Hyppää sisältöön

Rehevöittävä fosfori kuriin Yaran kipsillä

Vantaanjoen rantapelloille levitetään tonnikaupalla kipsiä sitomaan Suomenlahteen valuvaa ja rehevöittävää fosforia. Kipsikäsittelyllä peltojen fosforihuuhtoumia voidaan leikata jopa puoleen. Kipsi on Yaran Siilinjärven lannoitetehtaan sivutuotetta.

Pelloilta valuva fosfori on merkittävä merien rehevöittäjä, joka lisää eroosiota. Ongelmaa on yritetty ratkaista jo kauan. Puintien jälkeen pelloille levitettävän kipsin on todettu vähentävän fosforipäästöjä välittömästi jopa puoleen. 

Kipsi tulee Yaran Siilinjärven tehtaalta, jossa se muodostaa lannoitetuotannon sivutuotteena. Kipsi liukenee peltomaahan parantaen sen rakennetta ja edistäen fosforin sitoutumista maahiukkasiin. Fosfori säilyy maaperässä kasveille käyttökelpoisessa muodossa. 

Kipsin soveltuvuutta fosforipäästöjen leikkaamiseen on testattu jo vuosia. Varsinais-Suomen Savijoella tehdyt kipsipilotti kertoo, miten pitkään kipsin vaikutus fosforipäästöihin kestää. Vaikutus kestää ainakin viisi vuotta, ja kipsikäsittely voidaan uusia 1-2 kertaa. 

Ylen jutussa Helsingin yliopiston ympäristöekonomian professori Markku Ollikainen arvioi peltojen kipsikäsittelyn olevan Suomelle tehokas ja toimiva menetelmä Itämeren suojelussa. Kipsimenetelmällä Suomi voi saavuttaa HELCOMin (Itämeren merellisen ympäristön suojelukomissio) asettamat fosforikuorman vähentämistavoitteet. Koko Itämeren tasolla fosforikuorma voidaan vähentää jopa neljänneksen. Kipsimenetelmän tehokkuus on todistettu, mutta lisää tietoa tarvitaan sen vaikutuksen kestosta. 

Vuosien 2018 ja 2019 elokuun ja lokakuun välissä kipsikäsitellään noin 3 500 hehtaaria Vantaanjoen rantapeltoja. Viiden vuoden aikana fosforivalumia Vantaanjokeen saadaan vähennettyä arviolta noin kymmenen tonnia. Se vastaa noin puolta Helsingin kaupungin jätevesipäästöjen vuotuisesta fosforikuormasta. 

Lue Ylen juttu.