Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi nestemäisten polttoaineidenvalmisteverosta annetun lain ja valmisteverotuslain 98 a §:n muuttamisesta

Kemianteollisuus ry kiittää mahdollisuudesta lausua näkemyksensä luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain ja valmisteverotuslain 98 a §:n muuttamisesta (VN/19384/2025).
Valtiovarainministeriön valmistelemassa esityksessä ammattitarkoitukseen käytettävän dieselin verotuksen keventämistä 3,3 senttiä litralta linja-autojen ja vähintään 7,5 tonnin kokonaismassan kuorma-autojen osalta. Veronpalautus olisi voimassa vuoden 2037 loppuun, ja sen arvioidaan lisäävän valtion menoja noin 40 miljoonaa euroa vuodessa.
Kemianteollisuus ry:n näkemys
Kemianteollisuus ry:stä on lähtökohtaisesti tärkeää turvata teollisuuden ja teollisuuden logistiikan kilpailukyky. Samalla tulee kuitenkin varmistaa järjestelmällisesti ilmastotavoitteiden toteutuminen ja etenkin uusiin raaka-aineisiin perustuvien markkinoiden syntyminen, sekä luoda investointivarmuutta toimialalle.
Esitetty malli asettaisi uusiutuvan dieselin (HVO100) eriarvoiseen asemaan fossiiliseen dieseliin nähden, sillä EU:n energiaverodirektiivin mukainen dieselin vähimmäisverotaso on 33 senttiä litralta. Koska HVO100 on jo verotettu Suomessa EU:n vähimmäistasolla, siitä ei voisi saada palautusta lainkaan. Tällöin hintaero biopohjaisen ja fossiiliseen dieseliin välillä kasvaisi ammattikäytössä. Tämän kaltainen kehitys heikentäisi liikenteen päästövähennysten toteutumista taakanjakosektorilla. Isossa kuvassa riskinä on, että Suomi ajautuu samaan tilanteeseen, kuin Saksa, joka on joutunut ostamaan päästövähennysyksiköitä muilta jäsenmailta kompensoidakseen taakanjakosektorin tavoitteiden alituksen. Suomen tulisi pyrkiä ulkomaisien päästövähennyksien ostamisen sijaan käyttämään rahat kotimaisiin päästövähennyksiin, mikä samalla edistää myös kotimaista tuotantoa ja työpaikkoja.
Esityksen ympäristövaikutuksia koskevaa arviointia (s.19) tulisi täsmentää, kuten myös LVM toteaa lausunnossaan. Nykyisestä muotoilusta voi virheellisesti saada käsityksen, että kestävien uusiutuvien polttoaineiden käyttö kasvattaisi liikenteen päästöjä fossiilisiin polttoaineisiin verrattuna, vaikka todellisuudessa uusiutuvan energian direktiivin (RED3) kestävyyskriteerit täyttävien nestemäisten uusiutuvien polttoaineiden elinkaaren aikaisten kasvihuonekaasupäästöjen tulee olla huomattavasti pienemmät fossiiliseen verrokkiin verrattuna. Nykyisessä tilanteessa ympäristövaikutukset johtunevat ennen kaikkea polttoaineiden kokonaiskulutuksen kasvusta. Lisäksi nykyisen esityksen mukainen ammattidieseljärjestelmä kaventaa biopohjaisen ja fossiilisen dieselin hintaeroa fossiilisen dieselin eduksi, millä voi olla vaikutusta kuljetusyritysten käyttövoimavalintoihin ja investointeihin.
Kemianteollisuus ry:n mielestä olisi myös perusteltua harkita olisiko mahdollista hakea EU-poikkeuslupaa, kuten SKAL on esittänyt, jotta myös uusiutuva diesel voisi saada vastaavan veronalennuksen kuin fossiilinen diesel ammattikäytössä. Ratkaisua etsittäessä on tärkeää varmistaa, että se säilyttää uusiutuvan vaihtoehdon kilpailukyvyn suhteessa fossiiliseen polttoaineeseen.



