Kemianteollisuudessa piristymisen merkkejä – hallituksen toimista vetoapua

Kemianteollisuuden tuotantomäärät ovat kääntyneet kasvuun ja uusien tilausten määrä on kehittynyt myönteisesti. Kemianteollisuus ry:n tuoreen jäsenkyselyn mukaan tilanteensa hyväksi tai erittäin hyväksi arvioivien yritysten osuus on korkeimmillaan sitten vuoden 2023. Yritysjohtajat arvioivat, että hallituksen kasvua tukevat politiikkatoimet, etenkin yhteisöveron ja työn verotuksen keventäminen, vaikuttavat myönteisesti alan kannattavuuteen, investointeihin ja työllisyyteen.
Kemianteollisuuden tuotantomäärät ovat selvässä nousussa, ja peruskemian ja lääketeollisuuden uusien tilausten määrä osoittaa ylöspäin. Käänne näkyy myös yritysten omissa arvioissa. Kemianteollisuus ry:n kesäkuun jäsenpulssissa tilanteensa hyväksi tai erittäin hyväksi arvioi 29 prosenttia vastaajista. Lukema on selvästi paras sitten vuoden 2023. Huonoksi tai erittäin huonoksi tilanteensa arvioi 34 prosenttia vastaajista, mutta tämäkin on kolmeen vuoteen positiivisin tulos.
– Kemianteollisuudessa on nähtävissä selviä piristymisen merkkejä. Viime vuodet ovat olleet alallemme vaikeita ja nyt suunta on oikea pohjakosketuksen jälkeen. Tuotanto ja tilaukset ovat kääntyneet kasvuun, ja yritysten luottamus on parhaalla tasolla kolmeen vuoteen. Iso osa yritysjohtajista kertoo, että hallituksen kasvua tukevat toimet, etenkin osa veroratkaisuista, tuovat aitoa vetoapua, sanoo Kemianteollisuus ry:n toimitusjohtaja Mikko Salo.
Hallitus saa kiitosta työelämän uudistuksista
Jäsenkyselyssä yritysjohtajilta kysyttiin, miten tällä hallituskaudella tehdyt toimet vaikuttavat yritystoiminnan kannattavuuteen, investointeihin ja työllisyyteen.
Yhteisöveron lasku 18 prosenttiin vuodesta 2027 alkaen sai johtajilta vahvan tuen: sen tulevaa vaikutusta pitää positiivisena tai erittäin positiivisena 75 prosenttia vastaajista. Myös työn verotuksen keventäminen arvioitiin selvästi myönteiseksi. Noin kaksi kolmesta vastaajasta pitää kyseisen veroratkaisun vaikutuksia positiivisena tai erittäin positiivisena.
Samansuuntainen viesti tulee työelämän uudistuksista. Työrauhalainsäädännön uudistuksella, määräaikaisten työsuhteiden helpottamisella, vientimallilla ja työnteon kannustimien parantamisella arvioitiin olevan selkeä myönteinen vaikutus sekä nyt että tulevaisuudessa. Myönteiset vaikutukset korotustuvat etenkin suurten, yli 250 henkeä työllistävien yritysten vastauksissa.
Salo muistuttaa, että suhdanteilla on politiikkatoimien rinnalla aina merkittävä rooli yritysten menestymismahdollisuuksille.
– Hyväkään politiikka ei poista suhdannevaihteluita. Oikeansuuntaiset poliittiset päätökset auttavat kuitenkin yrityksiä kestämään huonojen suhdanteiden yli, Salo sanoo.
Hallituksen päätöksillä ollut myös kielteisiä vaikutuksia
Kaikki ratkaisut eivät saa kemianteollisuuden yritysten johtajilta hyväksyntää. Kaivosveron korotus, kaivosten sähköveron korotus ja sähköistämisen tuen lakkautus keräävät kritiikkiä etenkin alan suurilta, paljon sähköä käyttäviltä yrityksiltä. Nämä päätökset ovat luoneet epävarmuutta investointiympäristöön.
– Yritykset tekevät investointipäätöksiä vuosiksi eteenpäin, ja ne tarvitsevat ennakoitavuutta. Tempoileva politiikka on myrkkyä investoinneille. Jos Suomi haluaa olla kilpailukykyinen ja houkutteleva sijaintipaikka teollisuudelle, näitä päätöksiä täytyy tarkastella uudelleen, Salo toteaa.
Kyselyssä nousi esiin myös huoli tulevasta. Kolme neljästä Kemianteollisuus ry:n jäsenyritysten toimitusjohtajasta suhtautuu skeptisesti seuraavan hallituksen kykyyn tehdä velkajarrun edellyttämiä sopeutustoimia.
– Yritykset tunnistavat julkisen talouden erittäin suuret haasteet. Skeptisyydestä huolimatta velkajarrun mukainen sopeutustarve on välttämätön Suomen talouden kestävyyden kannalta. Juuri siksi on tärkeää pitää kiinni jo tehdyistä kasvutoimista ja tehdä niitä tulevalla hallituskaudella lisää. Kasvava ja investoiva teollisuus vahvistaa veropohjaa ja valtiontaloutta.
Sopeutuskeinoista johtajat kannattavat etenkin julkisen hallinnon supistamista ja indeksijäädytyksiä, kun taas verojen korotuksia ja koulutusleikkauksia vastustetaan laajasti.
– Taloutta ja yritysten toimintaedellytyksiä on saatu käännettyä monin paikoin oikeaan suuntaan, ja se näkyy yritysten arjessa. Tärkeintä on edetä jatkossakin tällä linjalla. Suomi tarvitsee johdonmukaista politiikkaa. Huomattava osa jäsenyritystemme toimitusjohtajista painotti vapaissa kommenteissaan, että tulevan hallituksen tulee pitää kiinni tämän hallituksen tekemistä päätöksistä, Salo kiteyttää. Tiedot perustuvat Kemianteollisuus ry:n jäsenpulssiin, joka toteutettiin 2.–4.6.2026. Kyselyyn vastasi 73 toimitusjohtajaa jäsenyrityksistä.



