Petra Peltonen: Ciao da Roma! (Terveisiä Roomasta)
Neljäs opiskeluvuosi alkoi hieman erilaisissa merkeissä, kun noin kolme viikkoa sitten hyppäsin lentokoneeseen ja suuntasin Italiaan. Hain viime keväänä Erasmus+ -vaihtoon ja minut hyväksyttiin Sapienzan yliopistoon Roomaan.
Sapienza on Euroopan suurin yliopisto ja opiskelijoita on noin 110 000 eli lähes yhtä paljon kuin asukkaita opiskelukaupungissani Jyväskylässä. Uutena vaihtobloggaajana tulen kertomaan teille, millaista opiskelu on täällä Roomassa.
Vietän täällä ensimmäisen lukukauden, joka Italiassa alkaa yleensä lokakuun alussa ja loppuu joululomaan. Suomen tavasta poiketen, koko lukukausi opiskellaan samoilla kursseilla ja niiden tentit järjestetään vasta loman jälkeen tammi-helmikuussa. Tentit ovat suurimmaksi osaksi suullisia tenttejä, joissa oppilas on kahden kurssin professorin kanssa ja vastaa hänen esittämiin kysymyksiin suullisesti. Tämä tulee eroamaan aika paljon Suomen kirjatentti käytännöstä ja kieltämättä jännittää jo nyt.
Takana on nyt kolmisen viikkoa Roomassa, joista ensimmäisen käytin sopeutumiseen. Yritin tutustua kaupunkiin, asuinalueeseeni ja julkiseen liikenteeseen. Italialaiset ovat olleet todella mukavia ja avuliaita vaikka aina ei yhteistä kieltä olla löydetty. Toisella viikolla yliopisto järjesti kaikille vaihto-opiskelijoille yhteisen Welcome week -tapahtuman, jossa viikon aikana meille pyrittiin kertomaan kaikki oleellinen informaatio opiskelusta ja yliopistoelämästä sekä pääsimme tutustumaan toisiimme erilaisissa illanvietoissa. Viikon aikana meille järjestettiin monia kulttuurikierroksia ympäri Roomaa. Kierroksilla käytiin mm. historiallisissa paikoissa, kirkoissa, aukioilla ja niiden suihkulähteillä. Ja niitä kaikkia täällä riittää! Olen ollut todella iloinen, että valitsin Rooman opiskelupaikakseni, sillä jo nyt ymmärrän kuinka suuri ja kaunis kaupunki tämä on ja miten pienen palasen turisti siitä näkeekään muutamassa päivässä.
Valitsin kursseja insinööriteknologian tiedekunnasta, nanoteknologian maisteriopinnoista, sillä niitä opetetaan englanniksi. Ensimmäisten luentojen jälkeen osa kursseista vaikuttavat todella mielenkiintoisilta ja osa taas haastavilta. Haastetta tuo se, että olen taustaltani kemisti, en insinööriopiskelija, joten minulta saattaa puuttua joitakin matemaattisia taitoja mutta syksy näyttää miten kurssien kanssa käy. Vaikka Sapienza onkin todella suuri yliopisto, niin yllätyin, kun kursseillani on vain 3-8 oppilasta, joten opetus pysyy intensiivisenä.
Tällä viikolla kannattaa myös seurata Nuori_kemia snappia, pyrin siellä näyttämään kampusaluetta ja mitä kaikkea näen koulumatkallani. Blogin kuvat ovat kampusalueilta.
