Lausunto valtioneuvoston selvityksestä E 42/2026 vp: Päästökauppadirektiivin lämmön ja polttoaineen vertailuarvojen tarkistaminen vuosille 2026–2030

Kemianteollisuus ry kiittää mahdollisuudesta lausua näkemyksensä valtioneuvoston selvityksestä
E 42/2026 vp, joka koskee komission ehdotusta asetukseksi päästökauppadirektiivin muuttamisesta lämmön ja polttoaineen vertailuarvojen vuosille 2026–2030 tarkistettujen arvojen osalta.

Taustaa

Komissio antoi 17.7.2026 osana päästökauppajärjestelmän uudistuspakettia myös ehdotuksen lämmön ja polttoaineen niin sanottujen fallback-vertailuarvojen tarkistamisesta. Ehdotuksella tarkistetaan fallback-vertailuarvojen perusteella myönnettävää maksutonta päästöoikeuksien ilmaisjakoa ilmaisjakokaudella 2026–2030.

Suomen kemianteollisuudessa on havaittavissa merkkejä siitä, että isoimmat hiilineutraaliusinvestoinnit eivät ole vielä toistaiseksi lähteneet riittävällä vauhdilla liikkeelle. Tiettyjen isojen investointien taustalla on tarve markkinoille sellaisille tuotteille, jotka perustuvat vaihtoehtoiseen hiilen lähteeseen. Toistaiseksi näyttäisi siltä, että markkinoiden luominen on laahannut monien tuotteiden osalta ilmastopolitiikan perässä. Muun muassa tästä syystä on perusteltua kiinnittää erityistä huomiota hiilivuodon suojauskeinoihin.

Kemianteollisuus ry tunnistaa myös huolet, joita nousee etenkin muualla Euroopassa ja jotka liittyvät energian hintaan ja geopoliittisiin haasteisiin.

Kemianteollisuuden yksityiskohtaisemmat näkemykset

Yleisellä tasolla on tärkeää, että vertailuarvojen (benchmarkien) päivityksessä löydetään tasapainoinen ratkaisu, joka tukee teollisuuden kilpailukykyä ja siirtymää puhtaampaan tuotantoon. Tiedossamme on isoja haasteita teollisuudessa, jotka ovat kuitenkin osuneet tässä kohtaa pahemmin muualle kuin Suomeen. Kemianteollisuuden arvoketjut ovat kuitenkin globaalit, joten eurooppalaisen teollisuuden haasteet vaikuttavat herkästi myös Suomeen. Tästä syystä on perusteltua tarkistaa myös vertailuarvoja, etenkin jos tarkistus ei laukaise monialaista korjauskerrointa.

Suomen kantaan Kemianteollisuus ry toivoo seuraavia tarkennuksia:

1. Huomio kantaluonnoksen kohtaan:

”Suomi katsoo, ettei ilmaisjakopuskurin lisäksi muita päästöoikeusvarantoja tulisi käyttää ilmaisjaon korottamiseen.”

Kemianteollisuus ry mielestä Suomi voisi suhtautua avoimemmin muihin lähteisiin tai vähintään suhtautua harkiten niihin. Tämä on tärkeää etenkin jatkossa, kun pyritään arvioimaan maksuttomien päästöoikeuksien riittävyyttä ja eri vaihtoehtoja.

2. Teollisuuden kilpailukykyä ja vähähiilistä siirtymää edistävä ratkaisu

Kemianteollisuus ry mielestä olisi tärkeää löytää ylätasolla ratkaisu, joka edistää sekä teollisuuden kilpailukykyä että teollisuuden siirtymää vähähiilisempään tuotantoon.

”Suomi pitää ongelmallisena sitä, että erillisellä lämmön- ja polttoaineen vertailuarvoja koskevalla ehdotuksella voi olla välillisiä vaikutuksia jäsenvaltioiden (ml. Suomen) huutokauppatuloihin sekä innovaatiorahaston ja komission ehdottaman teollisuuden vähähiilisyysrahaston ensimmäisen vaiheen rahoituspohjaan.”

Päästöoikeuksien jako on nollasummapeliä eli jos teollisuuden maksuttomia oikeuksia halutaan turvata, niin se voi vaikuttaa myös muiden kohteiden päästöoikeusmääriin. Onkin tärkeää, että tähän jakoon löydetään hyvät ratkaisut jatkossa ja Suomi suhtautuu avoimesti myös erilaisiin ratkaisuvaihtoehtoihin.

Tästä syystä kantapaperin yllä mainitun kohdan jatkoksi voisi todeta seuraavalla tavalla:

”Suomi suhtautuu kuitenkin avoimesti keskusteluun erilaisista ratkaisuista, joilla turvataan teollisuuden kilpailukykyä Suomessa ja Euroopassa. Asia on tärkeää ratkaista päästökauppadirektiivin päivityksen yhteydessä.”

Tuomas Tikka

Johtava asiantuntija

• Energia ja ilmastoasioihin liittyvä politiikka ja säädökset
• Vety
• Energia- ja ilmastoryhmä
• Vety ad hoc

+358 45 131 6683 tuomas.tikka(a)kemianteollisuus.fi

Näytä yhteystiedot