Ala numeroin -graafit
Täältä löydät tilastotietoa kemianteollisuudesta.
Kemianteollisuus alana
Kemia mahdollistaa kiertotalouden
Kemianteollisuus on yksi kiertotalouden edelläkävijöistä, sillä jo vuosikymmenien ajan se on jalostanut eri toimialojen jäte- ja sivuvirroista lukuisia tuotteita ja ratkaisuja.
Kemia mahdollistaa biotalouden
Suomella on Euroopan suurimmat ja maailman neljänneksi suurimmat biomassojen varannot ja niiden hyödyntämiseen liittyvää huippuosaamista kemiassa ja bioteknologiassa. Kemianteollisuuden mielestä biotaloutta kehitetään Suomessa tehokkaimmin laaja-alaisella, toimialat ylittävällä yhteistyöllä.
Kemianteollisuuden tilastotiedot
Kemianteollisuus työllistää Suomessa liki 35 000 työntekijää. Työllisyys on pysynyt vakaana viime vuosina. Huom: Tilastotiedoissa kemianteollisuus – tietojen saatavuuden johdosta – käsittää ns. ison kemian, johon kuuluvat öljynjalostus, peruskemia, lääke-, muovi- ja kumiteollisuus. Kaiken kaikkiaan Kemianteollisuus ry:n edustamilla työehtosopimusaloilla työskentelee n. 45 000 työntekijää.
Vastuullisuus
Täältä löydät tuoreimman Responsible Care -datan aihealueittain.
Kemianteollisuuden Responsible Care -vastuullisuusohjelmassa vastuullisuustyön tuloksia seurataan vuosittain koottavilla indikaattoritiedoilla. Ohjelmaan sitoutuneet yritykset vastaavat lukuisiin indikaattoreihin, joilla seurataan paitsi koko ohjelman kehittymistä, myös yritysten omaa vastuullisuustyötä.
Ilmastotavoite
Responsible Care –ohjelmassa vuonna 2024 mukana olevista yrityksistä 68 % on asettanut oman sisäisen ilmastotavoitteen ja 12 % suunnittelee tavoitteen asettamista. Yrityksiltä on kysytty vuodesta 2020 lähtien ilmastoon liittyvistä tavoitteista ja suunnitelmista. Toistaiseksi edistymistä on tapahtunut selkeästi vuosittain kaikilla osa-alueilla.
Määritelmä
Kemianteollisuus tavoittelee toimialana hiilineutraaliutta vuoteen 2045 mennessä ja toimialan yrityksien on tärkeää asettaa myös omia alatavoitteita ja suunnitelmia hiilineutraaliuteen pääsemiseksi. Responsible Care ohjelmassa yrityksiltä kysytään ilmastotavoitteen lisäksi myös suunnitelmista energiankäytön, prosessien ja raaka-aineiden kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi.
Yrityksien erot korostuvat suunnitelmien eri osa-alueissa. Esimerkiksi energiankäyttö voi olla yhdelle yritykselle merkittävä, kun taas raaka-aineiden merkitys korostuu toisen toiminnassa.
Tulokset
Yrityksistä 68 % on asettanut oman sisäisen ilmastotavoitteen ja 12 % suunnittelee tavoitteen asettamista vuonna 2024. Nousua on 2,2 prosenttiyksikköä vuodesta 2023 ja 23 prosenttiyksikköä seurannan alusta, vuodesta 2020.
Tulokset aihealueittain
Ilmastosuunnitelmien käyttöön ottaminen on kasvanut melko tasaisesti joka vuosi.
Yrityksistä 64 % (2023: 60%) on laatinut suunnitelman energian kasvihuonekaasujen vähentämiseksi ja 13 % on laatimassa suunnitelmaa.
Tuotannon prosessien kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi suunnitelman on jo laatinut 50 % (2023: 47%) yrityksistä ja 17 % laatii suunnitelmaa.
Raaka-aineiden kasvihuonekaasupäästöjen vähentämissuunnitelman on laatinut 43 % yrityksistä (2023: 35%) ja 20 % laatii suunnitelmaa.
Luonnon monimuotoisuustavoite
Responsible Care -ohjelmassa mukana olevista yrityksistä 28 % on asettanut luonnon monimuotoisuuteen liittyvän tavoitteen strategiassaan ja 26 % suunnittelee tavoitteen asettamista.
Määritelmä
Kemianteollisuus on asettanut pitkän aikavälin tavoitteen luontopositiivisuudesta ja laati tätä varten tiekartan vuonna 2022. Tiekartta keskittyy meneillään olevaan vuosikymmeneen, sillä kuten ilmaston osalta, myös luonnon hyväksi tarvitaan tekoja nyt.
Lyhyen aikavälin tavoitteena on, että vuoteen 2025 mennessä 70 % kemianteollisuuden yrityksistä olisi asettanut luontoon liittyvän tavoitteen strategiassaan.
Alana olemme mukana kehittämässä kansainvälistä termistöä ja käytäntöjä, kuten ISO-standardisointityötä, nostamme tietoisuutta aiheesta eri foorumeilla ja jaamme parhaita käytänteitä jäsenyritysten kesken.
Välitavoitetta tukemaan loimme Responsible Care -raportointiin biodiversiteetti-indikaattorin. Sen avulla mitataan, kuinka moni yritys on asettanut biodiversiteettiin liittyvän tavoitteen strategiaansa ja minkälaisiin toimintoihin nämä tavoitteet liittyvät.
Tulokset
Vuonna 2024 28 % yrityksistä on asettanut luonnon monimuotoisuuteen liittyvän tavoitteen strategiaansa. Noin 26 % yrityksistä suunnittelee tavoitteen asettamista, kun taas 46 %:lla ei ole tavoitetta vielä suunnitteilla.
Havaitut kehitystarpeet
Tavoitekysymyksen kohdalla on tunnistettu haasteita terminologian ja määrittelyjen selkeydessä. Keväällä 2025 on käynnistetty työ kysymysten ja täyttöohjeiden täsmennykseksi siten, että biodiversiteettityön eri tasot voidaan huomioida aiempaa paremmin. Tavoitteena on tarjota esimerkkien kautta selkeyttä siihen, mitä voidaan raportoida, ja mahdollistaa erityisesti pk-yrityksille matalampi kynnys tunnistaa ja kirjata jo tehdyt toimet.
Ohjelmaan sitoutuneiden yritysten henkilöstö ja tuotanto
Responsible Care –ohjelma kattaa Suomessa noin 80 % tuotannosta ja mukana olevissa yrityksissä työskentelee 60 % alan henkilöstöstä.
Määritelmä
Responsible Care -ohjelman kattavuutta kuvaavat siinä mukana olevien yritysten tuotanto- ja henkilöstömäärät. Tuotannolla tarkoitetaan yritysten tuotannon kokonaismäärää Suomessa. Henkilöstöön lasketaan yritysten Suomessa toimiva henkilöstö. Osa indikaattoritiedoista suhteutetaan tuotannon tonnimäärään tai henkilöstön lukumäärään.
Tulokset
Vuonna 2024 Responsible Care -ohjelmassa mukana olevien yritysten yhteenlaskettu tuotanto oli 19,8 miljoonaa tonnia ja henkilöstömäärä 20 346.
Ohjelmaan sitoutuneiden yritysten tuotannon tonnimäärän osuus koko kemianteollisuuden tuotannosta oli noin 80 %. Henkilöstön osuus oli 60 %.
Vuoden 2024 tiedot perustuvat 95 tietonsa raportoineeseen yritykseen.
Materiaalivirrat tuotannossa
Responsible Care –ohjelmassa mukana olevin yritysten materiaalivirrat on koottu yhteenvedoksi. Vuonna 2024 tuotannon raaka-aineista 15 prosenttia oli uusiutuvia tai kierrätettyjä.
Tuotannosta poistuvista materiaaleista (=hyötykäyttö+loppusijoitettava+vaarallinen+tuotanto) 3 % prosenttia oli sivuvirtoja ja jätteitä (=hyötykäyttö + loppusijoitettava + vaarallinen). Näistä materiaalina ja energiana hyödynnettiin 83 prosenttia (=hyötykäytettävät raaka-aineena ja energiana).
Tuotannon luonne vaihtelee kemianteollisuudessa merkittävästi. Joissakin yrityksissä lähes kaikki käytetty raaka-aine on uusiutuvaa, kun taas toisella tuotannon alalla uusiutuvan raaka-aineen käyttö on äärimmäisen vaikeaa.
Uusiutuvien osuus käytetyn neitseellisen raaka-aineen määrästä on 9,5 prosenttia (10 %) kokonaismäärästä. 38 prosenttia (38 %) Responsible Care -yrityksistä ja toimipaikoista kertoo käyttävänsä myös uusiutuvia raaka-aineita.
Uusiutuvien lisäksi seuraamme myös kierrätettyjen materiaalivirtojen käyttöä. 54 prosenttia (55 %) yrityksistä raportoi käyttävänsä kierrätettyjä materiaaleja tai sivuvirtoja.
Vettä käytetään kemianteollisuuden tuotannossa osin raaka-aineena, se sitoutuu tuotteisiin tai poistuu jätevetenä puhdistukseen.
Tässä materiaalitaseessa on havainnollistettu sisään tulevaa ja ulos menevää materiaalia per tuotettu 1000 kg tuotetta. Kemianteollisuuden prosesseissa hyödynnetään entistä enemmän oman yrityksen sisäisiä sivuvirtoja tai muiden yritysten sivuvirtoja.
Energiankulutus
Kemianteollisuuden Responsible Care –ohjelmassa mukana olevien yritysten energiatehokkuus on parantunut vaiheittain. Tuotannossa käytettiin energiaa 1,04 kWh tuotekiloa kohden vuonna 2024. Vuodesta 1995 tuotantoon suhteutettu energiankulutus on vähentynyt 12 prosenttia.
Määritelmä
Energiankulutus ilmoitetaan sähkön ja muun energian kulutuksena. Muun energian kulutukseen sisältyy fossiilisten polttoaineiden, kuten öljyn ja kaasun kulutus. Yritys määrittää itse tasealueen, jonka mukaan se laskee energian kulutuksensa. Tällöin määritellään myös se, kuinka otetaan huomioon prosesseissa syntyvät polttoaineet, jotka mahdollisesti hyötykäytetään energiana. Tuotantoon suhteutettu intensiteetti kertoo muun muassa tuotannon ja prosessien muutoksista, sekä energiatehokkuuden kehittymisestä.
Tulokset
Responsible Care -ohjelmassa mukana olevien yritysten sähkönkulutus vuonna 2024 oli 4,9 TWh ja muun energian kulutus 15,7 TWh. Tuotantomäärään suhteutettuna sähköenergian ja muun energian käyttö on noussut 13 % vuoden 2023 tasosta. Suuri nousu johtuu suurimmaksi osaksi raportointitavan muutoksesta, sekä muutoksissa ohjelmaan sitoutuneissa yrityksissä. Nyt saadut luvut energiankulutuksen osalta ovat mittaushistorian tarkimmalla tasolla.
2024 Responsible Care -ohjelmaan sitoutuneet yritykset kuluttivat 1,04 kWh energiaa tuotekiloa kohden. Vertailuarvona vuonna 1995 vastaava kulutusluku oli 1,2 kWh tuotettua kiloa kohden. Vuodesta 1995 energiankulutus suhteutettuna tuotantoon on vähentynyt 12 prosenttia.
Suurin osa käytetystä sähköenergiasta ostetaan energiantoimittajilta. Vuonna 2024 ostetun sähkön osuus sähkönkulutuksesta oli 95 %. Kulutetusta muusta energiasta ostettua oli 22 %. Oman tarpeen lisäksi energiaa on myös myyty eteenpäin.
Vuonna 2024 kulutetusta energiasta tuotettiin uusiutuvilla energialähteillä kaikkiaan noin 19 % kulutetusta energiasta. Kulutetusta sähköstä 45,5 % ja kulutetusta muusta energiasta 11,2 % tuotettiin uusiutuvilla energialähteillä.
Suomen energian kokonaiskulutus kulutus oli tilastokeskuksen vuonna 2024 noin 359 TWh, mikä oli 2 % vähemmän kuin vuonna 2023. Vuonna 2024 Suomen sähkön kokonaiskulutus oli 82,7 terawattituntia (TWh), mikä merkitsi 3 % kasvua edellisvuoteen verrattuna.
*) Lähde: Tilastokeskus
https://pxdata.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__ehk/?tablelist=true
Vedenkulutus
Kemianteollisuuden Responsible Care –ohjelmassa mukana olevissa yrityksissä kulutettiin 1,09 litraa vettä tuotantokiloa kohden vuonna 2024. Tuotannon vedenkäyttö on tehostunut viime vuosina askeleittain. Vuonna 2024 vedenkäyttö tuotettua tonnia kohden vähentyi hieman edellisestä vuodesta ja on pysynyt viime vuosien vaihteluvälissä. Kokonaisuutena kulutus tuotantokiloa kohden on vähentynyt 54 prosenttia vuodesta 1995.
Määritelmä
Tuotannossa kulutettu vesi sitoutunut tuotteisiin tai se poistuu jätevetenä puhdistukseen. Tuotantoon suhteutettu veden kulutus kertoo resurssitehokkuuden kehittymisestä. Mukana ei ole jäähdytysvettä, jota yritys käyttää prosessilämmön poistossa. Jäädytysvesi virtaa jäähdytysputkissa erillään prosesseissa olevista aineista, minkä jälkeen se palautetaan takaisin mereen tai järveen.
Tulokset
Responsible Care -ohjelmassa mukana olevat yritykset kuluttivat tuotannossaan yhteensä noin 21,5 miljoonaa m3 vettä. Kulutetun veden määrä vähentyi 4,65 % vuodesta 2023.
Vuonna 2024 yrityksissä käytettiin tuotteiden tuottamiseen kaikkiaan 1,09 litraa vettä tuotantokiloa kohden. Osa vedestä sitoutui tuotteisiin ja osa poistui jäteveden mukana puhdistettavaksi. Vuonna 1995 vastaava luku oli 2,4 litraa vettä tuotantokiloa kohden. Vedenkulutus on vähentynyt 54 % vuodesta 1995.
Kulutetusta vedestä 90 % on peräisin pintavesilähteistä ja loput pohjavedestä.
Veden kokonaiskulutus
Määritelmä
Veden kokonaiskulutus jaetaan jäähdytysveden käyttöön ja veden kulutukseen tuotannossa. Jäähdytysvesi on meri- tai järvivettä, jota yritys käyttää prosessilämmön poistossa. Vesi virtaa jäähdytysputkissa erillään prosesseissa olevista aineista, minkä jälkeen se palautetaan takaisin mereen tai järveen. Tuotannossa kulutettu vesi on sitoutunut tuotteisiin tai se poistuu jätevetenä puhdistukseen.
Tulokset
Responsible Care -ohjelmassa mukana olevien yritysten jäähdytysveden määrä väheni vuonna 2024 noin 6,4 % edellisestä vuodesta. Veden kulutus tuotannossa vähentyi myös 4,65 %. Jäähdytysveden osuus kaikesta vedenkulutuksesta on Responsible Care -ohjelmaan sitoutuneissa yrityksissä noin 98 %. Käytetystä jäähdytysvedestä noin 85 % on merivettä ja loput pintavettä. Tuotannossa kulutetusta vedestä 90 % on peräisin pintavesilähteistä ja loppuosa on peräisin pohjavedestä.
Vuonna 2024 Responsible Care ohjelmaan sitoutuneissa yrityksissä käytettiin tuotteiden tuottamiseen kaikkiaan 1,09 litraa pinta- tai pohjavettä per tuotantokilo. Osa vedestä sitoutui tuotteisiin ja osa poistui jäteveden mukana puhdistettavaksi. Vuonna 1995 vastaava luku oli 2,4 litraa vettä tuotantokiloa kohden.
Ilmapäästöt
Ilmapäästöt
Päästöt ilmaan ovat kemianteollisuudessa jatkuvasti vähentyneet. Responsible Care -ohjelmassa mukana olevien yritysten happamoittavat ilmapäästöt ovat vähentyneet 95 % vuodesta 1988, haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) päästöt ovat vähentyneet 72 % vuodesta 1988 ja suorat kasvihuonekaasupäästöt tuotantotonnia kohden ovat vähentyneet 27 % vuodesta 1999.
Määritelmä
Ilmapäästöindeksi muodostetaan suhteuttamalla päästöt tuotantoon. Indeksin pohjavuotena on 1988. Erityyppiset päästöt on saatu yhteismitallisiksi käyttämällä kullekin aineelle määriteltyjä potentiaalikertoimia, jotka kuvaavat niiden ympäristövaikutusta referenssiaineeksi muutettuna.
Happamoittavat päästöt, muunnettuna rikkidioksidiekvivalenteiksi (SO₂):
• Rikkidioksidi (SO₂), kerroin 1
• Typpiyhdisteet (NO₂), kerroin 0,41
• Ammoniakki (NH₃), kerroin 1,3
Kasvihuonekaasut, muunnettuna hiilidioksidiekvivalenteiksi (CO₂e):
• Hiilidioksidi (CO₂), kerroin 1
• Metaani (CH₄), kerroin 25
• Typpioksiduuli (N₂O), kerroin 298
Haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC) ilmoitetaan yhteenlaskettuna tonnimääränä ilman muuntokertoimia.
Happamoittavien päästöjen ja VOC-päästöjen vertailuvuosi on 1988, kasvihuonekaasujen osalta 1999.
Suorat kasvihuonekaasupäästöt sisältävät prosessiperäiset ja oman energiantuotannon päästöt.
Epäsuorat päästöt muodostuvat ostetun sähkön ja energian käytöstä.
Tulokset
Responsible Care -ohjelmassa mukana olevien yritysten happamoittavia ilmapäästöjä kuvaava indeksi on laskenut 95 % vuodesta 1988, VOC-päästöjen indeksi on laskenut 72 % samasta vuodesta, suorat kasvihuonekaasupäästöt tuotantotonnia kohden ovat vähentyneet 27 % vuodesta 1999. Suorat ja epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt yhteensä ovat vähentyneet 32 % vuodesta 1999
*) Lähde: VNCI Guideline Environmental Performance Indicators for the Chemical Industry
Rikkiyhdisteiden päästöt ilmaan
Määritelmä
Rikkiyhdisteiden päästöt ilmoitetaan rikkidioksidiksi (SO2) laskettuina. Tehtaan alueella toimivien voiman- ja höyryntuotannon päästöt sisällytetään lukuihin. Ilmaan joutuva rikkidioksidi aiheuttaa ympäristön happamoitumista, mikä puolestaan vaurioittaa kasvillisuutta ja aiheuttaa mm. korroosiovaurioita.
Tulokset
Responsible Care -ohjelmassa mukana olevien yritysten rikkidioksidipäästöt olivat vuonna 2024 noin 2 340 tonnia, joka on 29 % vähemmän kuin vuonna 2023. Tuotantomäärään suhteutettuna rikkidioksidipäästöt putosivat 24 % vuoden 2023 määrästä. Vuodesta 1988 tuotantoon suhteutetut rikkidioksidipäästöt ilmaan ovat vähentyneet noin 96 %.
Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) päästöt ilmaan
Määritelmä
Haihtuvalla orgaanisella yhdisteellä (VOC eli Volatile Organic Compounds) tarkoitetaan sellaista orgaanista yhdistettä, jonka höyrynpaine on 20°C:n lämpötilassa vähintään 0,01 kPa tai jolla on vastaava haihtuvuus tietyissä käyttöolosuhteissa. Määrä ilmoitetaan eri hiilivetyjen yhteenlaskettuna tonnimääränä. VOC-päästöt lisäävät otsonin muodostumista ilmakehän alimmissa kerroksissa ja aiheuttavat näin hengitystiesairauksia sekä heikentävät kasvien kasvua.
Tulokset
Responsible Care -ohjelmassa mukana olevien yritysten VOC-päästöt olivat noin 6 080 tonnia vuonna 2024. Tämä on noin 3,5 % enemmän kuin vuonna 2023. VOC-päästöjen määrä on noin 0,03 % suhteutettuna tuotantomäärään. Vuoden 1988 tasosta VOC-päästöt ovat tuotantomäärään suhteutettuna vähentyneet noin 72 %.
Typpiyhdisteiden päästöt ilmaan
Määritelmä
Typpiyhdisteiden päästöt ilmaan ilmoitetaan typpidioksidiksi (NO2) laskettuina ja määrään lasketaan mukaan myös tehdasalueella toimivien voiman- ja höyryntuotannon päästöt. Ilmaan joutuva typpidioksidi happamoittaa ympäristöä ja toisaalta myös voimistaa vesistöjen rehevöitymistä.
Tulokset
Responsible Care -ohjelmassa mukana olevien yritysten typpiyhdisteiden päästöt olivat vuonna 2024 noin 2,5 tonnia, joka on 15 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Tuotantomäärään suhteutettuna typpidioksidipäästöt olivat edellisen vuoden tasoa noin 10 % pienemmät.
Vuodesta 1988 tuotantoon suhteutetut päästöt ovat vähentyneet 77 %.
Vesipäästöt
Vesipäästöt
Kemianteollisuuden päästöt vesistöihin vähenivät ratkaisevasti jo 1990-luvun aikana. Responsible Care –ohjelmassa mukana olevissa yrityksissä vesistöjä rehevöittävät päästöt ovat laskeneet vuodesta 1988 noin 54 prosenttia ja potentiaaliset ekotoksiset päästöt 86 prosenttia.
Määritelmä
Vesipäästöindeksi lasketaan rehevöittävistä vesipäästöistä suhteuttamalla ne tuotannon tonnimäärään. Indeksin pohjavuotena on 1988. Erityyppiset päästöt on saatu yhteismitallisiksi käyttämällä kullekin aineelle määriteltyjä potentiaalikertoimia, jotka kuvaavat niiden ympäristövaikutusta referenssiaineeksi muutettuna.
Rehevöittäviä päästöjä kuvaavaan indeksiin on sisällytetty fosfori (kerroin 3,06), typpi (kerroin 0,42) ja kemiallinen hapenkulutus eli COD (Chemical Oxygen Demand) (kerroin 0,022).
Tulokset
Responsible Care -ohjelmassa mukana olevien yritysten rehevöittäviä vesipäästöjä kuvaava indeksi on laskenut 51 % vertailuvuodesta 1988. Vuonna 2024 edellisvuoteen verrattuna vesistöjä rehevöittävät päästöt kasvoivat 1,6 %. Viime vuosikymmenten päästöjä rajoittavien toimenpiteiden ansiosta kemianteollisuuden rehevöittävien aineiden vesipäästöt eivät nykytasollaan ole koko Suomen mittakaavassa merkittäviä.
Sama kehitys on ollut havaittavissa potentiaalisesti ekotoksisten aineiden vesipäästöissä. Lasku on vertailuvuodesta 1988 näiden aineiden osalta ollut 81 %. Edellisvuoteen verrattuna ekotoksisten aineiden määrä vesistöissä pieneni 14,5 %.
*) Lähde: VNCI Guideline Environmental Performance Indicators for the Chemical Industry
http://www.vnci.nl/
Jäteveden kemiallinen hapenkulutus
Määritelmä
Kemiallinen hapenkulutus (COD eli Chemical Oxygen Demand) kuvaa sitä happimäärää, joka tarvitaan hajottamaan jäteveden sisältämä orgaaninen aines. Mitä suurempi jäteveden COD-arvo on, sitä enemmän päästöt kuluttavat vesistöistä happea.
Responsible Care -ohjelmassa kemianteollisuuden jätevesipäästöt on mitattu ja laskettu laitoksilta suoraan vesistöön tai yleiseen viemäriin johdettavasta jätevedestä. Näin voidaan seurata yritysten omien toimenpiteiden vaikutuksia päästöihin, eikä kunnallisten jätevesipuhdistamoiden toimintateho vaikuta tuloksiin. Viemäriverkoston kautta kulkevat jätevedet eivät päädy sellaisenaan vesistöihin, vaan ne johdetaan jätevedenpuhdistamoihin, jolloin vesistöille aiheutuva kuormitus pienenee oleellisesti.
Tulokset
Responsible Care -ohjelmassa mukana olevien yritysten jätevesien kemiallinen hapenkulutus oli vuonna 2024 noin 5 194 tonnia, mikä merkitsi noin 4 % nousua edelliseen vuoteen verrattuna. Tuotantomäärään suhteutettuna kemiallisen hapenkulutuksen arvo kasvoi noin 11 %. Vuodesta 1992 jätevesien kemiallinen hapenkulutus suhteutettuna tuotantomäärään on vähentynyt 51 %.
Typpipäästöt veteen
Määritelmä
Typpiyhdisteiden päästöt mitataan ja lasketaan typpenä (N). Typpipäästöt näkyvät vesistöjen lisääntyneenä rehevöitymisenä, vesien samentumisena ja leväkasvuna.
Responsible Care -ohjelmassa kemianteollisuuden jätevesipäästöt on mitattu ja laskettu laitoksilta suoraan vesistöön tai yleiseen viemäriin johdettavasta jätevedestä. Näin voidaan seurata yritysten omien toimenpiteiden vaikutuksia päästöihin, eikä kunnallisten jätevesipuhdistamoiden toimintateho vaikuta tuloksiin. Viemäriverkoston kautta kulkevat jätevedet eivät päädy sellaisenaan vesistöihin, vaan ne johdetaan jätevedenpuhdistamoihin, jolloin vesistöille aiheutuva kuormitus pienenee oleellisesti.
Tulokset
Responsible Care -ohjelmassa mukana olevien yritysten typpipäästöjen kokonaismäärä oli vuonna 2024 noin 391 tonnia. Laskua edellisestä vuodesta oli noin 25 %. Tuotannon määrään suhteutettuna typpipäästöt laskivat myös 9,7 % vuodesta 2023. Vuodesta 1988 tuotantoon suhteutetut päästöt ovat vähentyneet 55 %.
Fosforipäästöt veteen
Määritelmä
Fosforiyhdisteiden päästöt mitataan ja lasketaan fosforina (P). Fosforipäästöt näkyvät vesistöjen lisääntyneenä rehevöitymisenä, vesien samentumisena ja leväkasvuna.
Responsible Care -ohjelmassa kemianteollisuuden jätevesipäästöt on mitattu ja laskettu laitoksilta suoraan vesistöön tai yleiseen viemäriin johdettavasta jätevedestä. Näin voidaan seurata yritysten omien toimenpiteiden vaikutuksia päästöihin, eikä kunnallisten jätevesipuhdistamoiden toimintateho vaikuta tuloksiin. Viemäriverkoston kautta kulkevat jätevedet eivät päädy sellaisenaan vesistöihin, vaan ne johdetaan jätevedenpuhdistamoihin, jolloin vesistöille aiheutuva kuormitus pienenee oleellisesti.
Tulokset
Responsible Care -ohjelmassa mukana olevien yritysten fosforipäästöt olivat vuonna 2024 noin 15,6 tonnia, joka on noin 24 % enemmän kuin vuonna 2023. Tuotantomäärään suhteutettuna fosforipäästöt kasvoivat 32 % edellisvuodesta. Vuodesta 1988 tuotantoon suhteutetut päästöt ovat vähentyneet 61 %.
Sulfaattipäästöt veteen
Määritelmä
Rikkiyhdistepäästöt mitataan ja lasketaan sulfaatteina (SO42- ), koska suurin osa vesistöihin pääsevistä rikkiyhdisteistä on nimenomaan sulfaatteja. Korkeat sulfaattipitoisuudet voivat vaurioittaa kalakantoja ja muita vesieliöitä.
Responsible Care -ohjelmassa kemianteollisuuden jätevesipäästöt on mitattu ja laskettu laitoksilta suoraan vesistöön tai yleiseen viemäriin johdettavasta jätevedestä. Näin voidaan seurata yritysten omien toimenpiteiden vaikutuksia päästöihin, eikä kunnallisten jätevesipuhdistamoiden toimintateho vaikuta tuloksiin. Viemäriverkoston kautta kulkevat jätevedet eivät päädy sellaisenaan vesistöihin, vaan ne johdetaan jätevedenpuhdistamoihin, jolloin vesistöille aiheutuva kuormitus pienenee oleellisesti.
Tulokset
Responsible Care -ohjelmassa mukana olevien yritysten sulfaattipäästöt vesistöihin olivat vuonna 2024 noin 83 370 tonnia. Määrä kasvoi noin 4 % edellisvuoteen verrattuna. Vuodesta 1988 ovat tuotantomäärään suhteutetut sulfaattipäästöt laskeneet 54 %.
Tapaturmataajuus
Määritelmä
Työtapaturmilla tarkoitetaan henkilöstölle tapahtuneita onnettomuuksia, joissa on tarvittu lääkinnällisiä toimenpiteitä. Tapaturmiksi ei lueta sairastapauksia, kuolemantapauksia eikä työmatkan aikana sattuneita onnettomuuksia. Henkilöstöllä tarkoitetaan yrityksen kaikkia työntekijöitä, johon ei kuitenkaan lasketa kuuluvaksi ulkopuolisten urakoitsijoiden henkilöstöä.
Tulokset
Responsible Care –ohjelmassa mukana olevissa yrityksissä tapahtui 9,13 rekisteröityä tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden (TRIF) vuonna 2024. Raportoitujen tapaturmien määrä kasvoi 10 % vuodesta 2023. 27 yrityksessä ei tapaturmia vuonna 2024 ollut lainkaan. Tapaturmataajuutta on raportoitu vasta vuodesta 2018 ja yleistrendi on laskeva.
Luvuissa huomioitu vain yrityksen oma henkilöstö ei urakoitsijoita.
Kemianteollisuuden tapaturmahistoria
Työturvallisuuden voimakas kehittäminen on tuottanut pitkällä aikavälillä tulosta kemianteollisuudessa. Vuoden 2024 tuloksissa tapahtunut nousu tapaturmien määrässä on tärkeä muistutus työturvallisuuskulttuurin ylläpitämisen tärkeydestä.
Tulokset
Responsible Care -ohjelmassa mukana olevissa yrityksissä tapahtui 3,26 LTI3 tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden vuonna 2024. Menetettyjen työtuntien määrä oli 466 tuntia miljoonaa työtuntia kohden. LTI3 tapaturmien taajuus kasvoi 6 % edellisestä vuodesta. Tuolloin taajuus oli 3,07 LTI3 tapaturmaa miljoonaan työtuntia kohden. Vertailuvuodesta 1988 LTI3 taajuus on laskenut 92 %.
Menetettyjen työtuntien määrä kasvoi 30 % verrattuna edelliseen vuoteen.
Vähintään yhden päivän poissaolon aiheuttaneita tapaturmia tapahtui 4,25 kappaletta miljoonaa työtuntia kohden (LTI1). Tämä tapaturmaindikaattori kasvoi 30 % vuodesta 2023.
40 %:lla yrityksistä ei tapahtunut poissaoloon johtaneita tapaturmia henkilöstölle lainkaan.
Luvuissa huomioitu vain yrityksen oma henkilöstö ei urakoitsijoita.
Turvallisuus ja hyvinvointi
Määritelmä
Poissaoloon johtaneella työtapaturmalla tarkoitetaan henkilöstölle tapahtuneita onnettomuuksia, joista on aiheutunut tapaturman tapahtumispäivän lisäksi vähintään yhden päivän poissaolo työstä (LTI1). Tapaturmiksi ei lueta sairastapauksia, kuolemantapauksia eikä työmatkan aikana sattuneita onnettomuuksia. Henkilöstöllä tarkoitetaan yrityksen kaikkia työntekijöitä, johon ei kuitenkaan lasketa kuuluvaksi ulkopuolisten urakoitsijoiden henkilöstöä.
Tulokset
Responsible Care -ohjelmassa mukana olevissa yrityksissä tapahtui 4,25 poissaoloon johtanutta tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden vuonna 2024. Määrä nousi 13 % vuoteen 2023 verrattuna. Tuolloin poissaoloon johtaneiden tapaturmien taajuus oli 3,76.
Vertailuvuodesta 2000 poissaoloon johtaneiden tapaturmien taajuus on laskenut 77%.
Yrityksistä 40 % ei tapahtunut poissaoloon johtaneita tapaturmia lainkaan omalle henkilöstölle.
Luvuissa huomioitu vain yrityksen oma henkilöstö ei urakoitsijoita.
Tapaturmataajuus – Vähintään 3 päivän poissaoloon johtaneet tapaturmat
Työturvallisuuden voimakas kehittäminen on tuottanut pitkällä aikavälillä tulosta kemianteollisuudessa. Responsible Care –ohjelmassa mukana olevissa yrityksissä tapahtui 3,26 TLI3 tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden vuonna 2024. LTI3 tapaturmataajuus kasvoi 6 % vuodesta 2023. Vuodesta 1988 LTI3 tapaturmat ovat vähentyneet 92 %. Vain 6 yritystä raportoi yli 5 LTI3 tapausta vuoden 2024 aikana.
Määritelmä
LTI3 Työtapaturmilla tarkoitetaan henkilöstölle tapahtuneita onnettomuuksia, joista on aiheutunut tapaturman tapahtumispäivän lisäksi vähintään kolmen päivän poissaolo työstä. Tapaturmiksi ei lueta sairastapauksia, kuolemantapauksia eikä työmatkan aikana sattuneita onnettomuuksia. Henkilöstöllä tarkoitetaan yrityksen kaikkia työntekijöitä, johon ei kuitenkaan lasketa kuuluvaksi ulkopuolisten urakoitsijoiden henkilöstöä.
Menetetyt työtunnit määritellään edellä määriteltyjen tapaturmien seurauksena menetettyjen työtuntien lukumääränä lukuun ottamatta kuolemantapausten tai invaliditeetin johdosta menetettyjä työtunteja. Työstä poissaoloon johtaneiden tapaturmien lukumäärä mittaa yrityksen työturvallisuuden tasoa sekä ennustaa varsinaisten prosessionnettomuuksien syntymistodennäköisyyttä. Menetettyjen työtuntien osuus antaa kuvan työtapaturmien vakavuudesta.
Tulokset
Responsible Care -ohjelmassa mukana olevissa yrityksissä tapahtui 3,26 LTI3 tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden vuonna 2023. Menetettyjen työtuntien määrä oli 466 tuntia miljoonaa työtuntia kohden. LTI3 tapaturmien taajuus kasvoi 6% edellisestä vuodesta. Tuolloin sattui 3,07 LTI3 tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden. Vertailuvuodesta 1988 LTI3 taajuus on laskenut 92 %.
Menetettyjen työtuntien määrä miljoonaa työtuntia kasvoi 30 % verrattuna edelliseen vuoteen.
Vähintään yhden päivän poissaolon aiheuttaneita tapaturmia tapahtui 4,25 kappaletta miljoonaa työtuntia kohden (LTI1). Tämä tapaturmaindikaattori kasvoi 13 % vuodesta 2023.
Yrityksistä 40 % ei tapahtunut poissaoloon johtaneita tapaturmia lainkaan henkilöstölle.
Luvuissa huomioitu vain yrityksen oma henkilöstö ei urakoitsijoita.
Työhyvinvointi
Parempaan päin tai ennallaan:
Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmat tehdään laadittu 98 % yrityksistä (nousua 6 prosenttiyksikköä) → Selkeä vahvistuminen henkilöstöjohtamisessa.
Työhyvinvoinnin kehittämistoimia tehdään nyt 99 % yrityksistä (nousua 8 prosenttiyksikköä): → Erinomainen kattavuus, käytännössä lähes kaikki mukana.
Eläkeikä on hieman noussut. Pidempi työura voi myös viitata parempaan työkykyyn ja sitoutumiseen
Työtyytyväisyyskyselyjen määrä on noussut 5 prosenttiyksikköä.
Henkisen kuormituksen riskien arviointi: mukana 94 % yrityksistä (nousua 5 prosenttiyksikköä)
Tasa-arvosuunnitelmat laadittu 94 %:ssa yrityksistä (laskua 1 prosenttiyksikkö) → Pienestä laskusta huolimatta kattavuus edelleen hyvä.
Huonompaan suuntaan:
Tasa-arvosuunnitelmien määrä hieman laskenut (94 % → 89 %): edelleen hyvä taso, mutta pudotus on huomionarvoinen.
Henkilöstön vaihtuvuus noussut: 9,3 % (2023: 7,9 %) → Vaikka taso ei ole kriittinen, suunta herättää huolta jatkuvuuden, osaamisen ja työyhteisön pysyvyyden kannalta.
Sairauspoissaolot nousussa: 3,48 % → yleinen ilmiö, mutta silti negatiivinen kehityssuunta.
Läheltä piti -raportointi ja turvallisuushavainnot
Määritelmä
Läheltä piti -tilanteiden ja turvallisuushavaintojen raportointia kehitettiin vuonna 2018. Yrityksiltä on siitä lähtien koottu erikseen tiedot läheltä piti -raporteista ja turvallisuushavainnoista. Näin saadaan kattavampaa tietoa turvallisuuskulttuurin kehittymisestä kertovasta ennakoivasta toiminnasta. Luvut eivät siis ole täysin vertailukelpoisia edellisten vuoden lukujen kanssa.
Läheltä-piti -tilanteet
Raportoitujen lähetä piti -tilanteiden lukumäärää. Läheltä piti -tilanteella tarkoitetaan tapahtuma, joka olisi voinut johtaa vahinkoon tai tapaturmaan.
Turvallisuushavainnot
Raportoitujen turvallisuushavaintojen lukumäärä. Turvallisuushavainnolla tarkoitetaan havaintoa puutteesta fyysisissä olosuhteissa tai toimintatavoissa, joka lisää riskiä työturvallisuuden tai prosessiturvallisuuden tapahtumaan. Raportoidut havainnot voivat olla myös positiivisia havaintoja hyvästä käytännöstä fyysisissä olosuhteissa tai toimintatavoissa.
Tulokset
Työturvallisuuden kehittämiseen liittyvä ennaltaehkäisevä työ on lisääntynyt voimakkaasti kemianteollisuuden Responsible Care –ohjelmassa mukana olevissa yrityksissä. Vuonna 2024 läheltä piti -raportteja ja turvallisuushavaintoja tehtiin kaikkiaan 68 504 (61 176 edellisenä vuonna). Kasvua 8,4 %. Tämä on 3,4 raporttia/havaintoa per henkilö. Turvallisuushavaintoja tehtiin 3 per henkilö.
Läheltä piti-tilanteita raportoitiin 7 205 kpl ja turvallisuushavaintoja 61 299 kpl.
97% yrityksistä raportoi turvallisuushavaintoja ja/tai läheltä piti-tilanteita.
Ohjelmaan sitoutuneiden yritysten henkilöstö ja tuotanto
Responsible Care –ohjelma kattaa Suomessa noin 80 % tuotannosta ja mukana olevissa yrityksissä työskentelee 60 % alan henkilöstöstä.
Määritelmä
Responsible Care -ohjelman kattavuutta kuvaavat siinä mukana olevien yritysten tuotanto- ja henkilöstömäärät. Tuotannolla tarkoitetaan yritysten tuotannon kokonaismäärää Suomessa. Henkilöstöön lasketaan yritysten Suomessa toimiva henkilöstö. Osa indikaattoritiedoista suhteutetaan tuotannon tonnimäärään tai henkilöstön lukumäärään.
Tulokset
Vuonna 2024 Responsible Care -ohjelmassa mukana olevien yritysten yhteenlaskettu tuotanto oli 19,8 miljoonaa tonnia ja henkilöstömäärä 20 346.
Ohjelmaan sitoutuneiden yritysten tuotannon tonnimäärän osuus koko kemianteollisuuden tuotannosta oli noin 80 %. Henkilöstön osuus oli 60 %.
Vuoden 2024 tiedot perustuvat 95 tietonsa raportoineeseen yritykseen.
Ilmastotavoite
Responsible Care –ohjelmassa vuonna 2024 mukana olevista yrityksistä 68 % on asettanut oman sisäisen ilmastotavoitteen ja 12 % suunnittelee tavoitteen asettamista. Yrityksiltä on kysytty vuodesta 2020 lähtien ilmastoon liittyvistä tavoitteista ja suunnitelmista. Toistaiseksi edistymistä on tapahtunut selkeästi vuosittain kaikilla osa-alueilla.
Määritelmä
Kemianteollisuus tavoittelee toimialana hiilineutraaliutta vuoteen 2045 mennessä ja toimialan yrityksien on tärkeää asettaa myös omia alatavoitteita ja suunnitelmia hiilineutraaliuteen pääsemiseksi. Responsible Care ohjelmassa yrityksiltä kysytään ilmastotavoitteen lisäksi myös suunnitelmista energiankäytön, prosessien ja raaka-aineiden kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi.
Yrityksien erot korostuvat suunnitelmien eri osa-alueissa. Esimerkiksi energiankäyttö voi olla yhdelle yritykselle merkittävä, kun taas raaka-aineiden merkitys korostuu toisen toiminnassa.
Tulokset
Yrityksistä 68 % on asettanut oman sisäisen ilmastotavoitteen ja 12 % suunnittelee tavoitteen asettamista vuonna 2024. Nousua on 2,2 prosenttiyksikköä vuodesta 2023 ja 23 prosenttiyksikköä seurannan alusta, vuodesta 2020.
Tulokset aiheittain
Ilmastosuunnitelmien käyttöön ottaminen on kasvanut melko tasaisesti joka vuosi.
Yrityksistä 64 % (2023: 60%) on laatinut suunnitelman energian kasvihuonekaasujen vähentämiseksi ja 13 % on laatimassa suunnitelmaa.
Tuotannon prosessien kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi suunnitelman on jo laatinut 50 % (2023: 47%) yrityksistä ja 17 % laatii suunnitelmaa.
Raaka-aineiden kasvihuonekaasupäästöjen vähentämissuunnitelman on laatinut 43 % yrityksistä (2023: 35%) ja 20 % laatii suunnitelmaa.
Energiankulutus
Kemianteollisuuden Responsible Care –ohjelmassa mukana olevien yritysten energiatehokkuus on parantunut vaiheittain. Tuotannossa käytettiin energiaa 1,04 kWh tuotekiloa kohden vuonna 2024. Vuodesta 1995 tuotantoon suhteutettu energiankulutus on vähentynyt 12 prosenttia.
Määritelmä
Energiankulutus ilmoitetaan sähkön ja muun energian kulutuksena. Muun energian kulutukseen sisältyy fossiilisten polttoaineiden, kuten öljyn ja kaasun kulutus. Yritys määrittää itse tasealueen, jonka mukaan se laskee energian kulutuksensa. Tällöin määritellään myös se, kuinka otetaan huomioon prosesseissa syntyvät polttoaineet, jotka mahdollisesti hyötykäytetään energiana. Tuotantoon suhteutettu intensiteetti kertoo muun muassa tuotannon ja prosessien muutoksista, sekä energiatehokkuuden kehittymisestä.
Tulokset
Responsible Care -ohjelmassa mukana olevien yritysten sähkönkulutus vuonna 2024 oli 4,9 TWh ja muun energian kulutus 15,7 TWh. Tuotantomäärään suhteutettuna sähköenergian ja muun energian käyttö on noussut 13 % vuoden 2023 tasosta. Suuri nousu johtuu suurimmaksi osaksi raportointitavan muutoksesta, sekä muutoksissa ohjelmaan sitoutuneissa yrityksissä. Nyt saadut luvut energiankulutuksen osalta ovat mittaushistorian tarkimmalla tasolla.
2024 Responsible Care -ohjelmaan sitoutuneet yritykset kuluttivat 1,04 kWh energiaa tuotekiloa kohden. Vertailuarvona vuonna 1995 vastaava kulutusluku oli 1,2 kWh tuotettua kiloa kohden. Vuodesta 1995 energiankulutus suhteutettuna tuotantoon on vähentynyt 12 prosenttia.
Suurin osa käytetystä sähköenergiasta ostetaan energiantoimittajilta. Vuonna 2024 ostetun sähkön osuus sähkönkulutuksesta oli 95 %. Kulutetusta muusta energiasta ostettua oli 22 %. Oman tarpeen lisäksi energiaa on myös myyty eteenpäin.
Vuonna 2024 kulutetusta energiasta tuotettiin uusiutuvilla energialähteillä kaikkiaan noin 19 % kulutetusta energiasta. Kulutetusta sähköstä 45,5 % ja kulutetusta muusta energiasta 11,2 % tuotettiin uusiutuvilla energialähteillä.
Suomen energian kokonaiskulutus kulutus oli tilastokeskuksen vuonna 2024 noin 359 TWh, mikä oli 2 % vähemmän kuin vuonna 2023. Vuonna 2024 Suomen sähkön kokonaiskulutus oli 82,7 terawattituntia (TWh), mikä merkitsi 3 % kasvua edellisvuoteen verrattuna.
*) Lähde: Tilastokeskus
https://pxdata.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__ehk/?tablelist=true
Kasvihuonekaasupäästöt
Responsible Care –ohjelmassa mukana olevien yritysten tuotannon kasvihuonekaasupäästöt olivat hiilidioksidiksi laskettuna 225 grammaa tuotantokiloa kohden vuonna 2024. Vuonna 1999 vastaava luku oli 310 grammaa hiilidioksidia tuotantokiloa kohden. Tuotannon määrään suhteutetut kasvihuonepäästöt ovat seuranta-aikana vähentyneet 27 prosenttia.
Määritelmä
Kasvihuonekaasupäästöihin lasketaan mukaan varsinaisten prosessipäästöjen lisäksi myös tehtaan alueella toimivien yritysten oman voiman- ja höyryntuotannon hiilidioksidipäästöt. Mukana ovat myös ostoenergian tuotannon aiheuttamat epäsuorat hiilidioksidipäästöt.
Hiilidioksidin ja muiden kasvihuonekaasujen päästöt vaikuttavat ilmaston lämpenemiseen, ja niiden vähentäminen on maailmanlaajuinen tavoite.
Muita kasvihuonekaasuja ovat metaani CH4, typpioksiduuli eli N20 ja fluoriyhdiste HFC. Kasvihuonekaasupäästöjä laskettaessa metaanin ja typpioksiduulin päästöt on muunnettu hiilidioksidikiloiksi seuraavilla kertoimilla: metaanille 25 ja typpioksiduulille 298.
Tulokset
Responsible Care -ohjelmassa mukana olevien yritysten suorat ja epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt olivat noin 4,46 miljoonaa tonnia vuonna 2024. Määrä on kasvanut noin 0,3 prosenttia vuoden 2023 luvusta. Tuotantoon suhteutettuna päästöjen määrä on kasvanut noin 6,5 prosenttia. Nousu johtuu suurimmaksi osaksi raportointitavan muutoksesta, sekä muutoksissa ohjelmaan sitoutuneissa yrityksissä. Nyt saadut luvut kasvihuonekaasupäästöjen osalta ovat mittaushistorian tarkimmalla tasolla.
Tuotannon suorat kasvihuonekaasupäästöt kattavat noin 72 prosenttia kokonaiskasvihuonekaasupäästöistä, kun ostoenergian epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt kattavat noin 28 prosenttia. Vuonna 2024 uusiutuvan ostoenergian määrä on 43 % ostetusta energiasta on uusiutuvista lähteistä. Kun otetaan huomioon ydinvoiman, on päästöttömän epäsuoran energian osuus 62% kokonaismäärästä.
Responsible Care -ohjelmassa mukana olevien yritysten suorat hiilidioksidipäästöt olivat noin 3,2 miljoonaa tonnia vuonna 2024 (2023 3,6 miljoonaa tonnia). Laskua vuoteen 2023 on 11 %.
Muiden kasvihuonekaasujen kuin hiilidioksidin päästöt olivat noin 580 tonnia (2023: 557 tonnia) (metaani eli CH4 62 tonnia ja typpioksiduuli eli N2O 518 tonnia). Muiden kasvihuonekaasujen päästöt hiilidioksidiksi muunnettuna ovat yhteensä noin 0,16 miljoonaa tonnia. Luku nousi noin 4 % vuoden 2023 tasosta.
Vuonna 2023 Responsible Care -ohjelmaan sitoutuneiden yritysten tuotannon kasvihuonekaasuintensiteetti oli noin 225 gCO2e per tuotantokilo. Intensiteettiin on sisällytetty tuotannon prosessien ja energiantuotannon suorat kasvihuonekaasupäästöt sekä tuotantoon käytetyn ostoenergian aiheuttamat epäsuorat fossiiliset kasvihuonekaasupäästöt. Vuonna 1999 vastaava luku oli 310 gCO2e tuotantokiloa kohden.
Suurin osa Suomen kasvihuonekaasujen päästöistä on energiasektorilla syntyneitä hiilidioksidipäästöjä. Vuonna 2023 Suomen kasvihuonekaasupäästöt olivat 53,1 miljoonaa hiilidioksiditonnia vastaava määrä (CO2-ekv.).
*) Lähde: Tilastokeskus – Suomen kasvihuonekaasupäästöt 2022