Kemianteollisuus ry:n lausunto prioriteettiaineista

Kemianteollisuus ry ei ota lausunnossaan kantaa suoraan EU-direktiivistä johtuviin muutoksiin ja kommenttimme keskittyvät kansalliseen toimeenpanoon. Yleisenä huomiona on todettava, että ympäristönlaatudirektiivin toimeenpano kuormittaa hallintoa ehkä suhteettomankin paljon ja monin tavoin.

Ympäristöministeriö on pyytänyt lausuntoa luonnoksista kolmen valtioneuvoston asetuksen muuttamiseksi: VNa vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista, VNa vesienhoidon järjestämisestä sekä VNa merten hoidon järjestämistä. Muutoksilla pantaisiin täytäntöön 2013 annettu ympäristönlaatudirektiivi (2013/39/EU) ja toimeenpannaan Suomen Ympäristökeskuksen laatima suunnitelma kansallisesti valituista vesiympäristölle haitallisista aineista.

Kemianteollisuus ry ei ota lausunnossaan kantaa suoraan EU-direktiivistä johtuviin muutoksiin. Kommenttimme keskittyvät kansalliseen toimeenpanoon. Yleisenä huomiona on kuitenkin todettava, että ympäristönlaatudirektiivin toimeenpano kuormittaa hallintoa ehkä suhteettomankin paljon ja monin tavoin. Useiden aineiden käyttöä on jo rajoitettu EU:ssa muilla asetuksilla ja direktiiveillä, eivätkä nyt ehdotetut asetusmuutokset kuitenkaan käytännössä aiheuta muutoksia vaarallisten ja haitallisten aineiden käyttöä koskevaan sääntelyyn.

Muistion vaikutusosiossa todetaan, että ”Suomessa on hyvin vähän tietoja direktiivin säätelemistä uusista aineista. Tämän vuoksi olisi tarpeen tarkemmin selvittää, mistä ja kuinka paljon näiden aineiden päästöjä pääsee suoraan tai ilman kautta vesistöön. Toiminnanharjoittajille tästä päästöjen selvittämisestä aiheutuu kustannuksia, mutta arvion mukaan ei merkittävässä määrin”.

Viranomaisilla on jo nyt käytössään kemikaalien tuoterekisteri ja päästöjä koskeva VAHTI-rekisteri, joihin yritykset ovat antaneet ainekohtaiset tietonsa. Kemianteollisuus ry:n mielestä yrityksiltä ei tulisi edellyttää erillisiä selvityksiä, ellei ympäristönlaatunormi yrityksen päästöjen purkuvesistössä ylity.

Alle määritysrajojen olevat ympäristönlaatunormit ovat sekä käytännön että yritysten oikeusturvan kannalta mahdottomia. Kemianteollisuus ry katsoo, ettei niitä tulisi EU-tasolla tai kansallisessa menettelyssä hyväksyä. Alle määritysrajan olevilla ympäristönlaatunormeilla voi olla yrityksille merkitystä, jos YSL 89 §:n mukaan ympäristönlaatunormien ylittymisen vuoksi olisi tarpeen muuttaa jo myönnetyn ympäristöluvan määräyksiä. Haitallisten aineiden pitoisuudet ovat erittäin matalalla tasolla, joten myöskään tarkkailuvelvoitteen lisäämistä ei tulisi perustella alle määritysrajan olevilla ympäristönlaatunormeilla.

Suomen kannalta on erittäin hyvä, että ympäristönlaatudirektiivissä metallien ympäristönlaatunormi viittaa liukoiseen eli biosaatavaan pitoisuuteen ja että arvioitaessa seurantatuloksia suhteessa ympäristönlaatunormeihin voidaan ottaa huomioon metallien ja metalliyhdisteiden luonnolliset taustapitoisuudet.

Kunnioittavasti

KEMIANTEOLLISUUS RY
Juha Pyötsiä
Johtaja