Kemianteollisuus astuu esiin rakentamaan hiilineutraalia Suomea
Suomalainen kemianteollisuus on jo pitkään ollut vastuullisuusasioissa edelläkävijä. Tästä puhuvat puolestaan alan omaehtoisen vastuullisuusohjelman, Responsible Care:n, tulokset vuosien varrelta. Ohjelman erityispiirteinä ovat olleet käytännönläheisyys ja jatkuva kehittyminen. Nyt julkaistu, yhdessä jäsenyritysten kanssa määritelty tahtotila olla hiilineutraali vuoteen 2045 mennessä, on hyvä esimerkki tämän työn jatkumisesta.
”Jalanjälkeä pienentämällä ja kädenjälkeä kasvattamalla.”
Kemianteollisuus haluaa olla hiilineutraali vuoteen 2045 mennessä. Tähän pyritään sekä hiilijalanjälkeä pienentämällä että hiilikädenjälkeä kasvattamalla. Käytännössä tämä tarkoittaa oman toiminnan hiilijalanjäljen eli kasvihuonekaasupäästöjen pienentämistä. Se tarkoittaa myös hiilikädenjäljen kasvattamista päästöjä pienentävillä tuotteilla ja ratkaisuilla. Tässä uusilla raaka-aineilla, teknologioilla ja kiertotaloudella on merkittävä rooli.
Tämä tahtotila on merkittävä avaus suomalaisen yhteiskunnan kannalta. Kemianteollisuuden merkitys elinkeinoelämän ja koko yhteiskunnan eri arvoketjuissa on merkittävä, monesti jopa kriittinen. Omalla toiminnallamme haluammekin auttaa koko yhteiskuntaa sen matkalla kohti kestävämpää tulevaisuutta. Me olemme jo matkalla. Yritystemme teot bio- ja kiertotaloudessa ovat kansallisia ylpeydenaiheita. On jo tunnustettu fakta, että ilman kemiaa ei ole bio- ja kiertotaloutta.
”Haaste on valtava, ja se onnistuu yhteistyöllä, uudistumisen mahdollistavassa toimintaympäristössä.”
Tiedostamme hyvin, että haaste hiilineutraaliuden saavuttamiseksi alallamme on valtava. Sen saavuttaminen edellyttää paitsi kasvihuonekaasupäästöjen merkittävää vähentämistä, myös vaihtoehtoisten raaka-aineiden käyttöönottoa ja hiilidioksidin hyödyntämistä raaka-aineena kemianteollisuuden prosesseissa. Myös vähäpäästöisen, hinnaltaan kansainvälisesti kilpailukykyisen ja toimitusvarman sähkön tarve tulee kasvamaan huomattavasti. Lisäksi tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan, pilotointiin ja osaamiseen tarvitaan mittavia investointeja.
Emme kuitenkaan pysty viemään tätä läpi yksin. Tarvitsemme eri toimijoiden yhteistyössä laatiman, selkeän ja kattavan tiekartan sille, miten teollisuuden kilpailukyky voidaan jatkossakin varmistaa. Tiekartassa tulee huomioida politiikkatoimet, rahoitus, innovaatiot, osaaminen ja säädöstarkastelu. Uudistuminen onnistuu vain sen mahdollistavassa toimintaympäristössä. Yritysten omaehtoisella vastuullisuustyöllä, toimivalla sääntelyllä ja kattavalla yhteistyöllä voimme saavuttaa vielä enemmän hyvinvointia Suomeen.
