Hyppää sisältöön

Markkinaosuudet ja kannattavuus kemianteollisuuden haasteina hyvästä suhdannetilanteesta huolimatta

Kemianteollisuudessa riittää haasteita hyvästä taloussuhdanteesta huolimatta. Tuotantokapasiteetti on saatu hyvin käyttöön, mutta nyt maailmantaloudesta nousee synkkiä pilviä.

– Vaikka tilauskirjoissa on täytettä, niin viimeisempien barometritietojen mukaan alan yritysten tulevaisuudennäkymät ovat kääntyneet neutraaleiksi, kertoo Kemianteollisuus ry:n toimitusjohtaja Mika Aalto.

– Tämä tarkoittaa sitä, ettei tuotannon odoteta sen kummemmin lähitulevaisuudessa kasvavan tai laskevan, vaikka koronan jäljiltä kirittävää riittää, Aalto jatkaa.

Maailmantalouden meno synkistää tunnelmia

Maailmantalous on käynyt viime kuukaudet poikkeuksellisilla kierroksilla. Korona on supistanut useiden eri tuotantopanosten tarjontaa, ja kuljetukset ovat kangerrelleet. Koronakuopasta kipuavassa maailmassa kysyntä on ollut kuitenkin vilkasta ja raaka-aineiden hinnat ovat nousseet tuntuvasti.

Myös energiapanosten kuten öljyn ja sähkön hinnat ovat nousseet voimakkaasti. Vaikka kemianteollisuus saa nykyisin huomattavasti enemmän aikaan samalla energiamäärällä kuin 2010-luvun alussa, on ala yhä energiaintensiivinen.

Kustannustason nousu luo painetta yritysten kannattavuudelle. Kemianteollisuus ry:n jäsenkyselyn mukaan noin 30 % yrityksistä ei ole voinut tai on voinut siirtää hieman kohonneita kustannuksia omiin hintoihinsa. Vastaavasti 60 % yrityksistä on siirtänyt hintoja osittain eteenpäin ja 10 % täysimääräisesti.

Kemianteollisuuden maailmanmarkkinaosuus laskenut

Kemianteollisuuden yritysten osittainen hinnoitteluvoima kertoo Kemianteollisuus ry:n johtavan asiantuntijan Sampo Pehkosen mukaan kansainvälisen kilpailun kovuudesta.

– Toinen kilpailutilanteesta kertova mittari on maailmanmarkkinaosuuksien kehitys. Vuoden 2007 jälkeen Suomen kemianteollisuuden osuus maailmankaupasta on laskenut 40 %. Tämä on Saksaa, Ruotsia sekä EU-maiden keskiarvoa tuntuvasti enemmän, Pehkonen jatkaa. 

– Mikäli maailmanmarkkinaosuuksia tarkasteltaisiin ilman öljyteollisuutta, Suomen tiputus olisi vieläkin suurempi. Eniten kemian markkinaosuuksia maailmalla on kahminut Kiina, Pehkonen täydentää.

Toimitusjohtaja Mika Aalto kiteyttää suomalaisen kemianteollisuuden tunnelmat:

– Hyvien talouslukujen takana on paljon uhkia ja epävarmuutta. Erityisen huolissani olen kemianteollisuuden kannattavuudesta, joka on liiketoiminnan koko perusta.

– Pulaa on nyt monesta: raaka-aineista, komponenteista ja osaajista. Se on huono yhdistelmä. Raaka-aineiden ja komponenttien huonoon saatavuuteen ja pullonkauloihin on hyvin rajallisesti keinoja vaikuttaa. Sen sijaan osaajapulaan voidaan vaikuttaa. Kansainvälistä rekrytointia tulee sujuvoittaa ja ammattikoulutukseen tulee panostaa. LUMA-alojen paikkoja korkeakouluissa tulee lisätä.