Hyppää sisältöön

Energiakriisi koetellee kemianteollisuutta koronaa kovemmin

Kemianteollisuus ja Teollisuusliitto aloittavat tänään työehtosopimusneuvottelut. Alan keskeiset sopimukset päättyvät joulukuussa. Neuvottelujen kynnyksellä Suomen kemianteollisuuden suhdannetilanne on heikko. Tuotanto-odotukset ovat vahvasti alavireisiä, ja alan kapasiteetin käyttöaste oli EK:n lokakuun barometritietojen mukaan alimmillaan sitten vuoden 2010.

Myös tilauskanta on supistunut. Lokakuussa tilaukset turvasivat tuotannon 2,3 kuukaudeksi, mikä on pienin lukema sitten vuoden 2015. Tilausten määrä kulkee siis alaspäin, vaikka tilausten arvo on kohonnutkin nousseiden tuottajahintojen vuoksi.

Tämän ohella yritykset raportoivat kilpailuasemansa heikentyneen niin EU:n ulkopuolella (kallis energia) kuin sisälläkin (oletettavasti muita EU-maita pienempi tuki yrityksille). Samaan aikaan valmiiden tuotteiden varastot kasvavat ja raaka-ainevarastot ovat poikkeuksellisen suuret.

 

Alakulon taustalla energiakriisi

Kemiallisten yhdisteiden luominen vie tuntuvasti energiaa, vaikka sitä tarvitaan saman tuotoksen aikaansaamiseksi selkeästi vähemmän kuin aiemmin. Energiaintensiivisyyden vuoksi öljyn, sähkön ja maakaasun kallistuminen vaikuttaa kemianteollisuuteen monia muita aloja enemmän.

Koko Euroopan tasolla kemiallisten tuotteiden ja kemikaalien tuotanto on ottanut takapakkia teollisuusaloista eniten. Saksassa joka neljäs kemianteollisuuden yritys on joutunut rajoittamaan tuotantoaan. Euroopan tilanne heijastuu Suomeen mm. tilauskannan supistumisena.

Tulevaisuus näyttää vähintäänkin haastavalta. Maakaasu ja sähkö ovat erittäin kalliita siitä huolimatta, että elo-syyskuun huippulukemista on tultu alaspäin. Lisäksi asiantuntijat pitävät talven 2024 maakaasutilannetta tulevaa talvea vaikeampana, koska maakaasuvarastot pitäisi täyttää ilman Nord Stream -putkea. Myös Venäjä, joka tuo yhä Eurooppaan maakaasua sekä LNG:tä, voi toimillaan tehdä energiatilanteesta entistä tukalamman.

Yleisemmällä tasolla myös maailman- ja Euroopan talouden niukat kasvuluvut välittyvät mollivoittoisesti kemianteollisuuden tuotteiden kysyntään, joita käytetään käytännössä kaikilla toimialoilla.