Hyppää sisältöön

Kemianteollisuuden selvitys: ilmastotavoitteet uhattuna, jos valtio ei panosta nyt TKI-rahoitukseen – Suomi on jäänyt selvästi verrokkimaista, ja todellinen pudotus uhkaa jo vuonna 2023

Suomi ei pääse ilmasto- eikä alamme Hiilineutraali kemia -tavoitteisiin, jos valtio ei panosta TKI-rahoitukseen. Toimenpiteillä on kiire.

Tämä vuosikymmen ratkaisee, pääsemmekö Suomessa ilmastotavoitteisiimme. Kemianteollisuuden tavoite on alan hiilineutraalius Suomessa vuoteen 2045 mennessä. Toimialan yritykset pyrkivät tavoitteeseen sekä hiilijalanjälkeä pienentämällä että hiilikädenjälkeä kasvattamalla. 2020-luvun aikana pitää luoda uuden sukupolven ratkaisut, jotka tällä vuosikymmenellä kiihdytetään täyteen potentiaaliinsa, koska energiaintensiivisessä teollisuudessa päästövähennykset näkyvät viipeellä.

Menestyviä, ilmastotavoitteet saavuttavia innovaatioita syntyy vain kunnollisilla ja pitkäjänteisillä investoinneilla, johon kaikki osapuolet sitoutuvat. Kemianteollisuuden tavoite on nostaa Suomessa tutkimus-, kehitys- ja innovaatioinvestointien osuutta 4 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä. Tästä 2/3:aa olisi yritysten ja 1/3:aa julkista rahoitusta. Hallitusohjelmassa on tästä ollut kirjaus vuodesta 2004 asti, mutta poliittisia päätöksiä ei ole tehty. Tavoitteeseen pääseminen tarkoittaa noin 200 miljoonan euron vuotuista lisäpanostusta julkiseen TKI-rahoitukseen.

Suomi on jäänyt pahasti jälkeen TKI-kehityksessä verrokkimaihin nähden, selviää Kemianteollisuuden teettämästä TKI-rahoitusselvityksestä. Suomen julkinen TKI-rahoitus on laskenut alle vuoden 2007 tason.

Jo vuonna 2023 uhkaa todellinen pudotus, jos valtio ei toimi. Tuolloin Euroopan unionin määräaikainen, noin 600 miljoonan euron RRF-rahoitus (Recovery and Resielience Facility) loppuu.

– Kemianteollisuuden yrityksillä on tahtoa tehdä TKI-investointeja, mutta myös valtion pitää tehdä osuutensa. Tutkimuksen mukaan puolet kemianteollisuuden yrityksistä jättäisi innovaatiohankkeensa tekemättä, jos julkista rahoitusta ei ole saatavilla. Valtion panostuksilla on erittäin suuri vipuvaikutus innovaatioihin ja sitä kautta hyvinvointiin ja ilmastotavoitteisiin. Kemianteollisuus investoi vuosittain lähes puoli miljardia euroa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan, sanoo Kemianteollisuus ry:n toimitusjohtaja Mika Aalto.

Jotta hiilineutraaliustavoitteet voidaan saavuttaa, tarvitaan valtiolta selvästi enemmän TKI-rahoitusta. Kemianteollisuus esittää seuraavia ratkaisuja, joilla Suomeen saadaan lisää elintärkeitä innovaatioita ja teollisia investointeja kohti hiilineutraaliutta ja kestävää taloutta.

– Kasvavan TKI-rahoituksen ohella on päästövähennysten kannalta kriittisen tärkeää myös uusien teknologioiden käyttöönotto täydessä mittakaavassa. Tämä edellyttää sitä, että yritykset näkevät Suomen toimintaympäristönä, johon kannattaa investoida, sanoo Mika Aalto.

1. Kannatamme TKI-rahoituksen nostamista 4 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä.

2. Rahoitus tulee toteuttaa sekä suorilla avustuksilla että laajennetulla verokannusteella. Nykyinen verovähennysoikeus tulisi laajentaa koskemaan myös yritysten omaa toimintaa ja yritysten välistä TKI-toimintaa. Nyt verovähennysoikeus koskee vain yritysten ja tutkimuslaitosten välistä yhteistyötä. Lähes kaikissa OECD-maissa on kyseinen verotukikannustin, joka Suomelta puuttuu.

3. Tarvitaan vuosittain 200 miljoonan euron lisäpanostukset julkiseen TKI-rahoitukseen. Nämä rahat valtio voisi hankkia esimerkiksi myymällä omistuksiaan hallitusti.

4. Kannatamme määräaikaista TKI-rahoituslain säätämistä, joka takaisi yli hallituskausien ulottuvan pitkäjänteisen TKI-rahoituksen.

 

 

 

Lisätietoja

Mika Aalto, toimitusjohtaja, Kemianteollisuus ry, 050 438 9247
Alexandra Peth, asiantuntija, Kemianteollisuus ry, 043 825 9505
Carmela Kantor-Aaltonen, johtava asiantuntija, Kemianteollisuus ry, 050 4045 166