Kemianteollisuus ry:n lausunto työ- ja elinkeinoministeriön yritystukien sidosryhmäjaoston kyselyyn

Kemianteollisuus ry:n vastaus TEMin yritystukiryhmän konsultaatioon.

Yritystukien sidosryhmäjaosto

Elinkeinoministeri Katri Kulmuni on asettanut työryhmän toimeenpanemaan hallitusohjelman kirjausta vähentää yritystukia vähintään 100 miljoonalla eurolla. Työryhmä asetettiin 9.8. ja työryhmän tulosten on oltava käytössä hallituksen budjettiriiheen mennessä (17.-18.9.). Tiedote työryhmän asettamisesta on täällä:
https://tem.fi/artikkeli/-/asset_publisher/valtiosihteerityoryhma-valmistelemaan-yritystukien-vahentamista

Työryhmä on päättänyt kuulla yritystukien sidosryhmäjaostossa edustettuja tahoja sähköisesti. Kuuleminen on avoinna perjantaihin 23.8. virka-ajan päättymiseen asti. Tämä viesti lähtee myös jaoston varaedustajille, mutta vastaus annetaan organisaation puolesta eli yksi vastaus tahoa kohti. Vastaukset ovat julkisia, kun työryhmä päättää työnsä.

Kuulemisessa toivotaan vastauksia kolmeen kysymykseen:

1. Mitkä asiat ja periaatteet tulisi ottaa huomioon vähennyksiä suunniteltaessa?
2. Mihin tukiin kohdistaisitte ensisijaisesti vähennykset?
3. Miten arvioitte ehdotuksenne vaikutuksia?

Linkki kuulemiseen:

https://response.questback.com/tem/yt-jaostokuuleminen

 

Kemianteollisuus ry:n vastaukset konsultaatioon: 

Mitkä asiat ja periaatteet tulisi ottaa huomioon vähennyksiä suunniteltaessa?

Suomessa toimiva kemianteollisuus on asettanut itselleen kunnianhimoisen hiilineutraaliuteen tähtäävän tahtotilan. Olemmekin siis voimakkaasti mukana tukemassa Suomen matkaa kohti vastaavaa tavoitetta. Tämän tavoitteen saavuttaminen edellyttää kansainvälisesti kilpailukykyistä toimintaympäristöä, jossa erityisesti sähkön hintaan liittyvät kysymykset korostuvat. Sähköä tulee olla saatavilla runsaasti, päästöttömästi ja sen verotuksen tulee olla EU:n minimitasolla. Vastaavasti on hyödynnettävä EU:n direktiivien suosittelemia mekanismeja, kuten päästökaupan epäsuorien kustannusten kompensointia. vastoin valitettavan yleiseksi muodostunutta virheellista käsitystä se ei ole tuki päästöille, vaan puhtaasti sähkön hinnoitteluun liittyvä mekanismi, jolla vaimennetaan päästökaupan sähkön hintaan aiheuttamaa vaikutusta. Myös teollisuuden logistiikkakustannuksien kannalta on keskeistä verrata polttoaineiden verotusta kilpailijamaiden verotasoihin. Teollisuuden energia- ja logistiikkakustannuksia ei siis tule millään tavalla lisätä, sillä tämmöisillä ratkaisuilla on negatiivinen vaikutus yritysten toimintaympäristöön ja sitä kautta Suomen houkuttelevuuteen uuden teknologian ja tuotteiden kehitysympäristönä.

Mihin tukiin kohdistaisitte ensisijaisesti vähennykset?

Emme lähde esittämään muihin toimialoihin liittyviä vähennysehdotuksia, koska pystymme parhaiten tarkastelemaan tätä aihetta kansainvälisessä kilpailussa toimivan teollisuuden alan kannalta.

Miten arvioitte ehdotuksenne vaikutuksia?

Teollisuuden hiilineutraaliuden edistämisen kannalta keskeinen sähkön verotuksen lasku EU:n minimitasolle ja sen muihin hintakomponentteihin liittyvät mekanismit kuten päästökaupan epäsuorien kustannusten kompensointi on mahdollista toteuttaa valtiontalouden kannalta kustannusneutraalisti. Näiden mekanismien hyödyntäminen ehdottamallamme tavalla parantaa merkittävästi investointien toteutumisen todennäköisyyttä ja avaa mahdollisuuden suunnitella olemassa olevan teollisuuden yhteyteen esim. uutta kiertotalouteen tai akkuarvoketjuun liittyvää liiketoimintaa Suomeen. Nämä kun ovat hyvin energiaintensiiviä.

 

 

Lisätietoja

Sami Nikander
Johtaja, Vastuullisuus 
Puh. 040 567 4413, sami.nikander@kemianteollisuus.fi