26.08.2026

Hallituksen viimeisestä budjettiriihestä toivotaan vetoapua talouskasvulle

Pääministeri Petteri Orpon hallitus kokoontuu vaalikauden viimeiseen budjettiriiheen tilanteessa, jossa teollisuuden uudet tilaukset ja vienti ovat tukevassa kasvussa. Kemianteollisuus ry painottaa, että kasvun ylläpitämiseksi keskeistä on varmistaa kilpailukykyinen sähkön hinta ja huomioida jatkossa lupapäätöksissä koko kansantalouden etu sekä huoltovarmuus.

Kemianteollisuus on Suomen toiseksi suurin vientiala, joka kilpailee alati kovenevilla globaaleilla markkinoilla. Valtiontukikilpailu, kroonistunut geopoliittinen epävarmuus ja Euroopan energiahaasteet vaikuttavat Suomessa toimiviin alan yrityksiin. Tässä tilanteessa tulee välttää kaikin keinoin teollisuuden kustannusten lisäämistä kotimaisin toimin.

– Sähköistämisen tuen lakkauttaminen, kaivosmineraaliveron korotus ja kaivosten sähköveroluokan merkittävä korottaminen olivat vääriä toimia tilanteessa, jossa sekä EU:n sisällä että muissa kilpailijamaissa on siirrytty kompensoimaan teollisuuden kustannuksia entistä voimakkaammin. Nämä päätökset tulisi perua ja samalla varmistaa, että vastaavia toimia ei enää nähdä, sanoo Kemianteollisuus ry:n toimitusjohtaja Mikko Salo.

Toimitusvarma ja hinnaltaan kilpailukykyinen sähkö on auttanut Suomessa toimivia kemianteollisuuden yrityksiä pitämään pintansa kansainvälisessä kilpailussa. Keski-Euroopassa on jo vuosia painittu korkeiden energiakustannusten kanssa, mikä on rapauttanut teollisuuden toimintakykyä ja johtanut massiivisiin teollisuuslaitosten sulkemisiin. Tilanteen johdosta esimerkiksi Saksassa valtio on painanut sähkön hintaa voimakkaasti alaspäin erilaisilla kompensaatiomekanismeilla, joita Suomessa ei ole käytössä. Tämän vuoksi teollisuusyritysten sähköstä maksama kokonaishinta on Saksassa jo lähellä Suomen tasoa. Hallituksen on pidettävä huolta siitä, ettei valtio omilla päätöksillään nosta sähkön kokonaiskustannuksia yrityksille, jotta kohtuuhintainen sähkö säilyy Suomen kilpailukykytekijänä jatkossakin. Näillä toimilla mahdollistetaan myös teollisuuden puhtaan siirtymän edellytykset.

Kemianteollisuus ry:n kesäkuussa tekemän jäsenkyselyn perusteella sähkön hinnan nousu noin 50 euron megawattitunnin vuosikeskihinnan yläpuolelle alkaa heikentää merkittävästi alan yritysten toimintaedellytyksiä. Yli 70 euron megawattitunnin vuosikeskihinnalla haitallisten vaikutusten arvioidaan ulottuvan erittäin laajasti alan yritysten toimintaedellytyksiin. Vuonna 2025 sähkö maksoi keskimäärin 40,5 euroa megawattitunnilta. Kemianteollisuuteen ja muille toimialoille suunnitellut vihreän siirtymän hankkeet sekä rakenteilla ja suunnitteilla olevat muut energiaintensiiviset investoinnit toteutuessaan nostavat sähkön kysyntää merkittävästi. Tämän seurauksena sähkön hinta voi tulevaisuudessa nousta selvästi yli näiden kipurajojen, jos sähköntuotannon ja siirtokapasiteetin investoinnit eivät seuraa nopeasti ja kattavasti perässä.

– Tämän vuoksi peräänkuulutamme perus- ja säätövoiman tuotannon lisäämistä Suomessa, jotta sähkön hintavaihtelut ja hinta eivät tulevaisuudessa karkaa käsistä. Uusiutuvan energian hankkeita on tärkeää edistää myös jatkossa, mutta samalla on ensiarvoisen tärkeää huolehtia, että sähköä on saatavilla sääolosuhteista riippumatta kilpailukykyiseen hintaan. Kemianteollisuus ry pyytääkin maan hallitusta harkitsemaan toimenpiteitä (esim. rahoitusratkaisut ja mahdollinen hankeyhtiö), joilla sähköä tuottavien pienydinvoimaloiden (SMR) rakentamisen edellytyksiä edistetään Suomeen. Ydinvoimalainvestoinneissa kannatamme mahdollisimman markkinaehtoisia ratkaisuja, sanoo Salo.

Sähkön hinnan lisäksi sähköverkkojen riittävyyteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Infrastruktuuriin on panostettava, jotta teollisuudelle on saatavilla liityntäyhteyksiä myös Etelä-Suomessa ja Pirkanmaalla. Sähköistyvää ja jo olemassa olevaa teollisuutta ja tehtaita ei voida siirtää alueille, joissa sähköverkko ei ole eteläisen Suomen tavoin ruuhkautunut.

Luvituksesta kilpailuetu Suomelle

Elinkeinoministerin avaus luvituksen kokonaisharkinnasta oli erittäin tervetullut ja uusi näkökulma kokonaisvaltaisemmasta ajattelusta päätöksenteossa. Valitettavasti asiaa valmistelleen työryhmän työtä ei saatu valmiiksi ajanpuutteen vuoksi. Luvituksen kokonaisuudistus tulisikin ehdottomasti saada seuraavan hallituksen ohjelmaan.

– Tällä hetkellä luvitus on valtava pullonkaula uusille investoinneille ja investointisuunnitelmille, sillä luvituksen epävarmuus ja lupaprosessien kesto karkottavat mahdollisia investointeja, joita Suomi kovasti tarvitsee, toteaa Salo.

On ensiarvoisen tärkeää, että luvitusta saadaan nopeutettua ja yksinkertaistettua. Luvitusprosessissa tulisi tärkeiden ympäristönäkökulmien lisäksi ottaa huomioon myös työllisyysvaikutukset, vientitulot, huoltovarmuus ja turvallisuuspoliittinen merkitys silloin, kun laki antaa viranomaiselle harkintavaltaa. Tällä hetkellä näillä seikoilla ei ole oikeudellista painoarvoa päätöksenteossa. Tämä ei kuitenkaan tarkoittaisi ympäristökriteerien höllentämistä. Kokonaistarkastelun käyttöönoton avulla luvituksesta olisi mahdollista tehdä kilpailuetu Suomelle, mikä houkuttelisi maahan lisää investointeja ja sitä kautta lisää verotuloja.

Velkaantumistahti ja huolestuttavat korkomenot vaativat johdonmukaisia toimia

Valtiovarainministeriön ehdotus vuoden 2027 budjetiksi on liki 13 miljardia euroa alijäämäinen. Valtionvelan korkomenoiksi arvioidaan 4,3 miljardia euroa, joka on 1,1 miljardia euroa enemmän kuin kuluvalle vuodelle on budjetoitu. Korkomenot ovat jo nyt monia yhteiskunnan ydintoimintoja suurempi menoerä.

Kemianteollisuus ry pitää välttämättömänä, että julkisen talouden sopeuttamista jatketaan johdonmukaisesti. Sopeutus ei kuitenkaan voi perustua vientiteollisuuden kilpailukykyä heikentäviin veronkorotuksiin eikä TKI-rahoituksesta ja koulutuksesta leikkaamiseen.

– Velkaantumistahti ja korkomenojen kasvu ovat vakava riski. Juuri siksi sopeutuksen painopisteen on oltava menoissa ja rakenteissa, ei työn ja tuotannon verotuksessa eikä kasvun edellytyksissä. Jokainen Suomeen jäävä ja tänne tuleva investointi maksaa itseään takaisin veropohjan kautta, sanoo Salo.