Carmela Kantor-Aaltonen: Hiili haltuun pitkäjänteisellä ja kokonaisvaltaisella innovaatiopolitiikalla
Innovaatiotoiminta, tutkimus ja koulutus ovat tyypillisiä juhlapuheiden kestoaiheita, joihin valtaosan mielestä tulisi panostaa, jotta osaamiseen ja korkeaan teknologiaan pohjautuva hyvinvointimme jatkaisi kasvuaan ja kukoistustaan.
Useiden selvitysten mukaan Suomi on kuitenkin jäänyt selkeästi jälkeen muista OECD-maista TKI-panostusten suhteen, ja nyt tavoitteeksi onkin asetettu 4 % BKT:sta rajapyykin saavuttaminen vuoteen 2030 mennessä. Tämä vaatii huomattavaa julkista panostusta TKI-rahoitukseen. Ennen kaikkea se vaatii kuitenkin yrityksiltä TKI-satsausten kasvattamista, sillä yritykset vastaavat 2/3 TKI-kustannuksista.
Koronapandemia on viimeistään osoittanut, että ilman tiedettä ja teknologiaa emme selviä globaaleista kriiseistä, ja nyt huomio onkin kiinnittynyt enenevässä määrin TKI-toimintaan panostamiseen, myös Suomessa. Ilmastonmuutos on ihmiskunnan suurin haaste, ja Suomi onkin asettanut tavoitteeksi saavuttaa hiilineutraalisuus vuoteen 2035 mennessä.
Kemianteollisuudella on toimialana oma vaativa tavoitteensa olla hiilineutraali vuoteen 2045 mennessä. Hiilineutraali kemia -tiekartan selvitysten mukaan tämä vaatii yrityksiltä huomattavia panostuksia uusien teknologioiden kehittämiseen, niiden pilotointeihin sekä käyttöönottoon tuotantoprosesseissa.
Yritysten kannalta on ensiarvoisen tärkeätä, että Suomeen luodaan suotuisa toimintaympäristö, jotta yritykset kasvattavat TKI-toimintaansa sekä sijoittavat innovaatioyksikkönsä sekä koelaitoksensa Suomeen. Toimintaympäristön tulee olla kilpailukykyinen kilpailijamaihin nähden. Tämä edellyttää mm. sitä, että yritysten TKI-verovähennysoikeus saadaan verrannolliseksi muihin EU-maihin nähden ja että julkinen TKI-rahoitus on riittävä, jotta se vivuttaa yritysten omiin panostuksiin ja lisää nyt laskusuunnassa olevaa yritysten ja korkeakoulujen välistä yhteistyötä. Joustava ja kaikki osapuolet huomioonottava erikokoisten yritysten, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten välinen yritysvetoinen kumppanuusmalli loisi tarvittavia osaamiskeskittymiä, jotka ovat välttämättömiä, jotta menestymme pienenä maana globaalissa kilpailussa.
Kaikki tarvittava osaaminen ei löydy Suomesta, ja onkin tärkeätä, että pärjäämme kilpailussa maailman parhaiden osaajien houkuttelemisessa. On tärkeätä, että Suomi näyttäytyy maana, joka toivottaa tervetulleeksi huippuosaajat kevyellä byrokratialla ja myönteisellä infralla. Yritysten, tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen kasvava osallistuminen EU-hankkeisiin ei toisi pelkästään lisärahoitusta, vaan avaisi ovia kansainvälisiin verkostoihin.
Ennen kaikkea tarvitsemme pitkäjänteistä ja kokonaisvaltaista innovaatiopolitiikkaa, jolla luomme Suomeen suotuisan ympäristön menestyksekkäälle TKI-toiminnalle. Yritykset tarvitsevat ennustettavuutta, jotta ne voivat tehdä pitkäaikaisia investointisuunnitelmia.
Hiili saadaan haltuun, kun juhlapuheet muuttuvat päätöksiksi, innovaatiokone saadaan toimivaksi ja Suomi nousee taas yhdeksi innovaatiotoiminnan kärkimaista maailmassa.
Kemianteollisuuden Hiili haltuun!-kirjanen on kutsu laajaan yhteistyöhön.
Carmela Kantor-Aaltonen
Lue seuraavaksi
Hiilen kierrot keskiössä EU-komission 2040 ilmastotavoitteissa
Viisi vuotta hiilineutraaliustavoitteen asettamisesta – Mitä tulikaan tehtyä ja minne ollaan menossa?
