Riitta Juvonen: Älä epäröi – ota selvää digi-tulevaisuudesta!
Henkilökohtainen tietokone, sähköposti ja internet olivat tullessaan uutuuksia, joiden merkitystä ei ollut alkuun ihan helppo hahmottaa. Tänään keskustelussa ovat muun muassa tekoäly, koneoppiminen ja lohkoketjuteknologia, jotka muuttavat toiminnan rakenteita ja logiikkaa vielä ratkaisevasti enemmän kuin meillä jo käytössä olevat teknologiat. On selvää, että mikään yritys ei voi jäädä tämän kehityksen sivustakatsojaksi, jos mielii pysyä mukana.
Kaikki on ollut joskus uutta
Kolmisenkymmentä vuotta sitten Kemian Keskusliitossa[1] oltiin kehityksen etujoukoissa. Toimistoon päätettiin hankkia tietokone. Olimme järjestyksessä toinen laitetoimittaja Businessmanin asiakas, joka hankki IBM:n toisen sukupolven henkilökohtaisen tietokoneen, PC/AT:n. Hienolta tuntui!
Ajatuksena oli, että jokainen meistä toimistolaisista kävisi vuorollaan kirjoittamassa omia asioitaan uuden koneen avulla. Aika nopeasti ymmärrettiin, että kyseessä on tosiaan henkilökohtainen työväline, ja melko pian jokaisen pöydälle ilmestyikin oma PC.
Muistan myös hyvin, kun Tietopalvelupäivillä 1980-luvun puolessa välissä esiteltiin uusi, mullistava tietotekninen työkalu, sähköposti. Ajatella! Että voisi lähettää viestin, ja vastaanottaja saisi sen heti luettavakseen. Luennoitsijan innostus tarttui meihin kuulijoihin ja saatoimme aavistaa tulevaisuudessa siintävän työn tekemisen murroksen.
Uudet teknologiat muuttavat työtä ja yhteiskunnan rakenteita
Tietotekninen kehitys on noista ajoista edennyt kiihtyvällä nopeudella, mutta aina uuden edessä on esiintynyt myös epäilyä. 1990-luvulla saattoi vielä kuulla jopa viestintäihmisten toteavan, että ”sinne internettiin minä en kyllä mene”. Kymmenisen vuotta sitten alkanut sosiaalisen median vyöry oli myös monelle ainakin aluksi hämmentävä ilmiö.
Nyt edessämme olevat asiat näyttävät aika tavalla monimutkaisemmilta kuin sähköposti. Viime viikon Nordic Business Forumissa kuulimme, miten lohkoketjuteknologia muuttaa mm. rahan tai muun arvon siirtymistä pisteestä toiseen ilman välikäsiä. Tekoäly ja koneoppiminen tulevat osaksi asiantuntijatyötä ja kaikesta päätellen muuttavat ammatteja ja työn tekemistä olennaisesti. Teknologiamuutokset eivät muuta vain yksittäisen työntekijän tekemistä tai yksittäistä tuotantoprosessia, vaan ravisuttavat yhteiskunnan rakenteita ja instituutioita järjestelmätasolla.
Viimeistään nyt on aika herätä
Pari vuotta sitten Kemianteollisuus ry kartoitti jäsenistön näkemyksiä digitalisaation vaikutuksista yritysten toimintaan. Yrityksistä 53 prosenttia kuvasi itseään edelläkävijäksi tai aktiiviseksi digitaalisten välineiden hyödyntäjäksi. Huolestuttavasti kuitenkin kolmannes katsoi, ettei digitalisaatio tule muuttamaan yrityksen toimintaa.
Jos nyt lainkaan seuraa yleistä teknologian kehitystä, pitäisi ymmärtää, että digitalisaatio muuttaa kaikkea toimintaa ja tarjoaa samalla uusia mahdollisuuksia. Edelläkävijät katsovat hiukan kauemmaksi tulevaisuuteen, ottavat selvää kehityksestä ja tarttuvat mahdollisuuksiin. Epäröijät ja ”digi-nukkujat” ottavat riskin tipahtaa kehityksen kelkasta. Tätä riskiä ei kannata ottaa!
[1] Kemianteollisuus ry:n edeltäjä
Riitta Juvonen
Lue seuraavaksi
Mika Aalto: Väritön, hajuton ja mauton – ja valtava mahdollisuus suomalaisille yrityksille!
Pia Vilenius: Suomalaiselle akkuteollisuudelle eväät nousta kärkijoukkoihin
