Hyppää sisältöön

Euroopan kaasuvarastot ovat poikkeuksellisen alhaalla – tilanteesta kärsivät teollisuus sekä kuluttajat  

Keski-Eurooppa lämmittää kotinsa ja teollisuushallinsa kaasulla. Näin talven kynnyksellä ikävä fakta on, että Euroopan kaasuvarastot ovat alimmalla tasolla sitten vuoden 2013 ja kaasun hinta on kovassa nousussa. Iranin sodan tuhojen myötä nesteytetyn maakaasun (LNG) hankkiminen on ollut niin kallista, että varastoja ei ole hennottu täyttää normaalille tasolle.

Kaasun eurooppalainen tukkuhinta kävi viime viikolla yli 100 eurossa megawattitunnilta. Kyseinen hintataso on yli kolme kertaa enemmän kuin vastaavaan aikaan viime vuonna, ja noin nelinkertaisesti verrattuna 2010-luvun lopun tasoon.  

Kaasun hintataso heijastuu sähkömarkkinoille. Kaasuriippuvaisessa Italiassa sähkö maksaa tätä kirjoitettaessa 28 senttiä kilowattitunnilta. Yhtenä syynä Suomen tulevan talven korkeille sähkön futuurihinnoille on kaasu, joka määrittää useissa maissa hintatason, ja täten myös Pohjoismaiden markkinahintoja, niinä hetkinä, kun uusiutuvaa energiaa ei saada tuotettua tarpeeksi.

Teollisuus käy ja kukkuu kaasulla

Kaasu on Euroopan teollisuudelle tärkeä energianlähde sekä raaka-aine. Sitä käytetään paljon esimerkiksi lasi-, keramiikka- ja paperiteollisuudessa. Kemianteollisuudessa kaasu on keskeinen raaka-aine erityisesti lannoitteiden ja vedyn valmistuksessa.

Jo ennen tämän syksyn hintapiikkiä kallis sähkö ja kaasu ovat sulkeneet tehtaita eri puolilla Eurooppaa. Metsäteollisuus ja metallinjalostajat ovat olleet pinteessä, kun taas kemikaalituotannon kapasiteetista suljettiin yhdeksän prosenttia vuosina 2022-2025. Kuluva vuosi ei ole muuttanut kemianteollisuudessa trendiä, ja sulkemisuutisia on kuulunut muun muassa LyondellBasellilta, Versalisilta ja BASF:lta.

Vaikka Euroopassa riittää teollista osaamista, on useiden alojen hyvin vaikeaa kilpailla tilanteessa, jossa Yhdysvalloissa kaasun tukkuhinta on kymmenesosa Euroopan nykyisestä hintatasosta, ja hurjasti teollisuuskapasiteettiaan kasvattanut Kiina tukee teollisuuttaan OECD:n mukaan 3–8 kertaa enemmän kuin muut OECD-maat keskimäärin.

Toki kaasun ja öljyn hintataso vaikuttaa myös Kiinaan. Kiinan kemianteollisuuden tuottajahinnat kääntyivät tänä vuonna nousuun ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2022.  

Vaihtoehtoja on, toimintaa tarvitaan

Korkeat kaasunhinnat kurittavat siis kuluttajia sekä tuhoavat työpaikkoja. Euroopassa ei ole realistista tavoitella kaasun- ja öljyntuotannon kultakautta elävän Yhdysvaltojen hintatasoja, mutta eron ei tulisi olla missään nimessä kymmenkertainen.

Ongelmaa voidaan lähteä ratkomaan puhtaan siirtymän avulla. Tätä nykyä kaasu määrittää sähkön hintatason niinä hetkinä, kun muu tuotanto ei riitä. Jokainen kokonaan uusiutuvilla, ydinvoimalla tai akuilla katettu tunti hillitsee hintapaineita. Lisäksi teollisuuden prosessien sähköistäminen sekä biopohjaiset vaihtoehdot vähentävät fossiilista kysyntää.

Vastaavasti geopoliittisiin poikkeusoloihin voidaan varautua kaasuvarastojen kokoa kasvattamalla. Kaasua voitaisiin myös hankkia kuten Aasiassa, isoissa erissä ja pitkillä sopimuksilla.

Vanhalla mantereella olisi syytä pohtia myös oman kaasutuotannon kasvattamista. Tällä hetkellä Eurooppa tuottaa vain noin 10 prosenttia käyttämästään kaasusta. Useissa maissa, kuten Saksassa, on huomattavia lakiin perustuvia rajoituksia kaasuntuotannolle tai sen etsinnälle. Pienetkin lisäykset tuotantoon taittaisivat hieman hintapiikkejä sekä lisäisivät omavaraisuusastetta.

Tällä hetkellä Euroopan energiaomavaraisuus on heikossa hapessa ja maanosa on altis geopoliittisille häiriöille ja kilpailukykyongelmille. Muutos kohti vakaampia kaasumarkkinoita ei ole mahdottomuus, ja muutoksesta hyötyisi etenkin maanosan raskas teollisuus, joka taas omalla panoksellaan edesauttaa muiden teollisten tuotteiden valmistusta. Nykyisessä maailmantilanteessa myöskään teollisuuden panosta huoltovarmuuteen ja omavaraisuuteen ei tule sivuuttaa.