Ala numeroin -graafit
Täältä löydät tilastotietoa kemianteollisuudesta.
Kemianteollisuus alana
Kemia mahdollistaa kiertotalouden
Kemianteollisuus on yksi kiertotalouden edelläkävijöistä, sillä jo vuosikymmenien ajan se on jalostanut eri toimialojen jäte- ja sivuvirroista lukuisia tuotteita ja ratkaisuja.
Kemia mahdollistaa biotalouden
Suomella on Euroopan suurimmat ja maailman neljänneksi suurimmat biomassojen varannot ja niiden hyödyntämiseen liittyvää huippuosaamista kemiassa ja bioteknologiassa. Kemianteollisuuden mielestä biotaloutta kehitetään Suomessa tehokkaimmin laaja-alaisella, toimialat ylittävällä yhteistyöllä.
Kemianteollisuuden tilastotiedot
Kemianteollisuus työllistää Suomessa liki 35 000 työntekijää. Työllisyys on pysynyt vakaana viime vuosina. Huom: Tilastotiedoissa kemianteollisuus – tietojen saatavuuden johdosta – käsittää ns. ison kemian, johon kuuluvat öljynjalostus, peruskemia, lääke-, muovi- ja kumiteollisuus. Kaiken kaikkiaan Kemianteollisuus ry:n edustamilla työehtosopimusaloilla työskentelee n. 45 000 työntekijää.
Vastuullisuus
Kemianteollisuuden Responsible Care -vastuullisuusohjelmassa vastuullisuustyön tuloksia seurataan vuosittain koottavilla indikaattoritiedoilla. Ohjelmaan sitoutuneet yritykset vastaavat lukuisiin indikaattoreihin, joilla seurataan paitsi koko ohjelman kehittymistä, myös yritysten omaa vastuullisuustyötä.
Jäteveden kemiallinen hapenkulutus
Kemiallinen hapenkulutus (COD eli Chemical Oxygen Demand) kuvaa sitä happimäärää, joka tarvitaan hajottamaan jäteveden sisältämä orgaaninen aines. Mitä suurempi jäteveden COD-arvo on, sitä enemmän päästöt kuluttavat vesistöistä happea.
Responsible Care -ohjelmassa kemianteollisuuden jätevesipäästöt on mitattu ja laskettu laitoksilta suoraan vesistöön tai yleiseen viemäriin johdettavasta jätevedestä. Näin voidaan seurata yritysten omien toimenpiteiden vaikutuksia päästöihin, eikä kunnallisten jätevesipuhdistamoiden toimintateho vaikuta tuloksiin. Viemäriverkoston kautta kulkevat jätevedet eivät päädy sellaisenaan vesistöihin, vaan ne johdetaan jätevedenpuhdistamoihin, jolloin vesistöille aiheutuva kuormitus pienenee oleellisesti.
Tulokset
Responsible Care -ohjelmassa mukana olevien yritysten jätevesien kemiallinen hapenkulutus oli vuonna 2022 noin 5 300 tonnia, mikä merkitsi noin 6 % laskua edelliseen vuoteen verrattuna. Tuotantomäärään suhteutettuna kemiallisen hapenkulutuksen arvo laski noin 7 %. Vuodesta 1992 jätevesien kemiallinen hapenkulutus suhteutettuna tuotantomäärään on vähentynyt 54 %.
Jäähdytysveden ja muun veden kulutus sekä kulutuksen suhde tuotantomäärään
Veden kokonaiskulutus jaetaan jäähdytysveden käyttöön ja veden kulutukseen tuotannossa. Jäähdytysvesi on meri- tai järvivettä, jota yritys käyttää prosessilämmön poistossa. Vesi virtaa jäähdytysputkissa erillään prosesseissa olevista aineista, minkä jälkeen se palautetaan takaisin mereen tai järveen. Tuotannossa kulutettu vesi on sitoutunut tuotteisiin tai se poistuu jätevetenä puhdistukseen.
Tulokset
Responsible Care -ohjelmassa mukana olevien yritysten jäähdytysveden väheni vuonna 2021 noin 8 % edellisestä vuodesta. Veden kulutus tuotannossa toisaalta kasvoi 7 %.
Jäähdytysveden osuus vedenkulutuksesta on Responsible Care -ohjelmaan sitoutuneissa yrityksissä noin 98 %. Käytetystä jäähdytysvedestä noin 84 % on merivettä ja loput pintavettä. Tuotannossa kulutetusta vedestä 92 % on peräisin pintavesilähteistä ja loppuosa on peräisin pohjavedestä.
Vuonna 2021 Responsible Care ohjelmaan sitoutuneissa yrityksissä käytettiin tuotteiden tuottamiseen kaikkiaan 1,15 litraa pinta- tai pohjavettä per tuotantokilo. Osa vedestä sitoutui tuotteisiin ja osa poistui jäteveden mukana puhdistettavaksi. Vuonna 1995 vastaava luku oli 2,4 litraa vettä tuotantokiloa kohden.
Kiertotalouden materiaalivirrat ja resurssitehokkuus 2022
Materiaalivirrat tuotannossa
Responsible Care –ohjelmassa mukana olevin yritysten materiaalivirrat on koottu yhteenvedoksi. Vuonna 2022 tuotannon raaka-aineista 18 prosenttia oli uusiutuvia tai kierrätettyjä.
Tuotannosta poistuvista materiaaleista (=hyötykäyttö+loppusijoitettava+vaarallinen+tuotanto) 5,4 % prosenttia oli sivuvirtoja ja jätteitä (=hyötykäyttö + loppusijoitettava + vaarallinen). Näistä materiaalina ja energiana hyödynnettiin 90 prosenttia (=hyötykäytettävät raaka-aineena ja energiana).
Tuotannon luonne vaihtelee kemianteollisuudessa merkittävästi. Joissakin yrityksissä lähes kaikki käytetty raaka-aine on uusiutuvaa, kun taas toisella tuotannon alalla uusiutuvan raaka-aineen käyttö on äärimmäisen vaikeaa.
Uusiutuvien osuus käytetyn neitseellisen raaka-aineen määrästä kasvoi 13 prosenttiin (10 %) kokonaismäärästä. 51 prosenttia (47 %) Responsible Care -yrityksistä ja toimipaikoista kertoo käyttävänsä myös uusiutuvia raaka-aineita.
Uusiutuvien lisäksi seuraamme myös kierrätettyjen materiaalivirtojen käyttöä. 53 prosenttia (51) yrityksistä raportoi käyttävänsä kierrätettyjä materiaaleja tai sivuvirtoja.
Vettä käytetään kemianteollisuuden tuotannossa osin raaka-aineena, se sitoutuu tuotteisiin tai poistuu jätevetenä puhdistukseen.
Tässä materiaalitaseessa on havainnollistettu sisään tulevaa ja ulos menevää materiaalia per tuotettu 1000 kg tuotetta. Kemianteollisuuden prosesseissa hyödynnetään entistä enemmän oman yrityksen sisäisiä sivuvirtoja tai muiden yritysten sivuvirtoja.
Energiankulutus
Kemianteollisuuden Responsible Care –ohjelmassa mukana olevien yritysten energiatehokkuus on parantunut vaiheittain. Tuotannossa käytettiin energiaa 0,95 kWh tuotekiloa kohden vuonna 2022. Edellisestä vuodesta nousua oli 1 prosenttia. Vuodesta 1995 tuotantoon suhteutettu energiankulutus on vähentynyt 20 prosenttia.
Määritelmä
Energiankulutus ilmoitetaan sähkön ja muun energian kulutuksena. Muun energian kulutukseen sisältyy fossiilisten polttoaineiden, kuten öljyn ja kaasun kulutus. Yritys määrittää itse tasealueen, jonka mukaan se laskee energian kulutuksensa. Tällöin määritellään myös se, kuinka otetaan huomioon prosesseissa syntyvät polttoaineet, jotka mahdollisesti hyötykäytetään energiana. Tuotantoon suhteutettu intensiteetti kertoo muun muassa tuotannon ja prosessien muutoksista, sekä energiatehokkuuden kehittymisestä.
Tulokset
Responsible Care -ohjelmassa mukana olevien yritysten sähkönkulutus vuonna 2022 oli 5,3 TWh ja muun energian kulutus 14,9 TWh. Tuotantomäärään suhteutettuna sähköenergian ja muun energian käyttö nousi 1 % vuoden 2021 tasosta.
2021 Responsible Care -ohjelmaan sitoutuneet yritykset kuluttivat 0,95 kWh energiaa tuotekiloa kohden. Vertailuarvona vuonna 1995 vastaava kulutusluku oli 1,2 kWh tuotettua kiloa kohden. Vuodesta 1995 energiankulutus suhteutettuna tuotantoon on vähentynyt 20 prosenttia.
Suurin osa käytetystä sähköenergiasta ostetaan energiantoimittajilta. Vuonna 2022 ostetun sähkön osuus sähkönkulutuksesta oli 83 %. Kulutetusta muusta energiasta ostettua oli 25 %. Oman tarpeen lisäksi energiaa on myös myyty eteenpäin.
Vuonna 2022 kulutetusta energiasta tuotettiin uusiutuvilla energialähteillä kaikkiaan noin 19 % kulutetusta energiasta. Kulutetusta sähköstä uusiutuvilla tuotettiin 51 % ja kulutetusta muusta energiasta 8 % tuotettiin uusiutuvilla energialähteillä.
Suomen energian kokonaiskulutus kulutus oli tilastokeskuksen vuonna 2022 noin 360 TWh, mikä oli 4,6 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2021. Sähköenergian kokonaiskulutus oli 81,7 TWh. Uusiutuvan energian osuus kokonaiskulutuksesta oli noin 41,7 %. *)
*) Lähde: Tilastokeskus
Vedenkulutus
Vedenkulutus
Kemianteollisuuden Responsible Care –ohjelmassa mukana olevissa yrityksissä kulutettiin 0,94 litraa vettä tuotantokiloa kohden vuonna 2022. Tuotannon vedenkäyttö on tehostunut viime vuosina askeleittain. Vuonna 2022 vedenkäyttö palautui niin sanotusti normaalille tasolle edellisvuoden poikkeuksellisen lämpimän kesän, kasvaneiden tuotantolukujen ja huoltotoimenpiteiden jälkeen. Kokonaisuutena kulutus tuotantokiloa kohden on vähentynyt 60 prosenttia vuodesta 1995.
Määritelmä
Tuotannossa kulutettu vesi sitoutunut tuotteisiin tai se poistuu jätevetenä puhdistukseen. Tuotantoon suhteutettu veden kulutus kertoo resurssitehokkuuden kehittymisestä. Mukana ei ole jäähdytysvettä, jota yritys käyttää prosessilämmön poistossa. Jäädytysvesi virtaa jäähdytysputkissa erillään prosesseissa olevista aineista, minkä jälkeen se palautetaan takaisin mereen tai järveen.
Tulokset
Responsible Care -ohjelmassa mukana olevat yritykset kuluttivat tuotannossaan yhteensä noin 20,08 miljoonaa m3 vettä. Kulutetun veden määrä pieneni lähes 20 % vuodesta 2021.
Vuonna 2022 yrityksissä käytettiin tuotteiden tuottamiseen kaikkiaan 0,94 litraa vettä tuotantokiloa kohden. Osa vedestä sitoutui tuotteisiin ja osa poistui jäteveden mukana puhdistettavaksi. Vuonna 1995 vastaava luku oli 2,4 litraa vettä tuotantokiloa kohden. Vedenkulutus on vähentynyt 60 % vuodesta 1995.
Kulutetusta vedestä 90 % on peräisin pintavesilähteistä ja loppuosa on peräisin pohjavedestä.
Typpipäästöt veteen
Määritelmä
Typpiyhdisteiden päästöt mitataan ja lasketaan typpenä (N). Typpipäästöt näkyvät vesistöjen lisääntyneenä rehevöitymisenä, vesien samentumisena ja leväkasvuna.
Responsible Care -ohjelmassa kemianteollisuuden jätevesipäästöt on mitattu ja laskettu laitoksilta suoraan vesistöön tai yleiseen viemäriin johdettavasta jätevedestä. Näin voidaan seurata yritysten omien toimenpiteiden vaikutuksia päästöihin, eikä kunnallisten jätevesipuhdistamoiden toimintateho vaikuta tuloksiin. Viemäriverkoston kautta kulkevat jätevedet eivät päädy sellaisenaan vesistöihin, vaan ne johdetaan jätevedenpuhdistamoihin, jolloin vesistöille aiheutuva kuormitus pienenee oleellisesti.
Tulokset
Responsible Care -ohjelmassa mukana olevien yritysten typpipäästöjen kokonaismäärä oli vuonna 2022 noin 450 tonnia. Pienentymistä edellisestä vuodesta oli noin 8 %. Tuotannon määrään suhteutettuna typpipäästöt pienenivät 10 % vuodesta 2021. Vuodesta 1988 tuotantoon suhteutetut päästöt ovat vähentyneet 52 %.
Fosforipäästöt veteen
Määritelmä
Fosforiyhdisteiden päästöt mitataan ja lasketaan fosforina (P). Fosforipäästöt näkyvät vesistöjen lisääntyneenä rehevöitymisenä, vesien samentumisena ja leväkasvuna.
Responsible Care -ohjelmassa kemianteollisuuden jätevesipäästöt on mitattu ja laskettu laitoksilta suoraan vesistöön tai yleiseen viemäriin johdettavasta jätevedestä. Näin voidaan seurata yritysten omien toimenpiteiden vaikutuksia päästöihin, eikä kunnallisten jätevesipuhdistamoiden toimintateho vaikuta tuloksiin. Viemäriverkoston kautta kulkevat jätevedet eivät päädy sellaisenaan vesistöihin, vaan ne johdetaan jätevedenpuhdistamoihin, jolloin vesistöille aiheutuva kuormitus pienenee oleellisesti.
Tulokset
Responsible Care -ohjelmassa mukana olevien yritysten fosforipäästöt olivat vuonna 2022 noin 12 tonnia, joka on noin 23 % vähemmän kuin vuonna 2021. Tuotantomäärään suhteutettuna fosforipäästöt vähenivät 24 % edellisvuodesta. Vuodesta 1988 tuotantoon suhteutetut päästöt ovat vähentyneet 72 %.
Sulfaattipäästöt veteen
Määritelmä
Rikkiyhdistepäästöt mitataan ja lasketaan sulfaatteina (SO42– ), koska suurin osa vesistöihin pääsevistä rikkiyhdisteistä on nimenomaan sulfaatteja. Korkeat sulfaattipitoisuudet voivat vaurioittaa kalakantoja ja muita vesieliöitä.
Responsible Care -ohjelmassa kemianteollisuuden jätevesipäästöt on mitattu ja laskettu laitoksilta suoraan vesistöön tai yleiseen viemäriin johdettavasta jätevedestä. Näin voidaan seurata yritysten omien toimenpiteiden vaikutuksia päästöihin, eikä kunnallisten jätevesipuhdistamoiden toimintateho vaikuta tuloksiin. Viemäriverkoston kautta kulkevat jätevedet eivät päädy sellaisenaan vesistöihin, vaan ne johdetaan jätevedenpuhdistamoihin, jolloin vesistöille aiheutuva kuormitus pienenee oleellisesti.
Tulokset
Responsible Care -ohjelmassa mukana olevien yritysten sulfaattipäästöt vesistöihin olivat vuonna 2022 noin 72 000 tonnia. Määrä väheni 3 % edellisvuoteen verrattuna. Vuodesta 1988 ovat tuotantomäärään suhteutetut sulfaattipäästöt laskeneet 51 %.
Rikkiyhdisteiden päästöt ilmaan
Määritelmä
Rikkiyhdisteiden päästöt ilmoitetaan rikkidioksidiksi (SO2) laskettuina. Tehtaan alueella toimivien voiman- ja höyryntuotannon päästöt sisällytetään lukuihin. Ilmaan joutuva rikkidioksidi aiheuttaa ympäristön happamoitumista, mikä puolestaan vaurioittaa kasvillisuutta ja aiheuttaa mm. korroosiovaurioita.
Tulokset
Responsible Care -ohjelmassa mukana olevien yritysten rikkidioksidipäästöt olivat vuonna 2022 noin 3 300 tonnia, joka on 16 % vähemmän kuin vuonna 2021. Tuotantomäärään suhteutettuna rikkidioksidipäästöt laskivat 17 % vuodesta 2021. Vuodesta 1988 tuotantoon suhteutetut rikkidioksidipäästöt ilmaan ovat vähentyneet noin 95 %.
Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) päästöt ilmaan
Haihtuvalla orgaanisella yhdisteellä (VOC eli Volatile Organic Compounds) tarkoitetaan sellaista orgaanista yhdistettä, jonka höyrynpaine on 20°C:n lämpötilassa vähintään 0,01 kPa tai jolla on vastaava haihtuvuus tietyissä käyttöolosuhteissa. Määrä ilmoitetaan eri hiilivetyjen yhteenlaskettuna tonnimääränä. VOC-päästöt lisäävät otsonin muodostumista ilmakehän alimmissa kerroksissa ja aiheuttavat näin hengitystiesairauksia sekä heikentävät kasvien kasvua.
Tulokset
Responsible Care -ohjelmassa mukana olevien yritysten VOC-päästöt olivat noin 6 700 tonnia vuonna 2022. Tämä on noin 12 % vähemmän kuin vuonna 2021. VOC-päästöjen määrä suhteutettuna tuotantomäärään oli pienentynyt hiukan ja oli noin 0,03 %. Vuoden 1988 tasosta VOC-päästöt ovat tuotantomäärään suhteutettuna vähentyneet noin 72 %.
Typpiyhdisteiden päästöt ilmaan
Määritelmä
Typpiyhdisteiden päästöt ilmaan ilmoitetaan typpidioksidiksi (NO2) laskettuina ja määrään lasketaan mukaan myös tehdasalueella toimivien voiman- ja höyryntuotannon päästöt. Ilmaan joutuva typpidioksidi happamoittaa ympäristöä ja toisaalta myös voimistaa vesistöjen rehevöitymistä.
Tulokset
Responsible Care -ohjelmassa mukana olevien yritysten typpiyhdisteiden päästöt olivat vuonna 2022 noin 2 912 tonnia, joka on 5 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Tuotantomäärään suhteutettuna typpidioksidipäästöt olivat edellisen vuoden tasoa noin 7 % pienemmät.
Vuodesta 1988 tuotantoon suhteutetut päästöt ovat vähentyneet 76 %.
Kasvihuonekaasupäästöt CO2 ekvivalentteina (Scope 1 ja 2)
Kasvihuonekaasupäästöt
Responsible Care –ohjelmassa mukana olevien yritysten tuotannon kasvihuonekaasupäästöt olivat hiilidioksidiksi laskettuna 212 grammaa tuotantokiloa kohden vuonna 2022. Vuonna 1999 vastaava luku oli 310 grammaa hiilidioksidia tuotantokiloa kohden. Tuotannon määrään suhteutetut kasvihuonepäästöt ovat seuranta-aikana vähentyneet 32 prosenttia.
Kasvihuonekaasupäästöihin lasketaan mukaan varsinaisten prosessipäästöjen lisäksi myös tehtaan alueella toimivien yritysten oman voiman- ja höyryntuotannon hiilidioksidipäästöt. Mukana ovat myös ostoenergian tuotannon aiheuttamat epäsuorat hiilidioksidipäästöt.
Hiilidioksidin ja muiden kasvihuonekaasujen päästöt vaikuttavat ilmaston lämpenemiseen, ja niiden vähentäminen on maailmanlaajuinen tavoite.
Muita kasvihuonekaasuja ovat metaani CH4, typpioksiduuli eli N20 ja fluoriyhdiste HFC. Kasvihuonekaasupäästöjä laskettaessa metaanin ja typpioksiduulin päästöt muunnetaan hiilidioksidikiloiksi seuraavilla kertoimilla: metaanille 21 ja typpioksiduulille 310. HFC:lle.
Tulokset
Responsible Care -ohjelmassa mukana olevien yritysten suorat ja epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt olivat noin 4,5 miljoonaa tonnia vuonna 2022. Laskua vuoteen 2021 (4,7 miljoonaa tonnia) on 2,9 % ja tuotantoon suhteutettuna laskua on noin 4,5 %.
Tuotannon suorat kasvihuonekaasupäästöt kattavat noin 79 prosenttia kokonaiskasvihuonekaasupäästöistä, kun ostoenergian epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt kattavat noin 21 prosenttia. Yhtäältä prosesseja kehitettiin vähäpäästöisemmiksi ja toisaalta kasvihuonekaasupäästöjen merkittävän laskun takana on energiasektorin vähäpäästöisyyskehitykset. Vuoden 2022 merkittävin tekijä on uusituvan ostoenergian kasvu. 38 % (2021: 25%) ostetusta energiasta on uusiutuvista lähteistä.
Responsible Care -ohjelmassa mukana olevien yritysten suorat hiilidioksidipäästöt olivat noin 3,4 miljoonaa tonnia vuonna 2022 (2021 3,2 miljoonaa tonnia). Nousua vuoteen 2021 on 6 %.
Muiden kasvihuonekaasujen kuin hiilidioksidin päästöt olivat noin 623 tonnia (2021: 899 tonnia) (metaani eli CH4 75 tonnia ja typpioksiduuli eli N2O 548 tonnia). Muiden kasvihuonekaasujen päästöt hiilidioksidiksi muunnettuna ovat yhteensä noin 0,17 miljoonaa tonnia. Luku laski noin 34 % vuoden 2021 tasosta.
Vuonna 2022 Responsible Care -ohjelmaan sitoutuneiden yritysten tuotannon kasvihuonekaasuintensiteetti oli noin 212 gCO2e per tuotantokilo. Intensiteettiin on sisällytetty tuotannon prosessien ja energiantuotannon suorat kasvihuonekaasupäästöt sekä tuotantoon käytetyn ostoenergian aiheuttamat epäsuorat fossiiliset kasvihuonekaasupäästöt. Laskua vuoteen 2021 verrattuna oli 4,5 %. Vuonna 1999 vastaava luku oli 310 gCO2e tuotantokiloa kohden.
Suurin osa Suomen kasvihuonekaasujen päästöistä on energiasektorilla syntyneitä hiilidioksidipäästöjä. Vuonna 2021 Suomen kasvihuonekaasupäästöt olivat 47,9 miljoonaa hiilidioksiditonnia vastaava määrä (CO2-ekv.). Päästöt laskivat 0,4 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. (*
*) Lähde: Tilastokeskus – Suomen kasvihuonekaasupäästöt 2020
Ilmastotavoite
Responsible Care –ohjelmassa vuonna 2022 mukana olevista yrityksistä 57 % on asettanut oman sisäisen ilmastotavoitteen ja 14 % suunnittelee tavoitteen asettamista. Yrityksiltä on kysytty vuodesta 2020 lähtien ilmastoon liittyvistä tavoitteista ja suunnitelmista. Toistaiseksi edistymistä on tapahtunut selkeästi vuosittain kaikilla osa-alueilla.
Määritelmä
Kemianteollisuus tavoittelee toimialana hiilineutraaliutta vuoteen 2045 mennessä ja toimialan yrityksien on tärkeää asettaa myös omia alatavoitteita ja suunnitelmia hiilineutraaliuteen pääsemiseksi. Responsible Care ohjelmassa yrityksiltä kysytään ilmastotavoitteen lisäksi myös suunnitelmista energiankäytön, prosessien ja raaka-aineiden kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Yrityksien välillä on eroja, joten esimerkiksi yhdelle voi energiankäyttö ole merkittävä ja toiselle raaka-aineet ilmastotavoitteiden kannalta.
Tulokset
Yrityksistä 57 % on asettanut oman sisäisen ilmastotavoitteen ja 18 % suunnittelee tavoitteen asettamista vuonna 2022. Nousua on 5 %-yksikköä vuodesta 2021 ja 13 % yksikköä koko seurannan eli vuodesta 2020.
Ilmastosuunnitelmien käyttöön ottaminen on kasvanut melko tasaisesti joka vuosi. Yrityksistä 57 % (2021: 53%) on laatinut suunnitelman energian kasvihuonekaasujen vähentämiseksi ja 18 % on laatimassa suunnitelmaa. Tuotannon prosessien kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi suunnitelman on jo laatinut 42 % (2021: 33%) yrityksistä ja 22 % laatii suunnitelmaa. Vastaavasti Raaka-aineiden kasvihuonekaasupäästöjen vähentämissuunnitelman on laatinut 35 % yrityksistä (2021: 25%) ja 20 % laatii suunnitelmaa. Yrityksien erot korostuvat suunnitelmien osa-alueissa. Esimerkiksi energiankäyttö voi olla yhdelle yritykselle merkittävä, kun taas raaka-aineiden merkitys korostuu toisen toiminnassa.
Kasvihuonekaasupäästöt
Responsible Care –ohjelmassa mukana olevien yritysten tuotannon kasvihuonekaasupäästöt olivat hiilidioksidiksi laskettuna 212 grammaa tuotantokiloa kohden vuonna 2022. Vuonna 1999 vastaava luku oli 310 grammaa hiilidioksidia tuotantokiloa kohden. Tuotannon määrään suhteutetut kasvihuonepäästöt ovat seuranta-aikana vähentyneet 32 prosenttia.
Kasvihuonekaasupäästöihin lasketaan mukaan varsinaisten prosessipäästöjen lisäksi myös tehtaan alueella toimivien yritysten oman voiman- ja höyryntuotannon hiilidioksidipäästöt. Mukana ovat myös ostoenergian tuotannon aiheuttamat epäsuorat hiilidioksidipäästöt.
Hiilidioksidin ja muiden kasvihuonekaasujen päästöt vaikuttavat ilmaston lämpenemiseen, ja niiden vähentäminen on maailmanlaajuinen tavoite.
Muita kasvihuonekaasuja ovat metaani CH4, typpioksiduuli eli N20 ja fluoriyhdiste HFC. Kasvihuonekaasupäästöjä laskettaessa metaanin ja typpioksiduulin päästöt muunnetaan hiilidioksidikiloiksi seuraavilla kertoimilla: metaanille 21 ja typpioksiduulille 310. HFC:lle.
Tulokset
Responsible Care -ohjelmassa mukana olevien yritysten suorat ja epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt olivat noin 4,5 miljoonaa tonnia vuonna 2022. Laskua vuoteen 2021 (4,7 miljoonaa tonnia) on 2,9 % ja tuotantoon suhteutettuna laskua on noin 4,5 %.
Tuotannon suorat kasvihuonekaasupäästöt kattavat noin 79 prosenttia kokonaiskasvihuonekaasupäästöistä, kun ostoenergian epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt kattavat noin 21 prosenttia. Yhtäältä prosesseja kehitettiin vähäpäästöisemmiksi ja toisaalta kasvihuonekaasupäästöjen merkittävän laskun takana on energiasektorin vähäpäästöisyyskehitykset. Vuoden 2022 merkittävin tekijä on uusituvan ostoenergian kasvu. 38 % (2021: 25%) ostetusta energiasta on uusiutuvista lähteistä.
Responsible Care -ohjelmassa mukana olevien yritysten suorat hiilidioksidipäästöt olivat noin 3,4 miljoonaa tonnia vuonna 2022 (2022 3,2 miljoonaa tonnia). Nousua vuoteen 2021on 6 %.
Muiden kasvihuonekaasujen kuin hiilidioksidin päästöt olivat noin 623 tonnia (2021: 899 tonnia) (metaani eli CH4 75 tonnia ja typpioksiduuli eli N2O 548 tonnia). Muiden kasvihuonekaasujen päästöt hiilidioksidiksi muunnettuna ovat yhteensä noin 0,17 miljoonaa tonnia. Luku laski noin 34 % vuoden 2021 tasosta.
Vuonna 2022 Responsible Care -ohjelmaan sitoutuneiden yritysten tuotannon kasvihuonekaasuintensiteetti oli noin 212 gCO2e per tuotantokilo. Intensiteettiin on sisällytetty tuotannon prosessien ja energiantuotannon suorat kasvihuonekaasupäästöt sekä tuotantoon käytetyn ostoenergian aiheuttamat epäsuorat fossiiliset kasvihuonekaasupäästöt. Laskua vuoteen 2021 verrattuna oli 4,5 %. Vuonna 1999 vastaava luku oli 310 gCO2e tuotantokiloa kohden.
Suurin osa Suomen kasvihuonekaasujen päästöistä on energiasektorilla syntyneitä hiilidioksidipäästöjä. Vuonna 2021 Suomen kasvihuonekaasupäästöt olivat 47,9 miljoonaa hiilidioksiditonnia vastaava määrä (CO2-ekv.). Päästöt laskivat 0,4 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. (*
*) Lähde: Tilastokeskus – Suomen kasvihuonekaasupäästöt 2020
Päästökertoimien lähde: Motiva. Yksittäisen kohteen CO2-päästöjen laskentaohjeistus sekä käytettävät CO2-päästökertoimet. Käytetyt kertoimet: sähkö 77 kgCO2/MWh ja muu energia 158 kgCO2/MWh. (Aiemmin käytetyt kertoimet olivat sähkölle 89kgCO2/MWh ja muulle energialle 177 kgCO2/MWh. )
Ilmapäästöt
Päästöt ilmaan ovat kemianteollisuudessa jatkuvasti vähentyneet. Responsible Care –ohjemassa mukana olevien yritysten happamoittavat ilmapäästöt ovat laskeneet 94 prosenttia vuodesta 1988. Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöt ovat vähentyneet vastaavasti 72 prosenttia. Suorien kasvihuonekaasupäästöjen osalta lasku on ollut 26 prosenttia vuodesta 1999.
Määritelmä
Ilmapäästöindeksi lasketaan happamoittavista ja kasvihuonekaasujen sekä haihtuvien orgaanisten yhdisteiden ilmapäästöistä suhteuttamalla ne tuotannon tonnimäärään. Indeksin pohjavuotena on 1988. Erityyppiset päästöt on saatu yhteismitallisiksi käyttämällä kullekin aineelle määriteltyjä potentiaalikertoimia, jotka kuvaavat niiden ympäristövaikutusta referenssiaineeksi muutettuna.
Happamoittavia ilmapäästöjä kuvaavaan indeksiin on sisällytetty rikkipäästöt (SO2:na, kerroin 1), typpiyhdisteiden päästöt (ilmoitetaan NO2:na, muutettu SO2:ksi, kertoimella 0,41) ja ammoniakkipäästöt (ilmoitetaan NH3:na, muutettu SO2:ksi, kertoimella 1,3). Kasvihuonekaasujen päästöjä kuvaavaan indeksiin on sisällytetty tuotannot suorat hiilidioksidin (CO2, kerroin 1), metaanin (CH4, muutettu CO2:ksi kertoimella 21) ja typpioksiduulin ilmapäästöt (N2O, muutettu CO2:ksi kertoimella 310). Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden ilmapäästöissä ei ole käytetty erillistä kerrointa, vaan päästöjen määrä ilmoitetaan eri hiilivetyjen yhteenlaskettuna tonnimääränä. *)
Tulokset
Responsible Care -ohjelmassa mukana olevien yritysten happamoittavia ilmapäästöjä kuvaava indeksi on laskenut 94 % vertailuvuodesta 1988. Sama kehitys on ollut havaittavissa haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöissä. Lasku on näiden aineiden osalta ollut 72 %. Vuonna 2022 nähtiin pieni kasvu haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöissä. Kasvihuonekaasujen päästöjä on kemianteollisuudessa seurattu toimialakohtaisesti vuodesta 1999 lähtien. Tämä vuosi on valittu muista poiketen myös indeksin pohjavuodeksi. Suorat kasvihuonekaasupäästöt tuotantotonnia kohden ovat vähentyneet 26 % vertailuvuoteen 1999 verrattuna, kun taas suorat ja epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet 28 % vertailuvuoteen 1999 verrattuna. Suoria kasvihuonekaasupäästöjä ovat prosessiperäiset ja tuotannon omasta energiantuotannosta seuranneet CO2, CH4 ja N2O –päästöt, kun epäsuoriin kasvihuonekaasupäästöihin otetaan ostetun sähkön ja energian päästöt mukaan.
*) Lähde: VNCI Guideline Environmental Performance Indicators for the Chemical Industry
Vesipäästöt
Kemianteollisuuden päästöt vesistöihin vähenivät ratkaisevasti jo 1990-luvun aikana. Responsible Care –ohjelmassa mukana olevissa yrityksissä vesistöjä rehevöittävät päästöt ovat laskeneet vuodesta 1988 noin 55 prosenttia ja potentiaaliset ekotoksiset päästöt 80 prosenttia.
Määritelmä
Vesipäästöindeksi lasketaan rehevöittävistä vesipäästöistä suhteuttamalla ne tuotannon tonnimäärään. Indeksin pohjavuotena on 1988. Erityyppiset päästöt on saatu yhteismitallisiksi käyttämällä kullekin aineelle määriteltyjä potentiaalikertoimia, jotka kuvaavat niiden ympäristövaikutusta referenssiaineeksi muutettuna.
Rehevöittäviä päästöjä kuvaavaan indeksiin on sisällytetty fosfori (kerroin 3,06), typpi (kerroin 0,42) ja kemiallisen hapenkulutus eli COD (Chemical Oxygen Demand) (kerroin 0,022).
Potentiaalisesti ekotoksisia päästöjä kuvaavaan indeksin referenssiaineena on 1,4-diklooribentseeni ja siihen on sisällytetty elohopean (kerroin 316,97), kadmiumin (kerroin 289,43) ja lyijyn (kerroin 2,4) vesipäästöt. *)
Tulokset
Responsible Care -ohjelmassa mukana olevien yritysten rehevöittäviä vesipäästöjä kuvaava indeksi on laskenut 55 % vertailuvuodesta 1988. Vuonna 2022 edellisvuoteen verrattuna vesistöjä rehevöittävät päästöt pienenivät noin 10 %. Viime vuosikymmenten päästöjä rajoittavien toimenpiteiden ansiosta kemianteollisuuden rehevöittävien aineiden vesipäästöt eivät nykytasollaan ole koko Suomen mittakaavassa merkittäviä.
Sama kehitys on ollut havaittavissa potentiaalisesti ekotoksisten aineiden vesipäästöissä. Lasku on vertailuvuodesta 1988 näiden aineiden osalta ollut 80 %. Edellisvuoteen verrattuna ekotoksisten aineiden määrä vesistöissä pieneni lähes neljänneksen, eli 22,3%.
*) Lähde: VNCI Guideline Environmental Performance Indicators for the Chemical Industry
Tapaturmataajuus – 25 yritystä ilman työtapaturmia vuonna 2022
Määritelmä
Työtapaturmilla tarkoitetaan henkilöstölle tapahtuneita onnettomuuksia, joissa on tarvittu lääkinnällisiä toimenpiteitä. Tapaturmiksi ei lueta sairastapauksia, kuolemantapauksia eikä työmatkan aikana sattuneita onnettomuuksia. Henkilöstöllä tarkoitetaan yrityksen kaikkia työntekijöitä, johon ei kuitenkaan lasketa kuuluvaksi ulkopuolisten urakoitsijoiden henkilöstöä.
Tulokset
Responsible Care –ohjelmassa mukana olevissa yrityksissä tapahtui 8,0 rekisteröityä tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden (TRIF) vuonna 2022. Tapaturmien määrä laski 20 % vuodesta 2021, jolloin taajuus oli 9,9. Tapaturmataajuutta on raportoitu vasta vuodesta 2018 ja se on lievässä laskussa.
Luvuissa huomioitu vain yrityksen oma henkilöstö ei urakoitsijoita.
Kemianteollisuuden tapaturmahistoria
Määritelmä
Työturvallisuuden voimakas kehittäminen on tuottanut pitkällä aikavälillä tulosta kemianteollisuudessa. Responsible Care –ohjelmassa mukana olevissa yrityksissä tapahtui 3,7 TLI3 tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden vuonna 2022. LTI3 tapaturmataajuus laski 16 % vuodesta 2021. Vuodesta 1988 LTI3 tapaturmat ovat vähentyneet 92 %.
Luvuissa huomioitu vain yrityksen oma henkilöstö ei urakoitsijoita.
Tulokset
- Responsible Care -ohjelmassa mukana olevissa yrityksissä tapahtui 3,7 LTI3 tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden vuonna 2022. Menetettyjen työtuntien määrä oli 394 tuntia miljoonaa työtuntia kohden. LTI3 tapaturmien taajuus laski 16% edellisestä vuodesta. Tuolloin sattui oli 4,5 LTI3 tapaturmaa miljoonaan työtuntia kohden. Vertailuvuodesta 1988 LTI3 taajuus on laskenut 92 %.
- Menetettyjen työtuntien määrä miljoonaa työtuntia aleni hieman verrattuna edelliseen vuoteen.
- Herkemmällä mittarilla mitattuna kehitys oli vastaava. Vähintään yhden päivän poissaolon aiheuttaneita tapaturmia tapahtui 5,0 kappaletta miljoonaa työtuntia kohden (LTI1). Tämä tapaturmaindikaattori laski 15 % vuodesta 2021.
- Yrityksistä 26 % ei tapahtunut poissaoloon johtaneita tapaturmia lainkaan henkilöstölle.
Turvallisuus ja hyvinvointi
Määritelmä
Poissaoloon johtaneella työtapaturmalla tarkoitetaan henkilöstölle tapahtuneita onnettomuuksia, joista on aiheutunut tapaturman tapahtumispäivän lisäksi vähintään yhden päivän poissaolo työstä. Tapaturmiksi ei lueta sairastapauksia, kuolemantapauksia eikä työmatkan aikana sattuneita onnettomuuksia. Henkilöstöllä tarkoitetaan yrityksen kaikkia työntekijöitä, johon ei kuitenkaan lasketa kuuluvaksi ulkopuolisten urakoitsijoiden henkilöstöä.
Tulokset
- Responsible Care -ohjelmassa mukana olevissa yrityksissä tapahtui 5,0 poissaoloon johtanutta tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden vuonna 2022. Määrä laski 15 % vuoteen 2021 verrattuna, jolloin poissaoloon johtaneiden tapaturmien taajuus oli 5,8.
- Vertailuvuodesta 2000 poissaoloon johtaneiden tapaturmien taajuus on laskenut noin neljäsosaan.
- Yrityksistä 35 % ei tapahtunut poissaoloon johtaneita tapaturmia lainkaan omalle henkilöstölle.
Luvuissa huomioitu vain yrityksen oma henkilöstö ei urakoitsijoita.
Tapaturmataajuus – Vähintään 3 päivän poissaoloon johtaneet tapaturmat
Työturvallisuuden voimakas kehittäminen on tuottanut pitkällä aikavälillä tulosta kemianteollisuudessa. Responsible Care –ohjelmassa mukana olevissa yrityksissä tapahtui 3,7 TLI3 tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden vuonna 2022. LTI3 tapaturmataajuus laski 16 % vuodesta 2021. Vuodesta 1988 LTI3 tapaturmat ovat vähentyneet 92 %.
Rekisteröityjen LTI3 työtapaturmien määrä väheni 16%:lla (22 kpl). 31 yritystä pystyi vähentämään pitkiä poissaoloja vaativien tapaturmien määrää edellisestä vuodesta.
Vain 4 yritystä raportoi yli 5 LTI3 tapausta vuoden 2022 aikana.
Luvuissa huomioitu vain yrityksen oma henkilöstö ei urakoitsijoita.
Määritelmä
LTI3 Työtapaturmilla tarkoitetaan henkilöstölle tapahtuneita onnettomuuksia, joista on aiheutunut tapaturman tapahtumispäivän lisäksi vähintään kolmen päivän poissaolo työstä. Tapaturmiksi ei lueta sairastapauksia, kuolemantapauksia eikä työmatkan aikana sattuneita onnettomuuksia. Henkilöstöllä tarkoitetaan yrityksen kaikkia työntekijöitä, johon ei kuitenkaan lasketa kuuluvaksi ulkopuolisten urakoitsijoiden henkilöstöä.
Menetetyt työtunnit määritellään edellä määriteltyjen tapaturmien seurauksena menetettyjen työtuntien lukumääränä lukuun ottamatta kuolemantapausten tai invaliditeetin johdosta menetettyjä työtunteja. Työstä poissaoloon johtaneiden tapaturmien lukumäärä mittaa yrityksen työturvallisuuden tasoa sekä ennustaa varsinaisten prosessionnettomuuksien syntymistodennäköisyyttä. Menetettyjen työtuntien osuus antaa kuvan työtapaturmien vakavuudesta.
Tulokset
- Responsible Care -ohjelmassa mukana olevissa yrityksissä tapahtui 3,7 LTI3 tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden vuonna 2022. Menetettyjen työtuntien määrä oli 394 tuntia miljoonaa työtuntia kohden. LTI3 tapaturmien taajuus laski 16% edellisestä vuodesta. Tuolloin sattui oli 4,5 LTI3 tapaturmaa miljoonaan työtuntia kohden. Vertailuvuodesta 1988 LTI3 taajuus on laskenut 92 %.
- Menetettyjen työtuntien määrä miljoonaa työtuntia aleni hieman verrattuna edelliseen vuoteen.
- Herkemmällä mittarilla mitattuna kehitys oli vastaava. Vähintään yhden päivän poissaolon aiheuttaneita tapaturmia tapahtui 5,0 kappaletta miljoonaa työtuntia kohden (LTI1). Tämä tapaturmaindikaattori laski 15 % vuodesta 2021.
- Yrityksistä 26 % ei tapahtunut poissaoloon johtaneita tapaturmia lainkaan henkilöstölle.
Ohjelmaan sitoutuneiden yritysten henkilöstö ja tuotanto
Responsible Care –ohjelma kattaa Suomessa noin 80 % tuotannosta ja mukaan olevissa yrityksissä työskentelee 60 % alan henkilöstöstä.
Määritelmä
Responsible Care -ohjelman kattavuutta kuvaavat siinä mukana olevien yritysten tuotanto- ja henkilöstömäärät. Tuotannolla tarkoitetaan yritysten tuotannon kokonaismäärää Suomessa. Henkilöstöön lasketaan yritysten Suomessa toimiva henkilöstö. Osa indikaattoritiedoista suhteutetaan tuotannon tonnimäärään tai henkilöstön lukumäärään.
Tulokset
Vuonna 2022 Responsible Care -ohjelmassa mukana olevien yritysten yhteenlaskettu tuotanto oli 21,4 miljoonaa tonnia ja henkilöstömäärä 19 817.
Ohjelmaan sitoutuneiden yritysten tuotannon tonnimäärän osuus koko kemianteollisuuden tuotannosta oli noin 80 %. Henkilöstön osuus oli 60 %.
Vuoden 2022 tiedot perustuvat 94 tietonsa raportoineeseen yritykseen.
Työhyvinvoinnin tulospoimintoja 2022
Parempaan päin:
- Henkilöstön kehittämissuunnitelmat tehdään lähes kaikissa jäsenyrityksissä.
- Eläkeikä on hieman noussut.
- Työtyytyväisyyskyselyjen määrä on noussut. Ehkä yrityksissä kartoitetaan työhyvinvoinnin tilannetta koronapandemian jäljiltä.
Ennallaan:
- Työhyvinvoinnin kehittämistoimenpiteitä tehdään noin 90%:ssa yrityksistä.
- Vaihtuvuus on lähes sama kuin edellisenä vuonna ja terveellä tasolla.
- Henkisen kuormituksen riskejä on tunnistettu yli 80% yrityksistä. Korona toi muutama vuosi sitten uusia riskejä. Nyt korona-ajan päättyminen tuo edelleen uusia riskejä. Muutokset työelämässä voivat olla kuormittavia.
Huonompaan suuntaan:
- Sairaspoissaolojen määrä on noussut. Kyseessä lienee yleinen ilmiö, kun ollaan palattu työpaikoille koronapandemian jäljiltä.
- Tasa-arvosuunnitelmien määrä on hieman laskenut, mutta silti hyvä, koska lain mukainen velvoite koskee 86% yrityksistä (Vakinaisen henkilöstön määrä yli 30 hlö).
Läheltä piti -raportointi ja turvallisuushavainnot
Työturvallisuuden kehittämiseen liittyvä ennaltaehkäisevä työ on lisääntynyt voimakkaasti kemianteollisuuden Responsible Care –ohjelmassa mukana olevissa yrityksissä. Vuonna 2022 läheltä piti -raportteja ja turvallisuushavaintoja tehtiin kaikkiaan 52 716 (50 579 edellisenä vuonna). Kasvua 4%. Tämä on 2,7 raporttia/havaintoa per henkilö.
Läheltä piti-tilanteita raportoitiin 6964 kpl ja turvallisuushavaintoja 45 752 kpl.
87 yritystä 101:stä raportoi turvallisuushavaintoja ja/tai läheltä piti-lanteita.