Koboltin jalostus on kriittistä pitää Suomessa – nyt on aika toimia

Viime päivinä on jälleen noussut keskusteluun koboltin jalostuksen säilyminen Suomessa. Kokkolassa sijaitsevat Euroopan merkittävimmät koboltin jalostamot.

Aihetta käsiteltiin hiljattain MTV Uutisissa. Uutisesta saattoi jäädä käsitys, että jalostuksen kannattavuuden kannalta keskeisessä roolissa olevasta koboltin työhygieenisten raja-arvojen laskemisesta olisi lopullisesti päätetty, eikä asialle olisi enää mitään tehtävissä. Mikäli tahtoa löytyy, asialle on kuitenkin mahdollista tehdä vielä paljonkin kahden vuoden implementointivaiheen ja kuuden vuoden siirtymäajan aikana.

Uutisessa esiintyneen parlamentin jäsenen puheista sai myös sen käsityksen, että aihe ei olisi kiinnostanut yrityksiä käsittelyvaiheessa. Teollisuus ja sen etujärjestöt ovat kuitenkin tehneet viimeisen vuoden aikana hurjan määrän vaikuttamistyötä asiassa. Tapaamisia ja yhteydenottoja on ollut satoja. Myös työntekijöitä edustava Teollisuusliitto lähti mukaan yhteiseen rintamaan vastustamaan raja-arvon laskua, sillä myöskään siellä ei nähty nykyisen raja-arvon puolittamista työntekijöiden terveyden kannalta merkittävänä. Tätä viestiä tukevat vuosikymmenien aikana tehdyt kattavat tutkimukset. Nykyisin Suomessa käytössä oleva, maailmanlaajuisesti erittäin matala raja-arvo on riittävä. Tätä alempi raja-arvo paitsi lisää kustannuksia merkittävästi, on myös käytännössä mahdoton saavuttaa.

Koboltti on kriittinen paitsi ilmastotavoitteiden myös puolustuksen kannalta. EU ja NATO ovat määrittäneet sen kriittiseksi raaka-aineeksi, jonka jalostusta ei pidä missään nimessä siirtää Kiinaan pois Euroopasta. Tällä olisi iso vaikutus omaan huoltovarmuuteemme. Jauhemaista kobolttia käytetään lisäksi mm. väri-, auto- ja terästeollisuudessa, joita koskisivat jatkossa samat raja-arvot kuin jalostavaa teollisuutta. Raja-arvojen laskun seurauksena olisi noin 100 000 työpaikan menetys Euroopan laajuisesti toimialoilla, joilla kärsitään jo nyt työpaikkojen menetyksestä.

Tämä tapaus on jälleen ikävä esimerkki siitä, miten päätöksiä tehdään siiloissa. Asiaa valmistellut Euroopan parlamentin työllisyys- ja sosiaaliasioiden valiokunta (EMPL) ei kuullut yrityksiä eikä etujärjestöjä, vaikka niiden kanta sai vahvaa tukea myös työntekijäpuolelta. Valiokunnan kantaan eivät vaikuttaneet arviot työpaikkojen menetyksistä eikä Euroopan muuttunut talous- ja turvallisuustilanne. Lisäksi vuonna 2021 tehty vaikutustenarviointi oli puutteellinen. Käsittely olisi pitänyt keskeyttää, ja vaikutukset olisi pitänyt arvioida uudelleen toimintaympäristön muututtua.

Eurooppa ei hyödy omien vaatimustensa tiukentamisesta, jos tuotanto siirtyy maihin, joissa työntekijöitä suojellaan heikommin. Muualla sallittu altistus voi olla jo nykyisillä raja-arvoilla 25-kertainen Suomeen verrattuna. Tällaisella sääntelyllä Eurooppa menettää teollisuutta ja työpaikkoja ja samalla vaarannamme oman huoltovarmuutemme ja resilienssimme altistamalla itsemme geopoliittisen pelin osasiksi.

Yritykset ja etujärjestöt tulevat hyödyntämään tämän siirtymäajan ja tekemään lujasti työtä, jotta tämä järjetön ja työntekijöiden terveyden kannalta merkityksetön päätös saadaan peruttua.

Pia Vilenius

Johtava asiantuntija

• Kiertotalous
• Raaka-aineiden saatavuus ja verotus
• Luvitus
• Akkuteollisuus (50%)

+358 40 413 6340 pia.vilenius(a)kemianteollisuus.fi

Näytä yhteystiedot