopa yksittäiseen yritykseen kohdistuvat veronkiristykset ovat omiaan heikentämään yritysten toiminta- ja investointiedellytyksiä Suomessa. Lisäksi jäteveron tarkoituksena on ohjata yrityksiä kierrättämään, mutta jos se ei ole käytännössä mahdollista, kyseessä olisi kustannus, joka vain heikentäisi yrityksen liiketoiminnan edellytyksiä ilman positiivisia vaikutuksia.

Pääministeri Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelman mukaan hallitus selvittää jäteveropohjan laajentamista varmistaen, ettei verorasitus kohdistu alkutuotantoon tai kotitalouksille, eikä yritysten maksutaakka nouse kohtuuttomasti. Nyt annetun esityksen perusteella vaikuttaa siltä, että yksi yritys vastaisi siirtymäajan jälkeen yli puolesta uudistuksella kerättävistä verotuotoista. Lausunnoilla olevan esityksen noin 10 miljoonan euron vuotuisesta tuotosta noin 9 miljoonaa euroa kertyisi käytännössä kahdelta yritykseltä, joiden verorasitusta on samanaikaisesti kasvatettu muilla päätöksillä merkittävästi.

Katsomme, että esitysluonnoksen vaikutusarviointi on puutteellinen. Siinä ei ole arvioitu ehdotettujen muutosten vaikutuksia yritysten investointeihin, kilpailukykyyn tai kohdeyritysten kokonaisverorasitukseen yhdessä muiden vireillä olevien ja päätettyjen veromuutosten kanssa. Verotuottoarvio on lisäksi epävarmalla pohjalla, sillä jos hyötykäyttö ei ole mahdollista, vero ei ohjaa, vaan ainoastaan kerryttää tuottoa yksittäisiltä yrityksiltä. Jos tuotantoteknologia muuttuu, tuotto poistuu kokonaan. Esityksessä tulisi myös arvioida ehdotuksen suhde EU:n valtiontukisääntelyyn tilanteessa, jossa veron piiriin otettavien jätteiden hyötykäyttökelpoisuus on kiistanalainen.

Kehitys on ristiriidassa myös EU:n Critical Raw Materials Actin tavoitteiden kanssa, joiden mukaan Euroopan tulee vahvistaa kriittisten ja strategisten raaka-aineiden omavaraisuutta, jalostuskapasiteettia ja toimitusvarmuutta. Suomen asema nikkelin ja muiden strategisten raaka-aineiden arvoketjussa on unionin mittakaavassa poikkeuksellinen, ja kansallisten veroratkaisujen tulee tukea tätä asemaa – eikä päinvastoin.