20.08.2025

Lausunto keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmasta (KAISU3) VN/14961/2024

Kemianteollisuus ry kiittää mahdollisuudesta lausua näkemyksensä lausuntopyyntöön keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmasta (KAISU3) VN/14961/2024.

Taustaa

Kemianteollisuuden tavoitteena on olla luontopositiivinen ja hiilineutraali vuoteen 2045 mennessä osana omaehtoista vastuullisuusohjelmaa, Responsible Care, (lue lisää: https://www.kemianteollisuus.fi/vastuullisuus/). Tavoite ei ole helppo ja useissa aiheeseen liittyvissä selvityksissä onkin tunnistettu kriittisiä tekijöitä, joita tavoitteen saavuttaminen tulee vaatimaan niin toimintaympäristöltä kuin toimialan yrityksiltä itseltään. Selvityksien perusteella on kuitenkin selvää, että kemianteollisuuden yrityksien on mahdollista kutistaa hiilijalanjälki minimiin ja samalla kasvattaa kädenjälki todella suureksi. Toisin sanoen, kutistaa tehtaiden suorat päästöt Suomessa ja mahdollistaa samalla globaaleille asiakkaille merkittävät päästövähennykset. Luontopositiivisen ja hiilineutraalin kemianteollisuuden saavuttaminen tulee vaatimaan massiiviset investoinnit esimerkiksi sähköistymiseen, sekä hiilineutraaliutta tukeviin vaihtoehtoisiin raaka-aineisiin.

Yksityiskohtaisemmat näkemykset aiheryhmittäin

Liikenne

Suomen taakanjakosektorin 2030 päästövähennysvelvoite on kasvamassa EU:n lainsäädännön päivityksen myötä 50 % tasolle ja samaan aikaan LULUCF-sektorin tavoitteiden toteutuminen on mennyt haastavaksi. On tärkeää, että Suomessa viitoitetaan selkeä ja pitkäjänteinen ura, miten tavoitteisiin päästään. Liikenne on taakanjakosektorin suurin päästölähde Suomessa, joten poliittisen ohjauksen on oltava erityisesti liikenteen suhteen riittävän vahvalla ja ennakoitavalla pohjalla. Suomessa liikenteen päästövelvoitetta on ohjattu jo pitkään jakeluvelvoitteella. Kemianteollisuus ry:n mielestä jakeluvelvoitteesta tulee pitää kiinni. Samaan aikaan suomessa tulisi lisäksi aktiivisesti pohtia miten teollisuuden kuljetuksien kilpailukyky säilytetään.

Liikennesähkö on otettu mukaan vuoden 2025 alusta osaksi jakeluvelvoitetta ja tämä osuus pitäisi olla lisättynä biopolttoaine osuuden päälle, jolloin fossiilisten polttoaineiden käyttö ei korvaisi bio-osuutta. Tämä tulisi huomioida tavoitteen asetannassa jatkossa. Liikennesähkö on otettu mukaan vuoden 2025 alusta osaksi jakeluvelvoitetta. Tämä tulisi huomioida tavoitteen asetannassa jatkossa. Olisi harmillista, jos Suomi joutuisi ostamaan tässä kohtaa päästövähennysyksiköitä, muilta mailta Saksan tapaan. Kemianteollisuus ry:n mielestä eurot on parempi kohdistaa Suomalaisiin päästövähennystoimiin sen sijaan, että Suomi rahoittaisi päästövähennysyksiköiden ostojen kautta muiden maiden päästövähennysinvestointeja.

Rakennusten erillislämmitys

Kemianteollisuus ry näkee biopolttoöljyn jakeluvelvoitteen nostamisen 15 % tasolle vuoteen 2030 mennessä perusteltuna. Tämä tulee vaikuttamaan myös rakennusten erillislämmityksen päästöihin vähentävästi. Päästövähennystoimia on tehtävä kaikilla sektoreilla, jotta Suomen taakanjakosektorin vähennyksiin voidaan päästä.

Työkoneet

Kemianteollisuus ry näkee biopolttoöljyn jakeluvelvoitteen nostamisen 15 % tasolle vuoteen 2030 mennessä perusteltuna. Päästövähennystoimia on tehtävä kaikilla sektoreilla, jotta Suomen taakanjakosektorin vähennyksiin voidaan päästä. Samalla on kuitenkin tärkeää pitää huolta teollisuuden arvoketjujen kilpailukyvystä.

Jätehuolto

Suunnitelmaluonnoksessa on esillä ainakin yhden jätteenpolttolaitoksen hiilidioksidipäästöjen CCS- tai CCU-hanketta. Arvioitu päästövähennysvaikutus on 0,3 Mt vuonna 2030.

Kemianteollisuus ry:n mielestä on hyvä että CCU:n mahdollisuudet on tunnistettu suunnitelma-luonnoksessa, mutta hankkeita tulisi tukea huomattavasti laajemmin. CCU on yksi mahdollinen vaihtoehtoinen hiilen lähde kemianteollisuuden tehtaille, jolla on mahdollista korvata neitseellistä fossiilista raaka-ainetta / polttoainetta. Kaikkia hiilen kiertoja tulisi kuitenkin isossa kuvassa edistää tasapuolisesti. Suomessa on mahdollisuuksia useille CCU-projekteille, mutta usein hankkeiden kehittäminen vaatii alkuun pienempimuotoisia testi- ja pilottivaiheita. Hiilidioksidin käyttöönottotekniikatkin ovat vielä kehittymässä, joten useissa tapauksissa ison kokoluokan toteutukseen ei pystytä heti siirtymään. Tukiohjelmilla tulisi voida rohkaista laajasti teollisuuslaitoksia ottamaan askeleita hiilidioksidin talteen ottamiseen. Toisin sanoen Suomessa on syytä edistää laajasti myös pienempiä koeluontoisia hankkeita. Kemianteollisuus ry kannattaa jätteenpolton lisäämistä päästökauppaan. Samaan aikaan on kuitenkin tärkeää edistää hiilen kiertoja, sekä CCU-hankkeita mahdollisimman laajasti Suomessa.

Teollisuus ja muut päästöt

Suunnitelmaluonnoksessa on esillä ainakin yhden jätteenpolttolaitoksen hiilidioksidipäästöjen CCS- tai CCU-hanketta. Arvioitu päästövähennysvaikutus on 0,3 Mt vuonna 2030.

Kemianteollisuus ry:n mielestä on hyvä että CCU:n mahdollisuudet on tunnistettu suunnitelma-luonnoksessa, mutta hankkeita tulisi tukea huomattavasti laajemmin teollisuudessa. CCU-teknologiat mahdollistavat yhden mahdollisen vaihtoehtoisen hiilen lähteen kemianteollisuuden tehtaille, jolla on mahdollista korvata neitseellistä fossiilista raaka-ainetta / polttoainetta. Kaikkia hiilen kiertoja tulisi kuitenkin isossa kuvassa edistää tasapuolisesti. Suomessa on mahdollisuuksia useille CCU-projekteille, mutta hankkeiden kehittäminen vaatii alkuun pienempimuotoisia testi- ja pilottivaiheita. Hiilidioksidin käyttöönottotekniikatkin ovat vielä kehittymässä, joten useissa tapauksissa ison kokoluokan toteutukseen ei pystytä heti siirtymään.

Yksittäisen tukikohteen sijaan Suomessa tulisi tukea ja rohkaista laajasti teollisuuslaitoksia ottamaan askeleita hiilidioksidin talteen ottamiseen. Toisin sanoen Suomessa on syytä edistää laajasti myös pienempiä koeluontoisia hankkeita. Kemianteollisuus ry:n mielestä vapaaehtoiset energiatehokkuussopimukset ovat olleet erittäin hyvä tapa edistää energiatehokkuustoimia Suomessa. On positiivista, että suunnitelmaluonnoksessa energiatehokkuussopimustoiminnan jatko kaudelle 2026-2035 on huomioitu ja on tärkeää, että toiminnan jatkolle turvataan riittävät resurssit.