Hyppää sisältöön

Kemianteollisuuden kysely: Työntekijöitä on nyt helpompi löytää, mutta hakijoiden perusosaamisessa usein puutteita

Kemianteollisuuden yritysten on nyt helpompi löytää osaavaa työvoimaa kuin vuosi sitten, ja etenkin työntekijöiden rekrytointitarve on kasvanut selvästi. Vaikka osaajia on nyt helpompi löytää, osaamisen taso ei ole parantunut. Yritykset kertovat, että vastavalmistuneilta puuttuu perusasioita, ja perehdytys pitenee. Samankaltainen kehitys, joka näkyy Suomen PISA-tuloksissa, näkyy myös työpaikoilla.

Kemianteollisuus ry:n jäsenyrityksille tekemään Osaamispuntari-kyselyyn vastasi syys–lokakuussa 53 yritystä. Kysely tehtiin toista kertaa.

Työntekijöitä hakee tällä hetkellä joka toinen vastannut yritys (54 %), kun vuosi sitten osuus oli runsas kolmannes (36 %). Toimihenkilöiden ja ylempien toimihenkilöiden rekrytointitarve on pysynyt ennallaan. Samalla rekrytointi on helpottunut: 46 prosenttia vastaajista kertoo työntekijöiden saamisen olevan helppoa, kun vuotta aiemmin näin sanoi 26 prosenttia vastaajista. Osa yrityksistä kertoo avovastauksissaan heikon työmarkkinatilanteen helpottaneen aiemmin vaikeita rekrytointeja.

Helpottunut saatavuus ei kuitenkaan ratkaise osaamisen tasoa. Joka neljäs yritys (26 %) kertoo jättäneensä viimeisen vuoden aikana työtehtäviä täyttämättä hakijoiden riittämättömän osaamisen vuoksi. Pienet ja keskisuuret yritykset kohtaavat ongelman selvästi useammin (33 %), suurista yrityksistä vain harva.

Sijainti haastaa etenkin korkeakoulutettujen osaajien saatavuutta

Vaikeimmaksi rekrytointi koetaan edelleen ylempien toimihenkilöiden kohdalla: 22 % vastaajista pitää sitä vaikeana (2025: 24 %). Haaste painottuu pk-yrityksiin, joista näin kokee lähes kolmannes.

Uutena kysymyksenä kyselyssä selvitettiin sijainnin vaikutusta rekrytointeihin. Yli puolet yrityksistä (54 %) kertoo sijainnin heikentävän etenkin yliopistokoulutettujen osaajien saatavuutta. Avovastauksissa toistuvat samat teemat kuin vuosi sitten: tehtaat sijaitsevat kasvukeskusten ulkopuolella, julkinen liikenne ei palvele vuorotyötä ja asiantuntijat eivät välttämättä halua muuttaa työn perässä.

Ammatillisten osaajien tarve ei ole myöskään vähentymässä. Prosessioperaattoreita hakee joka toinen työntekijätarpeen ilmoittanut. Lisäksi muovituotannon työntekijöiden kysyntä on kasvanut. Eläköityvän ammattiosaajan tilalle rekrytoidaan useimmiten ammatillisen koulutuksen saanut (58 %), eikä robotiikan tai automatisaation nähdä juuri korvaavan työntekijöitä.

Perustaitojen puute näkyy työpaikoilla

Ammatillisesta koulutuksesta valmistuneiden osaaminen vastaa yritysten tarpeita heikoimmin. Kaksi kolmesta (67 %) arvioi vastaavuuden kohtalaiseksi ja 13 % heikoksi. Korkeakoulutus saa parhaat arviot, ja arviot paranevat koulutustason noustessa: AMK-tutkinnon suorittaneiden osaamisen arvioi vastaavan tarpeita hyvin joka neljäs (25 %), yliopistosta valmistuneiden 40 % ja tohtoreiden kaksi kolmesta (67 %).

Yritysten mukaan ammatillisesta koulutuksesta valmistuneiden käytännön osaaminen on ohentunut, perehdytysaika pitenee ja perusasioissa on puutteita. Vastaajat mainitsevat osaamispuutteita esimerkiksi laskutaidossa ja ammattisanastossa. AMK-tasolla puutteita nähdään muun muassa kirjoitustaidossa, ratkaisukyvyssä ja omatoimisuudessa. Korkeakoulutettujen osalta vastaajat nostavat esiin myös alan erityisosaamisen: asiantuntijatehtävät ovat niin spesifejä, että osaamisen vastaavuus edellyttäisi tiivistä yhteistyötä oppilaitosten kanssa.

Osa vastaajista katsoo koulutuksen tason laskeneen kaikilla asteilla ammatillisesta koulutuksesta yliopistoon:

”Koulutuksen taso on laskenut vuosien aikana selkeästi eikä valmistuneilla ole riittävää osaamistasoa tai perustietoja. Koskee ammatillista koulutusta, ammattikorkeakoulutusta ja yliopistokoulutusta.” – Kyselyyn vastannut yritys

Havainnot kytkeytyvät laajempaan huoleen suomalaisnuorten perustaidoista. Syyskuussa julkaistuissa PISA 2025 -tuloksissa suomalaisnuorten lukutaito ja matematiikan taidot heikkenivät edelleen. Myös luonnontieteiden tuloksissa pitkän aikavälin lasku on ollut jyrkkää. Lisäksi suomalaisten oppilaiden sinnikkyys oli kaikista osallistujamaista huonoimmalla tasolla.

– PISA-tuloksista tuttu kehitys alkaa näkyä yhä selvemmin yrityksissä, jotka rekrytoivat työelämään valmistuneita tekijöitä, sanoo asiantuntija Anniina Ala-Prinkkilä Kemianteollisuus ry:stä

Kemianteollisuus ry esitti syyskuussa, että vahvat LUMA-taidot ovat teollisuuden uudistumisen ja kehityksen edellytyksiä. Osaamistason nosto lähtee jo varhaisilta kouluasteilta. Jokaiselle nuorelle tulee varmistaa vahvat perustaidot jo ennen siirtymistä 2. asteen koulutukseen ja kaikilla tulee olla riittävä osaaminen ja mahdollisuudet edetä korkeakouluopintoihin.

– Matematiikka ja luonnontieteet on pidettävä mukana ammatillisen koulutuksen yhteisissä tutkinnon osissa ja riittävä lähiopetus on turvattava. Lisäksi LUMA-harrastukset, tiedekerhot ja kilpailutoiminta tulee kytkeä vahvemmin osaksi Harrastamisen Suomen mallia ja koulujen arkea, jotta tiede- ja teknologiaharrastukset ovat yhdenvertaisesti kaikkien lasten ja nuorten ulottuvilla.

Kemianteollisuus ry edistää työelämä- ja LUMA-taitoja myös itse: se on mukana Suomen ja Viron yhteisessä Tulevaisuuden tekijät -innovaatiokilpailussa, jossa yläkoululaiset eri puolelta Suomea ratkovat yritysten todellisia haasteita LUMA-osaamisen avulla.

Tulevaisuudessa korostuvat yhteistyötaidot, oppimiskyky ja digiosaaminen – sekä kotimaisen kielen taito

Tulevaisuudessa korostuvat yritysten mukaan erityisesti tiimityö- ja yhteistyötaidot (49 %) sekä joustavuus ja oppimiskyky (38 %). Teknisistä taidoista nousevat esiin koneiden ja laitteiden käyttö- ja huoltotaito sekä digi- ja tekoälytaidot (kumpikin 36 %). Suurilla yrityksillä painottuvat digi- ja tekoälytaidot, pk-yrityksillä käytännön tekniset taidot.

Tekoälyn vaikutusta koskevat arviot ovat muuttuneet vuodessa. HR-johtajilta kysyttiin, miten tekoäly vaikuttaa yrityksen henkilöstötarpeeseen seuraavan kolmen vuoden aikana. Vuonna 2025 noin neljännes vastaajista ennakoi tekoälyn vähentävän toimihenkilöiden kysyntää. Nyt tekoälyn arvioidaan pikemmin lisäävän osaajatarvetta: AMK-tasoisten osaajien tarpeen kasvua ennakoi 19 % ja vähenemistä 11 %, yliopistotasoisten osaajien kasvua 17 % ja vähenemistä 4 %.

– Selvä enemmistö ei kuitenkaan odota tekoälyllä olevan juuri vaikutusta henkilöstötarpeeseen kolmen vuoden aikana, sanoo Ala-Prinkkilä.

Ulkomailta rekrytoivat edelleen etenkin suuret yritykset: puolet niistä on palkannut ylempiä toimihenkilöitä EU-maista viimeisen viiden vuoden aikana, kun pk-yrityksistä näin on tehnyt 11 %. Hyvää kotimaisen kielen taitoa vaatii työntekijöiltä 64 % yrityksistä, ja vastaajat perustelevat vaatimusta muun muassa työturvallisuudella.

Koulutuspolitiikalta tarvitaan laatua ja työelämäläheisyyttä

Kemianteollisuus ry:n eduskuntavaalitavoitteissa 2027 osaaminen on yksi Suomen nousun avaimista. Teollisuus tarvitsee korkeaa luonnontieteellis-matemaattista osaamista sekä ammatillisissa tehtävissä että asiantuntijatehtävissä.

Koulutuksen tulee olla laadukasta ja vastata työelämän tarpeisiin. Oppilaitosten, yritysten ja päätöksentekijöiden yhteistyötä on lisättävä ja joustavampia osaamiskokonaisuuksia on mahdollistettava. Osaamispuntarin tulokset tukevat näitä tavoitteita.

Vahvat perustaidot ja laadukas ammatillinen koulutus ovat kemianteollisuuden investointien ja vihreän siirtymän edellytys.

Kemianteollisuus ry:n vuoden 2026 Osaamispuntari-kysely toteutettiin jäsenyrityksille 15.9.–22.10.2026. Vastauksia saatiin 53 kappaletta: pienistä ja keskisuurista yrityksistä 39 ja yli 250 hengen yrityksistä 14. Kysely toteutettiin ensimmäisen kerran syksyllä 2025, jolloin vastauksia saatiin 50.

Lataa Kemianteollisuuden osaamispuntarin tulokset: