Hyppää sisältöön
Ostoskori
Ostoskori
Lausunnot

Lausunto: Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi EU:n metaanipäästöasetuksen velvoitteiden valvonnasta ja seuraamuksista ja siihen liittyviksi laeiksi sekä laeiksi sähkömarkkinalain ja Energiavirastosta annetun lain muuttamisesta

lausunnot
Kemianteollisuus ry kiittää mahdollisuudesta lausua näkemyksensä hallituksen esitykseen edus-kunnalle laiksi EU:n metaanipäästöasetuksen velvoitteiden valvonnasta ja seuraamuksista ja siihen liittyviksi laeiksi sekä laeiksi sähkömarkkinalain ja Energiavirastosta annetun lain muuttamisesta (VN/38418/2025).


Taustaa

Metaanipäästöjen vähentämistä koskeva asetus (EU) 2024/1787 on tullut voimaan 4.8.2024. Asetuksen tulkinta on kuitenkin osoittautunut haastavaksi ja esille on noussut lukuisia kysymyksiä esimerkiksi tiedon keräämisestä, todentamisesta ja ylipäätään asetuksen soveltamisalasta, joihin tarvitaan vastauksia. Näistä osa on sellaisia, joihin valvova viranomainen pystyy tekemään linjauksia. Suomi ei ole tähän mennessä nimennyt asetuksen edellyttämää toimivaltaista viran-omaista, joten Kemianteollisuus ry pitääkin hyvänä, että kansallinen täytäntöönpanolainsäädäntö saataisiin tuotua voimaan ja yrityksien toimintaan ja ennakoitavuuteen selkeyttä.

Kemianteollisuus ry:n mielestä on ensiarvoisen tärkeää myös huomioida, että asetuksen tulkitseminen on ollut myös muualla Euroopassa haastavaa ja komissio onkin suositellut jäsenmaita olemaan asettamasta sanktiota tuojien tietojenantovelvoitteisiin liittyen. Samaan aikaan EU:ssa on vireillä aloite, jolla lykättäisiin asetuksen velvoitteiden toimeenpanoa.


Kemianteollisuuden yksityiskohtaisemmat näkemykset


Metaanipäästöasetuksen soveltamisala kohdistunee Suomessa hyvin rajattuun joukkoon toimi-joita. Kemianteollisuus ry:n jäsenyrityksistä on noussut kysymyksiä asetuksen tarkemmasta laajuudesta ja missä rajaukset käytännössä kulkevat. Tähän ei ole saatu selkeää vastausta ministeriöstä, joten on tärkeää, että toimeenpaneva viranomainen selkeyttää soveltamisalaa ja sen rajauksia välittömästi lain astuttua voimaan. Yrityksien toiminnan kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että lainsäädäntö on selkeää.

Toimivaltaisen viranomaisen määrittely ja resurssit

Kemianteollisuus ry:n mielestä on erittäin tärkeää, että viranomainen saadaan nimettyä ja näkymä asetuksen toimeenpanon suhteen eteenpäin. Luonnoksessa tehtävään on nimetty Turvallisuus- ja kemikaalivirasto. Kemianteollisuus ry on huolissaan valtion esittämistä vähäisistä resursseista haastavan asetuksen toimeenpanemiseksi.

Viranomaisohjauksen ja -tuen välttämätön tarve (Tukes)

Monimutkaisen ja vaikeasti tulkittavan sääntelykehyksen vuoksi toimijat tarvitsevat valvovalta viranomaiselta (Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes) ennakoivaa ohjausta, neuvontaa ja virallisia soveltamisalalinjauksia välittömästi lain astuttua voimaan ja erityisesti ennen valvontatoimenpiteiden tai seuraamusharkinnan käynnistämistä.

Tukesin tulee laatia yhteistyössä teollisuuden ja energia-alan kanssa yksityiskohtaiset soveltamisohjeet siitä, mitkä verkot ja laitteistot kuuluvat asetuksen piiriin. Valvonnan on painotuttava ensimmäisten vuosien aikana neuvontaan ja ohjaukseen rangaistussanktioiden sijaan. Valvontajärjestelmä tulee rakentaa mahdollisimman selkeäksi, ennakoitavaksi ja toiminnanharjoittajien oikeussuojaa turvaavaksi.

Seuraamusmaksusta (15 §)

Seuraamusmaksun enimmäismääräksi säädetään 20 prosenttia oikeushenkilön edellisen tilikauden liikevaihdosta. Kemianteollisuus ry:n mielestä 20 prosentin enimmäisrangaistus on kohtuuton ottaen huomioon asetuksen ympärillä vallitsevan yleisen epäselvyyden ja yritysten puutteelliset mahdollisuudet asetuksen velvoitteiden noudattamiseen käytännössä. Kemianteollisuus ry:n mielestä olisi perusteltua tarkastella onko tähän kohtaan löydettävissä tulkinnanvaraa.

Julkiset huomautukset ja varoitukset ennen päätöksen lainvoimaisuutta (24 §)

Metaaniasetuksessa säädetään, että jäsenvaltion toimivaltaisella viranomaisella tulee seuraamusmaksujen lisäksi olla valtuudet antaa julkisia varoituksia tai ilmoituksia (public warnings or notices) osana seuraamusvalikoimaa. Lisäksi jäsenvaltioilta edellytetään vuosittaista koontitietojen julkaisua määrättyjen seuraamusten tyypistä, koosta, rikkomuksista ja seuraamuksen saaneista toimijoista.

Esityksen 24 §:n mukaan Tukesin tulee julkistaa antamansa julkinen varoitus sekä Markkinaoikeuden määräämä seuraamusmaksu välittömästi antamisen jälkeen, eli jo ennen kuin päätös on saanut lainvoiman. Tämä on ongelmallista yritysten oikeusturvan, syyttömyysolettaman sekä erityisesti maineen ja julkisuusriskin kannalta.

Ennen päätöksen lainvoimaisuutta julkaistava julkinen varoitus tai seuraamusmaksu on Suomen kansallisen hallituksen esityksen oma lainsäädäntöratkaisu, ei EU-asetuksesta johtuva pakko. Ehdotamme, että 24 §:ää muutetaan siten, että seuraamusten julkistamisen edellytyksenä on aina päätöksen lainvoimaisuus.

Hallituksen esitysluonnoksen mukainen julkisen varoituksen ja seuraamusmaksun välitön julkistaminen voi aiheuttaa yritykselle merkittävää mainehaittaa, eikä jälkikäteen julkaistu oikaisu korjaa enää aiheutunutta vahinkoa. Lakiesitysluonnoksen 24 §:ssä mainitaan, että markkinaoikeuden määräämää seuraamusmaksua ei saa julkistaa, jos julkistaminen saattaisi aiheuttaa kohtuutonta vahinkoa asianosaisille. Hallituksen esitykseen tulee lisätä, että vastaavasti myöskään julkista varoitusta ei saa julkaista, jos julkistaminen saattaisi aiheuttaa kohtuutonta vahinkoa asianosaisille.

26 §:n soveltaminen ja komission suositus (EU) 2026/1835

Kemianteollisuus pitää erittäin tärkeänä, että Tukes soveltaa johdonmukaisesti komission 20.7.2026 antamaa suositusta (EU) 2026/1835, jonka mukaan tuojien tietojenantovelvollisuuksien laiminlyönteihin ei tulisi soveltaa seuraamuksia vuosina 2027–2029. Esityksen perusteluissa 26 §:n soveltaminen on kuitenkin jätetty Tukesin tapauskohtaisen harkinnan varaan, eikä suositusta ole kirjattu säännökseen tai sen soveltamisohjeisiin suoraan sitovalla tai edes vahvalla olettamalla noudatettavaksi.

Tämä voi johtaa tulkintojen epävarmuuteen erityisesti nykyisessä tilanteessa, jossa esimerkiksi todentamistahoja ei ole olemassa. Epäyhtenäinen soveltaminen jäsenvaltioiden välillä voisi lisäksi asettaa Suomessa toimivat tuojat epäoikeudenmukaiseen kilpailuasemaan sellaisien jäsenmaiden kanssa, jotka noudattavat komission suosituksia.

Kemianteollisuus esittää, että hallituksen esityksen perusteluja täsmennetään siten, että niistä käy nykyistä selkeämmin ilmi lähtökohta, jonka mukaan Tukes ei esitä seuraamusmaksua komission suosituksien mukaisesti.

Siirtymäsäännökset (31–32 §)

Kemianteollisuus pitää oikeudenmukaisena, ettei taannehtivaa seuraamusta voida määrätä ennen lain voimaantuloa ja että toimijoille annetaan täydentävä määräaika jo umpeutuneiden velvoitteiden saattamiseksi ajan tasalle. Korostamme, että täydentävien määräaikojen tulee käytännössä olla riittäviä ottaen huomioon, ettei kansallista toimivaltaista viranomaista tai raportointikanavaa ole ollut käytettävissä ennen ehdotetun lain voimaantuloa.

LDAR-velvoitteiden kolmen kuukauden siirtymäajasta

Kemianteollisuus ry puoltaa Kaasuyhdistyksen ja Gasumin lausuntojen havaintoja, joiden mukaan täyttämättä olevien LDAR-velvoitteiden seuraamusmaksuihin sovellettavan kolmen kuukauden siirtymäajan havaitaan olevan toteuttamiskelvoton. Liian lyhyet siirtymäajat voivat johtaa toimitusongelmiin teollisille loppukäyttäjille, mikäli liian lyhyet siirtymäajat toimenpiteille johtaisivat keskeytyksiin tai jakeluongelmiin.

Lue seuraavaksi