Hyppää sisältöön
Ostoskori
Ostoskori
Lausunnot

Lausunto – U 19/2026 vp: Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EU) 2023/956 (ns. hiilirajamekanismi) muuttamisesta sen soveltamisalan laajentamiseksi jatkojalostustuotteisiin ja mekanismin kiertämisen ehkäisemiseksi

Energia ja ilmastoHiilineutraali kemiaKemianteollisuus rylausunnot
Kemianteollisuus ry kiittää mahdollisuudesta lausua näkemyksensä valtioneuvoston kirjelmästä eduskunnalle komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EU) 2023/956 (nk. hiilirajamekanismin) muuttamisesta sen soveltamisalan laajentamiseksi jatkojalostustuotteisiin ja mekanismin kiertämisen ehkäisemiseksi (U 19/2026 vp).
Taustaa

Kemianteollisuuden tavoitteena on olla luontopositiivinen ja hiilineutraali vuoteen 2045 mennessä osana omaehtoista vastuullisuusohjelmaa, Responsible Carea. Tavoite ei ole helppo ja useissa aiheeseen liittyvissä selvityksissä onkin tunnistettu kriittisiä tekijöitä, joita tavoitteen saavuttaminen tulee vaatimaan niin toimintaympäristöltä kuin toimialan yrityksiltä itseltään. Selvityksien perusteella on kuitenkin selvää, että kemian-teollisuuden yrityksien on mahdollista kutistaa hiilijalanjälki minimiin ja samalla kasvattaa käden-jälki todella suureksi. Toisin sanoen, kutistaa tehtaiden suorat päästöt Suomessa ja mahdollistaa samalla globaaleille asiakkaille merkittävät päästövähennykset.

Luontopositiivisen ja hiilineutraalin kemianteollisuuden saavuttaminen tulee vaatimaan massiiviset investoinnit esimerkiksi sähköistymiseen, sekä hiilineutraaliutta tukeviin vaihtoehtoisiin raaka-aineisiin. Hiilivuotoriskin torjunta, tasapuolisen pelikentän varmistaminen ja uusien markkinoiden luominen ovat ensiarvoisen tärkeitä taklata poliittisilla toimilla.

Yksityiskohtaisemmat näkemykset

Nykyisistä haasteista

Nykyinen hiilirajamekanismi taustalla on ollut kasvava huoli tuotannon siirtymisestä pois Euroopasta, ja tätä ovat nykyiset mekanismin piirissä olevat alat myös pyytäneet. Toisin sanoen toimialat ovat nähneet tarpeellisena turvata nykyistä yhä vähäpäästöisempää tuotantoa Euroopassa, jota ilmastopolitiikasta juontuvat kustannukset rasittavat ja jota Euroopan ulkopuolisilla kilpailijoilla ei vastaavalla tavalla ole.

Hiilirajamekanismia on siis toivottu tasaamaan pelikenttää. On kuitenkin huomionarvoista, että kemianteollisuuden tuotteista hiilirajamekanismin piiriin tulleista tuotteista ammoniakki ja lannoitteet ovat verrattain yksikertaisia arvoketjuja moneen muuhun arvoketjuun verrattuna. Komission esittämä hiilirajamekanismi ei ole ollut toistaiseksi riittävä edes näiden yksinkertaisien arvoketjujen suhteen ja korjaustarpeita on noussut valtavasti esille.

Kemianteollisuus ry:n mielestä nykyistä hiilirajamekanismia tulee kehittää, jotta se tuo riittävän vahvan suojan edes nykyiselle laajuudelle.

Nykyisiä haasteita ovat esimerkiksi:

  • Viennin turvaaminen

Hiilirajamekanismi ei suojaa vientiä toistaiseksi millään tavalla. Silti mekanismi poistaa vienniltä nykyiset muut hiilivuotosuojat. Tämä on iso epäkohta ja vaatii korjausta.

Komissio onkin tarttunut tähän, mutta nyt esitetty korjaus ei ole riittävä. Tästä tarkemmin Kemian-teollisuus ry:n lausunnossa aiheeseen: U 18/2026 vp Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi väliaikaisen vähähiilisyys-rahaston perustamisesta

  • Byrokratian määrä

Toistaiseksi näyttäisi siltä, että hiilirajamekanismi aiheuttaa huomattavat määrät hallinnollista taakkaa, niin yrityksissä kuin viranomaisille. Komissio on tarttunut myös tähän ja osa uudistuksista näyttääkin vievän tilannetta oikeaan suuntaan. Hyvänä esimerkkinä CBAM-rajan muuttaminen 150 euron arvosta 50 tonnin alarajaksi. Toimia on hyvä tarkastella vielä lisää.

  • Koko arvoketjun riittävä kattavuus

Kemianteollisuus ry on huolissaan hiilirajamekanismin kattavuudesta riittävällä tavalla koko arvo-ketjulle. Ilman riittävää kattavuutta mekanismi on mahdollisesti kierrettävissä esimerkiksi jalostamalla tuotetta pidemmälle Euroopan ulkopuolella. Tämä kysymys on erityisen tärkeä, mikäli mekanismia aiotaan laajentaa huomattavasti mutkikkaampiin arvoketjuihin.

  • Epäsuorien päästöjen huomioiminen

Kemianteollisuus ry:n mielestä hiilirajamekanismin tulee kattaa myös tuotteiden valmistuksen epäsuorat päästöt riittävällä tavalla. Tähän liittyy myös haasteita, miten päästöt määritellään ja vaikuttaako muutos kansallisesti nykyisiin hiilivuotosuojiin.

Eurooppalaiset tehtaat kärsivät tällä hetkellä markkinasähkön hinnassa täysimääräisesti hiilidioksidikustannuksen niin kauan kun fossiilista sähkön tuotantoa on markkinoilla mukana asetta-massa markkinahintaa. Vastaavaa päästökustannus tulee kerätä CBAM-mekanismilla. Mikäli tähän ei pystytä, niin sähköistämisen tuelle / kompensaation tulisi jatkaa Euroopassa.

Päämääränä on saattaa samalle viivalle tuotantolaitokset Euroopassa ja muualla maailmassa.

  • Päivityspakettien vaikutusten arvioinnit ja aikataulu

Kemianteollisuus ry on huolissaan lisäsääntelyn valmistelun nopeista aikatauluista ja vaikutusten arviointien riittävyydestä. Kemianteollisuudessa nähdään isoja riskejä, että komissio toistaa aikaisemmat virheensä hiilirajamekanismin kanssa ja tuo lainsäädännön liian vauhdilla, mikä voi johtaa huonoon lainsäädäntöön ja mahdollisiin korjausliikkeisiin, mikä tuo oman epävakauslisäyksen tulevaisuuden näkymiin.

Hiilirajamekanismin laajentamisesta

Hiilirajamekanismin laajentamisesta kattamaan uusia tuotteita on keskusteltu paljon ja kemianteollisuuden eurooppalainen kattojärjestö Cefic on teettänyt laajat selvitykset, miten laajentaminen voitaisiin toteuttaa huomattavasti mutkikkaampien arvoketjujen kuten esimerkiksi olefiinit, polymeerit ja muovit -arvoketjuihin. Toistaiseksi Ceficin selvityksissä ei ole kuitenkaan onnistuttu löytämään riittävää ratkaisua hiilirajamekanismin laajentamiseksi, jotta se turvaisi riittävällä tavalla esimerkiksi edellä mainittuja teollisuusaloja.

Yksi haaste näyttäisi olevan se, että hiilirajamekanismin tulisi kattaa riittävällä tavalla mutkikkaat arvoketjut ja tuoda tätä kautta haluttua hiilivuotosuojaa, mutta samalla tulisi varmistaa, ettei hukuta byrokratiaan ja tekniset kriteerit pysyisivät riittävän yksinkertaisina ja ettei mekanismi ole kierrettävissä. Haastepuolta lisää myös se, ettei komissiosta ole vielä edes saatu riittäviä korjauksia edes nykyisiin tunnettuihin epäkohtiin kuten esimerkiksi viennin turvaamiseen.

Ceficin selvityksen johtopäätelmä on ollut, että maksuttomat päästöoikeudet ja epäsuorien kustannuksien kompensaatio toisivat parhaan suojan hiilivuodolle.

Toistaiseksi Kemianteollisuus ry ei lähtisi laajentamaan hiilirajamekanismia sellaisille toimialoille, jotka eivät näe laajentamista järkevänä. Kemianteollisuus ry pitää kuitenkin järkevänä, että hiilirajamekanismin kehittämistä jatketaan ja vaihtoehtoja selvitetään yhteistyössä eri toimialojen kanssa. Kemianteollisuus ry:n mielestä pidemmällä aikajänteellä on erittäin tärkeää pyrkiä löytämään toimiva ratkaisu mekanismin laajentamiselle.

Artikla 27a

Kemianteollisuus ry:n mielestä on hyvä, että Suomen kannassa on huomioitu komission aloite ottaa itselleen valta poistaa mielivaltaisesti sektoreita mekanismista hyvin epämääräisin kriteerein ja määrittelemättömäksi ajaksi. Tällaista valtaa ei tule komissiolle antaa.

Hiilirajamekanismin tarkoitus on tasata pelikenttä EU:n ja EU:n ulkopuolisen tuotannon välillä ja mekanismia on kehitetty vuosikausia. Nyt komissio voisi yhdellä muutoksella mielivaltaisesti pois-taa ja palauttaa sektoreita. Samalla komissio jatkaisi EU-tuotannon päästömaksujen keräämistä, mutta sallisi EU:n ulkopuolelta tuotavalle kilpailevalle tuotteelle päästömaksuvapauden. Tiedossamme ei myöskään ole takeita, että muut hiilivuotosuojat palautuisivat takaisin tämän uuden artiklan aktivoinnin seurauksena. Komission lähestymistapa ei lisää mekanismin uskottavuutta ja houkuttelevuutta useiden muiden sektoreiden silmissä.

Kemianteollisuus ry:n mielestä Suomen kantaa tulisi selkeyttää vastustamaan toimivallan siirtoa. Ehdotamme, että Suomi vastustaa selkeästi artikla 27a lisäämistä osaksi CBAM asetusta ja Suomen kantaan lisätään virke:

”Valtioneuvosto vastustaa artiklan 27a toimivallan siirtoa komissiolle mekanismin soveltamisalan kaventamiseksi väliaikaisesti”

Lue seuraavaksi