Millaista on olla Tutustu Työelämään ja Tienaa –harjoittelussa Kemianteollisuus ry:ssä?
Moikka! Olen Marina Kerman ja olen ollut tämän kesän Tutustu Työelämään ja Tienaa –harjoittelussa täällä Kemianteollisuus ry:ssä. On ollut mahtavaa päästä seuraamaan, miten Kemianteollisuuden kaltainen edunvalvontajärjestö toimii. Olen kerännyt työkokemusta auttamalla monenlaisia asiantuntijoita, muun muassa lakimiehiä, viestinnän osaajia ja vetovoimatyötä tekeviä ammattilaisia.
Erityisen mielenkiintoisen työjaksostani tekivät erilaiset yritysvierailut. Kesäkuussa pääsin käymään ensin Oy Linde Gas Ab:ssä Riihimäellä, ja seuraavalla viikolla Saintex Oy:ssä Helsingissä. Paikat olivat hyvin erilaisia. Linde Gas Riihimäki oli valtavan suuri tehdasalue ja kaasunvalmistuksen takia turvallisuutta valvottiin hyvin tarkkaan, kun taas Saintex oli suomalainen perheyritys, jonka työyhteisö oli hyvin tiivis ja yhteisöllinen. Nämä yritysvierailut antoivat minulle, paitsi käytännön ymmärrystä tuotannon toiminnasta myös kuvan siitä, kuinka monipuolisesti kemianteollisuudessa on työmahdollisuuksia.
Yritysvierailujen lisäksi pääsin kesän aikana vierailemaan myös valtakunnansovittelijan toimistossa. Toisin kuin ehkä moni edunvalvontajärjestön edustaja, joka joutuu vierailemaan lakkotilanteessa pakosta valtakunnansovittelijalla, minusta oli kiva päästä käymään Anu Sajavaaran puheilla. Hän piti minulle ja monelle muulle liittoyhteisön kesätyöntekijälle esittelyn valtakunnansovittelijan työstä ja omasta urastaan. Esittely oli hyvin mielenkiintoinen, sillä opin hurjasti Suomen työmarkkinoista ja sain kuulla Anu Sajavaaran hyvin mielenkiintoisesta urasta. Vierailu jää varmasti minulle mieleen vielä pitkäksi aikaa. Liittoyhteisön kesätyöntekijöille järjestettiin myös mahdollisuus päästä kuulemaan Elinkeinoelämän keskusliiton toiminnasta suoraan sen johtavilta asiantuntijoiltaan. Kaikki aiheet olivat hyvin ajankohtaisia ja opin paljon uutta. Lisäksi pääsin tutustumaan paremmin muihin talon kesätyöntekijöihin, mikä oli todella hauskaa.
Kaikkien vierailuiden ja tapahtumien lisäksi tein toimistolla kaikenlaista muutakin. Joskus istuin koneen ääressä kirjoittelemassa kokouspöytäkirjoja tai työstämässä kemianteollisuuden sisäisiä materiaaleja. Välillä tein somea ja välillä työpäivät sisälsivät aivan jotain muuta. Esimerkiksi yksi työpäivä, joka jää varmasti mieleen, oli se, kun olimme haastattelemassa nuoria kemianteollisuuden alasta kauppakeskus Kampissa. Kiertelin koko iltapäivän ja kyselin nuorilta erilaisia kysymyksiä, kuten: ”Mitä prosessinhoitaja voisi tehdä työssään?” tai ”Millaista koulutusta laborantiksi tarvitaan?” Kohtaamiset olivat todella mielenkiintoisia, ja osa niistä myös koskettavia. Esimerkiksi eräs 8.-luokkalainen kertoi minulle, kuinka häntä kiinnostaisi fysiikka koulussa, mutta vaikea lukihäiriö hankaloittaa opiskelua niin paljon, että hän koki ammatillisen koulutuksen olevan lukiota realistisempi vaihtoehto. Keskustelimme siitä, kuinka esimerkiksi laborantin työssä fysiikasta on varmasti hyötyä, ja nuori vaikutti olevan todella kiinnostunut alasta. Tämä ja kaikki muut kohtaamiset opettivat minulle, että kemianteollisuus voisi kiinnostaa monia nuoria, mutta alasta ei välttämättä tarjota tarpeeksi tietoa.
Kaiken kaikkiaan kuvailisin työjaksoani opettavaiseksi. Olen oppinut paljon edunvalvonnasta ja työsuhdeneuvonnasta, Suomen työmarkkinoista sekä ihan yleisesti työelämästä. Sain myös ehkä hieman suuntaa siitä, mitä haluaisin omalta työuraltani tulevaisuudessa. Haluan myös kiittää koko Kemianteollisuuden porukkaa tästä hienosta kokemuksesta sekä siitä, että minut otettiin niin lämpimästi vastaan ja pidettiin huolta siitä, että tekeminen oli aina kiinnostavaa ja monipuolista.
Marina Kerman
