Nuorten osaamistason lasku uhkaa teollisuuden kilpailukykyä
Suomalaisten nuorten PISA-oppimistulokset ovat laskeneet lähes kahden vuosikymmenen ajan. Kemianteollisuuden laskelman mukaan Suomen talous olisi vuonna 2060 noin 3 prosenttia eli nykyrahassa noin 8,5 miljardia euroa suurempi, jos PISA-tulokset nousisivat vuoden 2006 tasolle vuoteen 2030 mennessä. Järjestön jäsenkyselyssä kolmannes yrityksistä kertoo nuorten työntekijöiden osaamisen heikentyneen. Kemianteollisuus vaatii, että hallitusohjelmaan kirjatun LUMA-strategian toimenpiteitä edistetään välittömästi.
OECD julkaisee uudet PISA-tulokset 8. syyskuuta, ja pääalueena ovat luonnontieteet. Kemianteollisuus muistuttaa, että yksittäistä mittausta olennaisempi on pitkä kehityskulku. Suomi oli 2000-luvun alkupuolella PISA-mittausten kärkimaita. Matematiikan osaaminen on laskenut 548 pisteestä (2006) 484 pisteeseen (2022). Heikkojen matematiikan osaajien osuus on kasvanut 2000-luvun alun noin seitsemästä prosentista noin 25 prosenttiin.
Luonnontieteiden osaaminen on heikentynyt jokaisessa mittauksessa vuoden 2006 jälkeen: 563 pisteestä 511 pisteeseen. Lasku on 52 pistettä, kun OECD-maiden keskiarvo laski samassa ajassa 15 pistettä.
– Lähes kahden vuosikymmenen lasku ei ole enää notkahdus. Tämä kehitys johtaa aikanaan yritysten kilpailukyvyn ja hyvinvointivaltion rahoituksen heikkenemiseen, sanoo Kemianteollisuus ry:n toimitusjohtaja Mikko Salo.
Koululaisten osaamisessa on kyse miljardeista
Kemianteollisuus on laskenut osaamistason laskun hintaa soveltamalla OECD:n tutkijoiden menetelmää, joka kytkee PISA-tulokset tuottavuuden kautta talouskasvuun. Laskelman mukaan tilanteessa, jossa Suomen PISA-tulokset olisivat vuodesta 2030 lähtien vuoden 2006 tasolla, Suomen bruttokansantuote olisi vuonna 2060 noin 3 prosenttia nykyistä suurempi. Nykyrahassa se on noin 8,5 miljardia euroa. Hyödyt alkavat kertyä jo 2030-luvulla, ja ne kasvavat vuosikymmenten kuluessa. Verotulot olisivat nykyisellä veroasteella noin 3,5
miljardia euroa suuremmat, ja vuosien 2035–2060 kumulatiivinen verokertymä yhteensä noin 50 miljardia euroa suurempi.
– Osaamisen rakentaminen yhteiskunnan tasolla on hidasta, ja sen tuotto tulee vuosikymmenten viiveellä. Siksi päätöksiä ei voi lykätä. Jokainen vuosi, jolloin LUMA-toimet eivät etene, siirtää kansantaloudelliset hyödyt kauemmaksi, sanoo Salo.
Samaan aikaan teollisuuden puhdas siirtymä, investoinnit ja uudet teknologiat edellyttävät entistä vahvempaa matemaattis-luonnontieteellistä osaamista.
Osaamistason lasku eriytyy koulutuspolun mukaan
Kemianteollisuuden Jäsenpulssi-kyselyssä 35 prosenttia yrityksistä arvioi nuorten työntekijöiden osaamisen heikentyneen. Toimihenkilöiden osalta osuus on 25 prosenttia ja ylempien toimihenkilöiden osalta 17 prosenttia. Osaamisen paranemisesta kertoi kussakin ryhmässä 2–4 prosenttia vastaajista. Työntekijät ovat tyypillisesti ammattikoulutaustaisia ja toimihenkilöt sekä ylemmät toimihenkilöt korkeakoulututkinnon suorittaneita.
– Heikentyminen painottuu erityisesti niihin tehtäviin, joihin tullaan ammatillisen koulutuksen kautta. Kemianteollisuus tarvitsee noin puolet osaajistaan ammatillisesta koulutuksesta ja puolet korkeakouluista. Me tarvitsemme vahvaa ammatillista osaamista, ja vaatimustaso vain kasvaa, kun teollisuus siirtyy kohti hiilineutraaliutta, Salo sanoo.
Avovastauksissa yritykset kuvaavat nuorten perustaitojen olevan puutteellisia esimerkiksi äidinkielen ja matematiikan osalta. Myös keskittyminen on osalle nuorista haastavaa, ja perehdytykseen tarvitaan aiempaa enemmän aikaa. Yritykset kokevatkin koulutusvastuun osin siirtyneen heille. Eräs vastaaja kirjoittaa, että työpaikasta tulee tulevaisuudessa koulu. Jos nuorten osaamistaso laskee edelleen, yritykset kertovat lisäävänsä kansainvälistä rekrytointia ja automatisaatiota. Muutama yritys kertoo suosivansa rekrytoinnissa vanhempia
työntekijöitä.
Kysyttäessä, mihin koulutuksessa tulisi panostaa nykyistä enemmän, yritykset nostivat esiin keskittymiskyvyn ja pitkäjänteisen työskentelyn (71 %), vuorovaikutus- ja yhteistyötaidot (70 %), itsenäisen työskentelyn ja vastuunoton (58 %) sekä matematiikan perustaidot (43 %) ja
lukutaidon (40 %).
Digitalisaation osalta tilanne on kaksijakoinen: 81 prosenttia vastaajista pitää nuorten digitaalisten työvälineiden käyttöä sujuvana ja 56 prosenttia myös tekoälyn hyödyntämistä sujuvana. Samaan aikaan 64 prosenttia vastaajista kertoo, että puhelimen tai muiden laitteiden käyttö häiritsee työntekoa ja 57 prosenttia, että keskittyminen pitkäkestoiseen työskentelyyn on heikentynyt.
Nuoret eivät ole ongelma
Kemianteollisuus alleviivaa, että nuoret eivät ole ongelma eikä tilanne ole nuorten vika. Kyse on järjestelmästä, joka ei tällä hetkellä tue riittävästi nuoria eikä opettajia.
– Nuorten on saatava parempaa opetusta ja ohjausta, ja opettajien enemmän tukea työhönsä. Pitkäjänteisen työskentelyn taitoihin tulee kiinnittää huomiota. Kysymys on siitä, millaisissa olosuhteissa ja miten kouluissa opitaan ja saako opettaja rauhan opettaa. Nuoret
ovat Suomen tulevaisuus, ja koulutusjärjestelmän pitää tarjota heille paremmat lähtökohdat, sanoo Salo.
Kyselyyn vastanneista toimitusjohtajista 95 prosenttia katsoo, että koulutusjärjestelmän tulisi tukea nykyistä vahvemmin myös lahjakkaiden oppilaiden osaamisen kehitystä.
Nyt on tekojen aika
Nykyisestä hallitusohjelmasta löytyvän LUMA-strategian toimeenpano ei ole edennyt riittävästi kuluvalla hallituskaudella. Kemianteollisuus esittää, että hallitus ja eduskunta varmistavat LUMA-strategian vaikuttavimpien toimien nopean toimeenpanon ja että strategia kirjataan myös seuraavaan hallitusohjelmaan. Keskeisimmät toimet ovat:
1) Perustaitojen turvaaminen. Matematiikan ja luonnontieteiden osaamistaso nostetaan 2000-luvun alun tasolle lisäämällä opetuksen ja tuen resursseja. Kemianteollisuus vaatii, että perustaitojen hallinta varmistetaan jokaiselle nuorelle, ja osaamisen kehitystä seurataan
valtakunnallisilla ikäluokkien arvioinneilla.
2) Riittävä osaamispohja ammatillisesta koulutuksesta. Kannustetaan ammatillisen koulutuksen järjestäjiä jatkamaan matemaattis-luonnontieteellisten aineiden opetuksen toteuttamista osana ammatillisia sisältöjä. Kemianteollisuus vaatii, että erityisesti tekniikan
aloilla varmistetaan riittävä määrä matematiikan, luonnontieteiden ja työelämätaitojen opetusta osana YTO-opintoja (ammatillisten perusopintojen yhteiset tutkinnon osat), alakohtaisuus ja työelämäyhteys säilyttäen.
3) Pysyvä LUMA-painotus opettajien täydennyskoulutukseen. Kemianteollisuus vaatii, että painopiste kirjataan täydennyskoulutusrahoitukseen pysyvästi, huomio erityisesti luokanopettajien matematiikan ja luonnontieteiden osaamisessa sekä opettajien työelämäja ohjausosaamisessa.
4) LUMA-harrastaminen osaksi koulupäivää. Kemianteollisuus vaatii, että tiedekerhot ja kilpailutoiminta kytketään harrastamisen Suomen malliin ja malli vahvemmin koulujen arkeen, tasa-arvoisesti eri ryhmien osalta. Esimerkiksi Virossa lapsille ja nuorille tarjotaan
Suomea laajemmin tiedekerhotoimintaa. Viro on samalla PISA-tuloksissa Euroopan kärkimaita.
– LUMA-osaaminen on kemianteollisuuden koko olemassaolon perusta. Jos osaamispohja Suomessa ohenee, kilpailukyky rapautuu ja teollisuuden tulevaisuuden innovaatiot ja investoinnit tehdään muualla, Salo sanoo.
Kemianteollisuus julkaisee 9. syyskuuta laajemman kannanoton, jossa esitetään lisäksi joustoja ammatillisiin perustutkintoihin sekä alueellisten ammatillisten työelämäfoorumien perustamista lakkautettujen työelämätoimikuntien tilalle.
Faktat:
– Suomen PISA-tulosten kehitys huippuvuodesta 2006 vuoteen 2022: luonnontieteet 563 -> 511, matematiikka 548 -> 484, lukutaito 547 -> 490.
– Luonnontieteissä tulos on laskenut jokaisessa mittauksessa. Lasku on yhteensä 52 pistettä, kun OECD-maiden keskiarvo laski samassa ajassa 15 pistettä.
– Heikkojen matematiikan osaajien osuus on kasvanut 2000-luvun alun noin 7 prosentista noin 25 prosenttiin (2022).
– Tulokset olivat yhä vuonna 2022 OECD-keskiarvon yläpuolella kaikilla kolmella osa-alueella. PISA 2025 -tulokset julkaistaan 8.9.2026, pääalueena luonnontieteet.
– Kyselyaineisto: Kemianteollisuus ry:n jäsenpulssi 25.–28.8.2026, 93 vastausta toimitusjohtajilta.
– Kyselyyn vastanneista 95 prosenttia katsoo, että koulutusjärjestelmän tulisi tukea nykyistä vahvemmin myös lahjakkaiden nuorten osaamisen kehittymistä.
– Talousvaikutusten laskelma: Kemianteollisuus ry:n laskelma, joka soveltaa OECD:n tutkijoiden Balázs Égertin, Christine de la Maisonneuven ja David Turnerin tutkimusta A new macroeconomic measure of human capital exploiting PISA and PIAAC: linking education policies to productivity, joka on julkaistu vertaisarvioidussa tiedejulkaisussa Education Economics vuonna 2024.
