Hyppää sisältöön

Ripeyttä kriisistä ulostuloon – Yhtään ylimääräistä päivää ei ole hukattavaksi

Kriisin keskellä katse täytyy nostaa tulevaan, rajata vahinkoja ja miettiä, miten tästä tullaan ulos. Pandemiasta ja akuutista terveysuhasta uhkaa tulla myös talouden täystuho. Yhtään ylimääräistä päivää ei ole hukattavaksi eikä yhdenkään elinkelpoisen yrityksen toiminnan pitäisi koronan vuoksi loppua. Kattavat koronan vasta-ainetestaukset on pikaisesti saatava toimimaan, painottaa Kemianteollisuus ry:n hallituksen työvaliokunta.

Koronavirus on laittanut globaalin talouden ja Suomen talouden polvilleen. Maan hallituksen nopeasti päättämät liikkumis- ja muut rajoitukset ovat hidastaneet epidemian etenemistä, mutta samalla johtaneet nopeasti mittaviin taloudellisiin vahinkoihin. Vaikutukset ovat näkyneet ensin paikallisemmin ja palveluissa, nyt joka päivä kasvavassa määrin myös teollisuudessa. Ongelmat näkyvät raaka-aineiden saatavuudessa ja hinnoissa, tuotannossa ja logistiikassa, sekä kysynnän katoamisena, kun asiakkaiden oma toiminta häiriintyy.

Nykyinen tilanne johtaa talouden äkkipysähdykseen ja jokainen päivä tulee yhteiskunnalle yhä kalliimmaksi. Taloudellisella ahdingolla tulee olemaan myös mittavat negatiiviset vaikutukset sosiaalisesti ja inhimillisesti. Valtion velka on ennennäkemättömässä kasvussa. Elvytystoimien ohella pitäisikin pystyä päättämään rakenteellisista toimista, joilla Suomi palautetaan kriisin jälkeen kestävän kasvun, korkean työllisyyden ja kestävän julkisen talouden uralle. Lapsillemme emme tätä taakka voi jättää. Vain terve elinkeinoelämä turvaa terveydenhuollon myös tulevaisuudessa.

Kemianteollisuuden osalta näkymät ovat karuja. Maaliskuun lopussa tehdyn EK:n kyselyn mukaan noin 90 % kemianteollisuuden yrityksistä arvioi koronaviruksen heikentävän toimintaa ja taloutta, ja lähes 70 % on tehnyt tai suunnitellut tekevänsä aivan lähiviikkoina lomautuksia. Suurin osa alan yrityksistä on pk-yrityksiä, joista monella kassaa riittää tällä hetkellä 1-4 viikoksi.

Jo ennen koronakriisin puhkeamista lähtötilanne oli alavireinen: Suomen tavaravienti laski tammikuussa 17,3 % ja ennakkotilastojen mukaan helmikuussa 15,2 %.

Testausta, testausta, testausta!

Kriisin hoito ja kesto tulee paljolti määrittämään sen, miten ja millaisin vaurioin pääsemme siitä ulos.

Viimeistään nyt on mietittävä konkreettiset keinot, joilla pääsemme lockdown-tilanteesta ulos. Tarvitsemme mittavia toimenpiteitä testaamisen lisäämiseksi, ja tähän myös hallituksen tulisi tarttua. Samoin tartuntaketjut on pystyttävä jäljittämään. Talouden toipumisen kannalta on olennaista, että terveet ja taudin jo sairastaneet ja sille immuniteetin hankkineet voivat palata töihin. Myös WHO suosittelee laajaa testausta.

Yritystoiminnan ja työllistämisen edellytyksiä tulee vahvistaa. Hallituksen jo päättämät akuuttiin kriisiin liittyvät tukitoimet tuleekin panna toimeen tehokkaasti ja samalla tulee olla valmius lisätä toimia. Työmarkkinajärjestöjen esitysten kestoa tulee jatkaa toistaiseksi. Isolle osalle yrityksistä akuutti kassakriisi on todellinen ja vakava uhka. Yritysten ahdinkoa ei pidä lisätä uusilla veroilla, maksuilla tai kustannuksia kasvattavalla sääntelyllä.

Suomen menestys toipumisessa on pitkälti riippuvainen myös muiden maiden toiminnasta. Vaikka Suomessa onnistuisimme patoamaan viruksen leviämisen ja palautumaan asteittain kohti normaalia, kansainvälinen talous on riippuvainen globaalista menestyksestä koronaviruksen torjunnassa.

Onkin erityisen tärkeää vaikuttaa siihen, mihin suoraan voimme ja ottaa yhteistyöhön laajasti mukaan eri toimijat. Kotimaista kulutusta pitäisi nyt pystyä pitämään yllä mahdollisimman hyvin ja kytkeä yksityinen sektori tiiviisti mukaan ratkaisuun. On kriittisen tärkeää luoda Suomelle parhaat mahdolliset lähtökohdat toipumiseen. Tähän työhön tarvitsemme kaikki – yhtään ylimääräistä päivää ei ole hukattavana, ei Suomessa eikä maailmalla.

Kemianteollisuus ry:n hallituksen työvaliokunta ja toimitusjohtaja

Matti Lehmus, Neste, hallituksen puheenjohtaja
Kimmo Kedonpää, Pipelife Finland
Hille Korhonen, Nokian Renkaat
Antti Korpiniemi, Berner
Timo Lappalainen, Orion
Hanna Ristola, Premix
Jari Rosendal, Kemira
Erkki Solja, Kiilto Family
Christian Sundberg, Fluorotech

Mika Aalto, toimitusjohtaja, Kemianteollisuus ry

Lisätietoja

Kemianteollisuus ry

Mika Aalto, toimitusjohtaja, mika.aalto@kemianteollisuus.fi, 050 438 9247

kemianteollisuus.fi
Twitter: @Kemianteollisuu
Linkedin: http://linkd.in/1g4vUbs
Tilaa uutiskirje: http://bit.ly/1Mk0cTq 

Kemianteollisuus on yksi merkittävimmistä teollisuuden toimialoista Suomessa. Sen osuus teollisuuden tuotannosta ja tavaraviennistä on noin viidennes. Suoraan, välillisesti ja tulovaikutusten kautta työllistämme lähes 100 000 suomalaista.

Kemianteollisuuteen lasketaan Suomessa kemian prosessiteollisuus, öljytuotteet sekä muut kemian tuotteet kuten lääkkeet, kosmetiikka, pesuaineet, maalit, muovi- ja kumituotteet.

Kemianteollisuus ry on kemianteollisuuden ja sen lähialojen elinkeino- ja työmarkkinapoliittinen edunvalvontajärjestö, jonka tehtävänä on toimialan kilpailukyvyn ja toimintaedellytysten edistäminen Suomessa. Kemianteollisuus ry:llä on lähes 400 jäsenyritystä sekä 13 jäsen- ja yhteistyöyhdistystä.