Kemianteollisuuden lausunto: Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle Euroopan komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi (taakanjakoasetus)

Kemianteollisuus ry pitää valitettavana sitä, että päästöjen vähentämiseen ja energiatehokkuuden parantamiseen viime vuosikymmeninä panostaneet maat, kuten Suomi, eivät saaneet ylimääräistä vähennystä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisvelvoitteessa päästökaupan ulkopuolisten sektoreiden osalta. Suomen olisi syytä vaatia EU:n komissiolta nyt tehdyn menettelyn avaamista.

Pyydettynä lausuntona Euroopan komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi ei-päästökauppasektorin välisestä taakanjaosta Kemianteollisuus ry toteaa seuraavaa:

Suomelle ehdotettu 39 prosentin kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisvelvoite päästökaupan ulkopuolisten sektoreiden osalta on erittäin vaativa. Pidämme hyvin valitettavana sitä, että päästöjen vähentämiseen ja energiatehokkuuden parantamiseen viime vuosikymmeninä panostaneet maat, kuten Suomi, eivät saaneet ylimääräistä vähennystä, vaikka juuri meillä olisi toteutunut ehto ”kustannustehokkaan vähennyspotentiaalin vähyys”. Nyt asetettu päästöjen vähennysvelvoite tulee vaikuttamaan erityisesti päästökauppasektorin ulkopuoliseen teolliseen toimintaan, jossa päästöjen vähennysmahdollisuudet ovat monesti hyvin rajalliset. Suomen olisi syytä vaatia EU:n komissiolta nyt tehdyn menettelyn, jonka mukaan Suomelle ei myönnetty ylimääräistä vähennystä, avaamista. Tämä toisi päätöksentekoon kaivattua läpinäkyvyyttä.

Jäsenmaiden päästövähennyspolut ja sallittujen joustokeinojen tulee olla tasapuoliset ja oikeudenmukaiset sekä kustannustehokkaat. Nyt annetussa ehdotuksessa eri jäsenmaissa toimivien yritysten tai konsernien eri toimipaikkojen suhteellinen kilpailukyky voi häiriintyä nyt esitetyllä taakanjakomallilla. Päästövähennykset tulisi kohdentaa sinne, missä ne olisivat tehokkaimmillaan, esimerkiksi BKT-tasoltaan alhaisempiin Itä-Euroopan maihin. Tämän on myös komissio itse todennut aiemmissa selvityksissään. Nyt esitetty malli johtanee siihen, että pidemmälle päästöjen vähennyksissä ja energiatehokkuudessa edistyneet maat voivat joutua ostamaan päästövähennyksiä edellä mainituilta mailta. Seurauksena on negatiivinen vaikutus kansantalouteen. Tilanteen tulisi olla päinvastainen eli Suomen kaltaisien maiden kehittynyt teknologia ja kasvihuonekaasuja vähentävät tuotteet tulisi olla näiden nyt vähiten taakkaa kantavien maiden ostoslistalla. Ilmastotehokkuudesta tulisi palkita, ei rangaista.

Nykyisen hallituksen ohjelmaan kirjattu uusiutuvien liikennepolttoaineiden osuuden nosto 40 prosenttiin on oikeana suuntainen, sillä liikennesektorilla on suurimmat mahdollisuudet päästöjen vähentämiseen. Suomen tulee jatkossa keskittyä edistämään liikenteen biopolttoaineiden Euroopan tasoisen sekoitevelvoitteen edistämistä. Tällöin minimoitaisiin liikenteen päästövähennysten kilpailukykyvaikutus sekä edistettäisiin suomalaisten yritysten korkeaan osaamiseen pohjautuvien liikenteen biopolttoainetuotteiden markkinoita. Jakelijatasoinen velvoite myös yhtenäistäisi biopolttoaineisiin liittyviä hyväksymiskäytäntöjä tuoden kustannustehokkuutta.

Kunnioittavasti,

Kemianteollisuus ry
Timo Leppä
toimitusjohtaja