Alexandra Peth: Ekologisuus ei aiheuta valaistumista
Onko ilmastotuska keskimmäinen nimesi ja huoli ikijään sulamisesta keskiyön painajaisesi? Lisään ahdistustasi kertomalla, että tänään on maailman ylikulutuspäivä, joka on tänä vuonna ennätysaikaisin. Velaksi elämme vuonna 2018 tasan 152 päivää vuoden 365 päivästä. Huh! Fakta saa asiain tilasta huolestuneet tuntemaan itsensä voipuneiksi jo pelkästä ajatuksesta.
Vastuullisuusasiantuntijana työskennellessäni olen miettinyt useasti, että monet yritykset tekevät paljon enemmän vastuullisuuden ja kestävyyden eteen kuin useat kansalaiset. Sinänsä jännä. Luulisi, että yhden henkilön omaa toimintaa olisi helpompi ohjata kuin satojen ihmisten yrityksiä, joissa tahtoja ja tapoja on moneen lähtöön.
Sitran Markus Terho totesi osuvasti pari päivää sitten Kauppalehdessä, että ”Ekologisuus mielletään usein luopumiseksi ja kärsimykseksi, ja silloin koetaan jopa hylkimisreaktioita kestävää elämäntapaa kohtaan”.
Jos poraudumme problematiikkaan vähän syvällisemmin, ongelman ydin on kenties siinä, että kestävyydestä ja siihen tähtäävästä kiertotaloudesta on tullut suorastaan uskonnollinen hurmos. Jos sille tielle lähtee, on se lähes samalla tasolla kuin nunnaksi tai munkiksi lupautuminen. Kuulostaako houkuttelevalta siirtyä kestävämpään elämäntyyliin?
Oikeastaan kestävyydessä ei ole kyse siitä, että joutuisit heräämään uutena ihmisenä ja uudelleenkalibroimaan identiteettisi, vaan siitä että vain päätät tehdä asioita eri tavalla. Aivan kuten monet yritykset ovat tehneet. Lajitelleet roskat paremmin tai panostaneet energiatehokkaampaan järjestelmään. Ei sen enempää draamaa tai fanfaareja. Eilen heitit ylijäämäruoat roskiin, koska se on helppoa, ja tänään et, koska se on hölmöä. Ei edes vaivannäköä, sen kuin säilöt yön yli ja syöt. Viime viikolla kulutit turhaan sähköä pitämällä valot päällä joka huoneessa, tällä viikolla naksautit pois. Muutuitko ihmisenä näiden tekojen takia – valitettavasti et. Sama Kari tai Annukka kuin eilenkin, mutta tekosi vain olivat sellaisia kuin rationaalisella ihmisellä, joka haluaa, että ihmiset pyörivät Telluksella myös sadan vuoden päästä.
Itse aloin kasvissyöjäksi kaksi vuotta sitten. Yhtenä päivänä vain päätin, tuosta noin vain. Ilman sen enempiä identiteettitutkiskeluja. Sitä ennen olin syönyt lihaa noin joka päivä ja vihasin papuja ja linssejä. Nykyään menen jonnekin lounaalle vain saadakseni linssejä.
Less pain more gain.