16.09.2025

Kemianteollisuuden ristiriitaisille suhdannetiedoille on hyviä selityksiä

Kemianteollisuuden suhdanneindikaattorit vaikuttavat helposti ristiriitaisilta.

Kemianteollisuuden tuotantoindeksi hipoo vuoden 2019 huippua, alan arvonlisäys kasvoi huomattavasti vuoden toisella neljänneksellä, ja uudet tilaukset kehittyvät myönteisesti.

Samaan aikaan 45 % yrityksistä kertoi Kemianteollisuus ry:n syyskuun jäsenpulssissa tilanteensa olevan erittäin huono tai huono, ja EK:n kirjaamat tilauskantatiedot kyntävät yhä syvällä.

Tilastotiedoille löytyy kuitenkin varsin loogisia selityksiä.

Tuotantotiedot lääketeollisuuden juhlaa

Kemianteollisuuden tuotantotietojen¹poikkeuksellisen jyrkkä nousu selittyy pääosin kahdella tekijällä. Ensinnäkin Nesteen huoltoseisokki vaikutti tuotantoindeksin pohjalukemiin viime vuoden alkupuoliskolla. Sittemmin tuotannon palautuminen on kirittänyt kemianteollisuuden tuotantomääriä.

Toiseksi lääketeollisuuden, joka edustaa tuotantoindeksissä noin 20 prosenttia kemianteollisuudesta, voimakas vire on nostanut indeksiä arviolta 6 prosenttia vuoden 2023 tasoon verrattuna.

Laaja-alaisemmasta kemianteollisuuden hyvinvoinnista tuotantotiedot eivät siis pääsääntöisesti kerro.

Entä uudet tilaukset?

Tilastokeskus julkaisee uudet tilaukset euromääräisenä. Koska hintataso on viime vuosina noussut, euromääräisesti kasvaneista tilauksista ei voida vetää suoria johtopäätöstä tilausten tarjoamasta toimitus- ja työmäärästä.

Kun hintojen nousu huomioidaan tuottajahintojen avulla, kemianteollisuuden uudet tilaukset ovat nousseet vuosien 2023–2024 synkistä lukemista alan tyypilliselle tasolle.

Tilauskanta puolestaan kertyy uusista tilauksista, ja kestänee aikansa ennen kuin uudet tilaukset nostavat EK:n suhdannetiedustelun tilauskannan saldolukua. Toisaalta myös se, että Tilastokeskus tilastoi uudet tilaukset vain kemikaaleista, kemiallisista tuotteista, ja lääkkeistä vaikuttaa vertailuun.

Kemianteollisuus ei voi kokonaisvaltaisesti hyvin

Muutamista hyvistä indikaattorilukemista huolimatta yrityksillä riittää haasteita mm. orgaanisen ja epäorgaanisen kemian, väriteollisuuden, sekä muovi- ja kumiteollisuuden puolella.

Haasteet johtuvat vaimeasta kotimaisesta kysynnästä (mm. metsäteollisuus ja rakentaminen) sekä globaalista ongelmavyyhdistä, jota tähdittävät Trumpin tullit sekä Kiinan aggressiivinen teollisuus- ja vientipolitiikka.

Myös Keski-Euroopan teollisuustuotannon kilpailukykyhaasteet (mm. autoteollisuus) heijastuvat suoraan alan yrityksiin.

Nämä tekijät myös selittävät sen, että Kemianteollisuus ry:n syyskuun jäsenpulssissa suuret yritykset raportoivat tilanteensa huonommaksi kuin pienet. Suuret yritykset ovat tyypillisesti riippuvaisempia viennistä ja kohtaavat pieniä yrityksiä enemmän ulkomaista kilpailua.

Kemianteollisuuden tilanne on konkreettinen esimerkki teollisuuden keskinäisistä riippuvuussuhteista sekä EU:n haasteista globaalin myllerryksen keskellä – sekä myös tilastotietojen tulkinnan haastavuudesta.

[1] Tilastokeskuksen julkaisema teollisuuden volyymi-indeksi.