Saint-Gobain: Neitseellisten raaka-aineiden säästämistä ja päästöjen vähentämistä

Weber, Gyproc, Isover, Leca, Chryso… Moni rakennusalalla tuttu tuote valmistetaan Saint-Gobain Finlandin tuotantolaitoksilla eri puolilla Suomea. Niissä valmistuu muun muassa lasivillaa, puhallusvillaa, betonielementtieristeitä, kipsilevyjä, laasteja, rakennuskemikaaleja ja akustiikkalevyjä. Tällä hetkellä Saint-Gobain Finlandin tuotteiden kotimaisuusaste on peräti 98 prosenttia.

Saint-Gobain Finland on todellinen kierrätysmateriaalin käytön pioneeri, sillä se on hyödyntänyt tuotannossaan kierrätyslasia aina 80-luvulta lähtien. Gyproc-kipsilevyjen valmistamisessa puolestaan käytetään kierrätettyä kipsiä.

Syynä on paitsi materiaalitehokkuus, myös neitseellisten raaka-aineiden säästäminen, kertoo Saint-Gobain Finlandin liiketoiminnan kehitysjohtaja Gunnar Forsman.

– On hyvä, että raaka-ainevirrat käytetään hyödyksi eikä viedä kaatopaikalle tai muuten tuhota.

Samalla halutaan vähentää omasta toiminnasta kaatopaikalle päätyvän jätteen määrää niin pitkälti kuin se on mahdollista. Siksi esimerkiksi lasivillan valmistusprosessissa syntyneet hukkapalat kerätään talteen ja jauhetaan. Siitä saadaan raaka-ainetta muun muassa Leca-kevytsoraan, jossa lasivillalla korvataan neitseellistä savea. Se säästää luonnonvaroja ja edistää kiertotaloutta rakennusalalla.

– Olen aidosti ylpeä siitä, miten hyvin olemme pystyneet hyödyntämään kierrätysvirtoja omassa toiminnassamme ja myös kierrättämään omia tuotteitamme taas uudestaan.

Tavoitteena nettonolla hiilidioksidipäästöt

Rakennukset, rakentaminen ja rakennusmateriaalien valmistus aiheuttavat globaalisti liki 40 prosenttia kaikista hiilidioksidipäästöistä. Suomen kokonaispäästöistä rakennetun ympäristön osuus on noin 30 prosenttia.

Saint-Gobain Finland haluaa omalta osaltaan vaikuttaa tähän leikkaamalla omia hiilidioksidipäästöjään. Kierrätysmateriaalien käyttö ja omien materiaalien kierrättäminen on tärkeä osa kokonaisuutta. Esimerkiksi Isover-lasivillaeristeen alhainen hiilijalanjälki johtuu siitä, että materiaali on huomattavan kevyttä eristävyyteensä nähden. Isover-lasivilla valmistetaan jopa 80-prosenttisesti kierrätyslasista, mikä pienentää sen ympäristövaikutuksia entisestään. 

Keinoja on muitakin.

Saint-Gobain Finland on jo parikymmentä vuotta pakannut lasivillaeristeet puristepakkauksiin. Sen on laskettu puolittavan pakkausjätteen määrän työmailla. Tiiviimpi pakkaaminen säästää myös kuljetuskustannuksia ja kuljetuksesta tulevaa hiilidioksidikuormaa.

Saint-Gobain tekee myös kehitystyötä esimerkiksi sementtiä korvaavien sideaineiden parissa. Betonin sideaineena käytettävä sementti tuottaa peräti 5–8% koko maailman kasvihuonepäästöistä. Raaheen valmistuu tänä vuonna Saint-Gobainin ja SSAB:n yhteistyössä kuonanjalostuslaitos, jossa korkean jalostusarvon sementtejä korvaavia sideaineita tehdään terästuotannon kuonasta. Myös lasivillalla ja kivivillalla on valtava potentiaali sementin korvaajana betonin valmistuksessa.

Oma osuutensa on lisäksi tehtaiden energiankäytöllä. Yhtiön tehtaat Forssassa ja Hyvinkäällä hyödyntävät uusiutuvaa sähköä, ja Forssan tehtaalla käytetään lisäksi paikallisesti tuotettua biokaasua. Forssan lasivillatehdas otti biokaasun energialähteekseen ensimmäisenä lasivillatehtaana maailmassa vuonna 2010. Nyt Forssan tehtaalla ollaan investoitu siihen, että käytetystä kaasusta sata prosenttia on jatkossa biokaasua.

Tavoitteena on, että Saint-Gobain Finlandin päästöt olisivat vuonna 2035 tasan nolla. Koko Saint-Gobainin konserni, jonka pääkonttori sijaitsee Ranskassa, tavoittelee nettonolla hiidioksidipäästöjä vuoteen 2050 mennessä.

Oppeja matkan varrelta

Forsman kertoo, että tällä hetkellä yksi haaste on se, miten rakennustyömailta ja muualta kentältä kerättävät materiaalit saadaan talteen kustannustehokkaasti ja mahdollisimman vähillä päästöillä.

– Jos kerätään hirveän tehottomasti jotain kierrätysraaka-ainetta, voi syntyä kysymys, että onko tämä järkevää taloudellisesti tai ympäristöllisesti.

Yhteistyöllä on onnistuneessa kestävyyssiirtymässä iso merkitys. Saint-Gobain Finland saa kumppannuuksiensa ansiosta kierrätyslasia yhä enemmän rakennus- ja purkutyömailta. Esimerkiksi Saint-Gobain ja Revisol Oy tekevät yhteistyötä vanhojen ikkunoiden hyödyntämisessä. Myös lasivillan jauhatukseen tarvitaan yhteistyökumppaneiden osaamista.

Rakennusmateriaalien kierrätys on kasvava ala, ja siihen myös EU-lainsäädäntö ohjaa. Saint-Gobain on monessa mielessä edelläkävijä tässä, mutta käytäntöjen jatkuva parantaminen vaatii myös uusia innovaatiota ja pitkäjänteistä työtä, joka jatkuu edelleen.

Forsman kertoo, että yksi arvokkaimmista opeista kestävyyssiirtymässä on ollut se, että kierrätysraaka-aineiden käyttömahdollisuudet on syytä ottaa huomioon jo tuotesuunnitteluvaiheessa. Toinen oppi on, että pienilläkin askeleilla on merkitystä. Sitkeys palkitaan.

– Se, että ratkaistaisiin kaikki kerralla, ei onnistu, Forsman sanoo.

– Jos on vaikkapa yksi iso projekti, jossa voidaan pienentää kymmenesosa päästöistä, niin se on jo merkittävää.

Faktoja

• Saint-Gobain sai alkunsa vuonna 1665 Ranskassa. Yritys toimitti tuolloin peilit Versailles’n palatsin peilisaliin. Nykyisin Saint-Gobain on yksi maailman suurimmista rakennustuotevalmistajista. Saint-Gobain Finland Oy perustettiin vuonna 1993.
• Saint-Gobainin tunnetuimmat rakennusalan brändit Suomessa ovat Gyproc, Ecophon, ISOVER, Leca, PAM ja Weber.
• Saint-Gobain työllistää Suomessa suoraan noin 1000 henkeä.
• ISOVERin eristetehtaat ovat Suomen suurimmat kierrätyslasin käyttäjät, ja lasivillan valmistus onkin olennainen osa jätelasin kierrätysjärjestelmää Suomessa. Kierrätyslasin hyödyntäminen vähentää prosessin energiankulutusta jopa 30% verrattuna neitseellisiin raaka-aineisiin. Yhden kierrätyslasitonnin käytöllä voidaan hyvittää 1,2 tonnia neitseellisiä raaka-aineita.
• Saint-Gobain Finland on sitoutunut saavuttamaan nettonolla hiilidioksidipäästöt eli ensisijaisesti neutraloimaan ja vasta viimeisenä vaihtoehtona kompensoimaan toiminnastaan syntyvät hiilidioksidipäästöt kokonaan vuonna 2035.