Petra Peltonen: Kun vaihto päättyy
Tentit on selätetty, laukut pakattu ja hyvästit heitetty. Suomessa ollaan taas vaikkakin paluu jännitti, mutta arki on pyörähtänyt käyntiin täälläkin. Nyt vain ihmettelen, kuinka paljon kaikkea voikaan mahtua puoleen vuoteen – muutakin kuin ylipainoinen matkatavaralaukku?
Vaihto on tosiaankin ainutkertainen tapa päästä pois tutusta arjesta ja nähdä miten samat asiat hoituvat muualla maailmassa. Tilaisuus kannattaa käyttää hyväksi ja tutustua johonkin mihin ei välttämättä Suomessa ole mahdollista. Itse pääsin tutustumaan insinööripuoleen kurssien kautta, onnistuin saamaan enemmän ystäviä italialaisista kuin muista vaihtareista ja sitä kautta tutustumaan paikalliseen kulttuuriin ja ruokiin. Yhdellä kurssillani pääsin tutustumaan erilaisiin tutkimuskeskuksiin ja heidän mikroskooppeihinsa. Näin miten tutkimusryhmät toimivat ja millaista heidän arkensa on. Nanotieteilijän silmin oli hienoa nähdä poikkitieteellisen yhteistyön toimivan. Itselleni suurin saavutus kuitenkin oli oivaltaa se, että aina huonona pitämäni englannin kielitaitoni on sittenkin riittävä työskentelemiseen ulkomailla.
Vaikka jälkeen päin vaihdon muistaa pelkkänä positiivisena kokemuksena, niin puolen vuoden ajalle mahtui myös monia ei niin mukavia hetkiä. Alun epävarmuus ja yksinäisyys, kun ei vielä tiedä miten asiat hoituvat tai kenen luo edes pitäisi mennä, että saa apua. Onnistuin myös hajottamaan puhelimeni ja jouduin elämään useamman viikon ilman tärkeintä yhteydenpitovälinettäni. Ahdistus, kun ensimmäisen kerran ajauduin riitaan kaverini kanssa (italialaiset osaavat välillä olla todella temperamenttisia) ja koin etten osannut selittää tunteitani tarpeeksi hyvin englanniksi. Ja paniikki, kun tajusin myöhään sen, että opiskelutaktiikkani ei toimisikaan Italiassa yhtä hyvin kuin se toimii Suomessa. Mutta kaikesta selviää ja asiat järjestyvät kyllä. Vaihtoon kannattaakin lähteä asenteella, että ylä- ja alamäkiä on luvassa, mutta loppujen lopuksi kaikki on sen arvoista.
Vaihdon aikana kasvoin henkisesti, ajatusmaailmani laajeni ja rikoin stereotypioitani. Koen oppineeni ongelmanratkaisutaitoja, yhteistyön tekemistä eri kulttuureista tulevien ihmisten kanssa ja myös olemaan stressaamatta liikaa asioista. Vaihtoni sai minut myös kiinnostumaan yhä enemmän kansainvälisestä toiminnasta, työskentelystä ulkomailla sekä matkustamisesta. Erilaisiin ihmisiin ja kulttuureihin tutustuminen muokkaa käsitystä maailmasta, mutta samalla myös yhdistää. Saksalaisen ystäväni sanoin, joihin voin myös itse samaistua: ”I left my home as a man from a small German town and came back as one of Europe.”
Hauskaa vappua kaikille! Snäpissä Nuori_kemia pääsee tällä viikolla mukaan Jyväskylän vapputunnelmaan.
