Vientiteollisuuden yritykset: Paikallinen sopiminen on pitkäjänteistä yhteistyötä – ay-liikkeen luomille uhkakuville ei perusteita

Tiedotteet | 18.03.2021

Kemianteollisuus ry Metsäteollisuus ry Teknologiateollisuus ry

Vientiteollisuuden yritykset toivovat niin työnantaja- kuin työntekijäliitoilta aitoa tukea paikalliselle sopimiselle ja hyvän neuvottelukulttuurin kehittämiselle. Yritykset tiedostavat hyvin, että paikallinen sopiminen on työpaikoilla pitkäjänteistä yhteistyötä, avointa vuorovaikutusta sekä luottamukseen ja keskinäiseen kunnioitukseen perustuvaa toimintaa. Yritysten näkemykset eivät tue ammattiyhdistysliikkeen rakentamia uhkakuvia paikallisesta sopimisesta.

Kemianteollisuus ry, Metsäteollisuus ry ja Teknologiateollisuus ry selvittivät viime vuoden lopulla kyselytutkimuksella yritysten näkemyksiä paikallisesta sopimisesta. Tutkimukseen vastasi lähes 400 yritystä. Kirjallista kyselytutkimusta täydennettiin vielä tammikuussa 25 yritysjohtajan haastatteluilla. Tulokset on analysoinut varatuomari Risto Alanko, joka myös kirjoitti tuloksista raportin Paikallinen sopiminen vientiteollisuudessa 2021.

- Yritysten mukaan paikallisessa sopimisessa ei ole kyse selkävoittojen hakemisesta vaan pitkäjänteistä yhteisen hyvän tavoittelusta. Neuvottelujen lopputulos voi olla yrityksen kannalta hyvä ja ilmapiiriä vahvistava, vaikka se ei kaikilta osin vastaisikaan yrityksen alkuperäisiä tavoitteita, Alanko tiivistää yritysten näkemyksiä.

Yritysten pyrkimys jatkuvaan vuorovaikutukseen näkyy muun muassa siinä, että lähes 80 prosenttia tutkimukseen vastanneista yrityksistä kertoi säännöllisestä yhteydenpidosta luottamusmiehen kanssa, vaikka mitään varsinaista neuvoteltavaa ei olisikaan. Isommissa yrityksissä näin toimitaan lähes poikkeuksetta. Pienemmissä yrityksissä yhteydenpito on monta kertaa myös epämuodollista.

Lisäksi peräti 95 prosenttia vastaajista käsittelee henkilöstön kanssa myös työnantajan työnjohto-oikeuteen kuuluvia asioita. Yritysten mukaan näin päästään parempaan lopputulokseen: sitoutuminen vahvistuu ja toimeenpano helpottuu.

Hieman yli puolet yrityksistä arvioi oman yrityksen neuvottelukulttuurin ja yhteistoimintasuhteet kohtuullisen tai erittäin hyviksi. Neuvotteluja haittaavina asioina mainittiin erityisesti vaikeus luopua totutuista toimintatavoista, ammattiliiton ohjauspyrkimykset ja luottamusmieheltä puuttuva rohkeus paikalliseen sopimiseen. Monissa yrityksissä ongelmana on myös se, että yrityksestä puuttuu sopimiseen vaadittava luottamusmies.

 

Kipupisteitä: palkanmuodostus, luottamusmiehen valinta, järjestäytymättömien yritysten asema

Paikallisen sopimisen kehittämiseksi on tarpeen parantaa edelleen mm. molempien osapuolien asiaosaamista, edistää neuvottelukulttuuria tukevia toimintatapoja sekä tukea henkilöstön edustajien rohkeutta päätöksenteossa. Lisäksi tarvitaan joitakin järjestelmämuutoksia.

Eniten korjattavaa yritykset näkevät palkanmuodostuksessa. Yritysten kritiikki kohdistuu erityisesti työehtosopimusten yleiskorotuksiin ja palkankorotuksia koskeviin ns. perälautamääräyksiin. Ne luovat odotuksia kaikille maksettavista samansuuruisista korotuksista ja vaikeuttavat siten yrityskohtaisen kannustavan palkkauksen toteutumista. Myös ammattiliittojen viestintä koettiin näissä asioissa usein paikallisia palkkaneuvotteluja ja luottamusmiesten asemaa vaikeuttavaksi.

– Selvitys ei tuonut ilmi pyrkimyksiä palkkojen alentamiseen, Alanko huomauttaa.

Luottamusmiehellä on keskeinen asema paikallisissa neuvotteluissa. Yritysten mukaan tässä roolissa on asiaosaamisen lisäksi keskeistä ratkaisuhakuisuus, yritysten tarpeiden ymmärtäminen sekä luottamus henkilöstön keskuudessa. On tärkeää ja järjestäytymisvapauden kannalta olennaista, että luottamusmiehen valintaan voivat osallistua kaikki ao. henkilöstöryhmään kuuluvat henkilöt järjestäytymisestä riippumatta.

Paikallisen sopimisen mahdollisuus ei saa olla riippuvainen siitä, onko yritykseen valittu luottamusmies vai ei. Tämäkin selvitys osoitti, että sopimiseen usein vaadittava luottamusmies puuttuu lukuisista työnantajaliittoon kuuluvista yrityksistä. Mitä pienemmästä yrityksestä on kyse, sitä useammin tähän kysymykseen törmätään.

Paikallista sopimista pitäisi lisäksi laajentaa viipymättä niin, että järjestäytyneillä ja järjestäytymättömillä yrityksillä on yhdenvertaiset sopimisen mahdollisuudet.

Ammattiyhdistysliike on mennyt monissa paikallisen sopimisen kysymyksissä siilipuolustukseen peläten oman vaikutusvaltansa vähenemistä. Tärkeää kuitenkin on, että myös liittojen toimintaa kehitetään tämän päivän ja tulevaisuuden tarpeisiin. Vientiliittojen selvitys viestii yritysten vahvasta halusta kehittää paikallista sopimiskulttuuria, eikä tämä näkemys anna tukea ammattiliittojen esittämille uhkakuville.

Lisätiedot

Työmarkkinajohtaja Minna Etu-Seppälä, Kemianteollisuus ry, puh. 040 778 0182
Johtaja Jukka Sarhimaa, Metsäteollisuus ry, puh. 040 184 1004
Työmarkkinajohtaja Minna Helle, Teknologiateollisuus ry, puh. 050 341 4884
Varatuomari Risto Alanko, puh. 040 502 6411

 

Liitetiedostot

Katso myös
Blogit | 16.04.2021

Sampo Pehkonen: STM:n idea palkka-avoimuudesta ei huomioi EU:n direktiiviehdotusta tai taloudellisia vaikutuksia

Tiedotteet | 15.04.2021

Vientiteollisuus tarjoaa 22 000 nuorelle kesätyöpaikan

Uutiset | 12.04.2021

Kemianteollisuus pestaa TTT-harjoittelijoita kesäksi – innostamme muitakin samaan

Blogit | 12.04.2021

Jaana Neuvonen: Kinkka, loikka ja hyppy uuteen

Avaa kuvapankki

Tilaa uutiskirje

Mediayhteys

Susanna Aaltonen
Johtaja, Viestintä
Mediayhteydet, toimialatieto ja -brändi, Kemianteollisuuden viestintävaliokunta

+358 40 593 4221

susanna.aaltonen­@kemianteollisuus.fi

@AaltonenSusanna